Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

lauantai 19. marraskuuta 2016

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Leppälän koulu Joutsenossa.


Entinen Leppälän koulu Joutsenossa syksyllä 2015

Lokakuun alussa 2015 tekemälläni pyöräretkellä kolusin entisen Jääsken pitäjän Suomen puolelle jääneitä osia mm. Penttilässä ja Kuurmanpohjassa. Tämä Mää Jääskeen-teemalla tehty retki mahdollisti myös vierailut kahdella joutsenolaisella kyläkoululla, joilla aikoinaan olin töissä. Toinen niistä oli Leppälän koulu. Aikomukseni oli kirjoittaa kyseisistä kouluista tarinaa heti retkeni jälkeen, mutta tarina joutui näköjään odottamaan vuoroaan vuoden päivät. Oheen kokoamani blogimerkintä Leppälän koulusta perustuu pitkälti Toivo Laivon ja Pertti Vuoren teokseen Joutsenon koululaitoksen historia, joka ilmestyi vuonna 1984.



Leppälän koulun tarina



Joutsenon kuntakokouksessa oli tammikuussa vuonna 1900 käsiteltävänä leppäläläisten ja suokumaalaisten anomus kansakoulun perustamiseksi. Koulupiirijaossa muodostettiin Leppälästa oma koulupiiri ja kuntakokous päätti 13.12.1902 rakentaa piirille oman koulun.
Koulun johtokuntaan valittiin lautamies Heikki Paakkonen ja Matti Pulkkinen Leppälästä, Mikko Jakonen Nevalasta, Heikki Suomalainen Marttilasta sekä Juho Lallo ja Matti Lipiäinen Suokumaalta.

Piirijaon yhteydessä koulun paikaksi määrättiin Leppälä, mutta se ei tyydyttänyt suokumaalaisia. Tilannetta mutkisti Marttilan kylän joutuminen perusteilla olleeseen Nuijamaan kuntaan. Monein vaiheiden jälkeen syksyllä 1903 todettiin "leppäläläisten ja suokumaisten" sopineen koulun rakentamisesta Suokumaan tien varteen. Kansakouluntarkastaja piti kuitenkin alkuperäistä paikkaa Leppälässä sopivana. Koulun rakentaminen viivästyi edelleen, mutta syyslukukauden alussa 1905 koulutyö vihdoin alkoi vastavalmistuneessa rakennuksessa.


Entinen Leppälän koulu syksyllä 2015

Leppälän koulu aloitti toimintansa yksiopettajaisena. Kaksiopettajaiseksi koulu muuttui vuonna 1921.  1930-luvulla Leppälän ja Jänhiälän kouluilla oli yhteinen kiertävä 18-viikkoinen alakoulu.
Koulutilat olivat riittävät aina sotavuosiin asti, mutta sotien jälkeen koulu kärsi tilanahtaudesta. Jääsken pitäjästä Joutsenoon liitetystä Penttilän kylästä tulleet lapset lisäsivät oppilasmääriä merkittävästi. Kevättalvella 1947 hyväksyi Joutsenon kunnanvaltuusto koululle uuden talousrakennuksen ja opettajan asunnon piirustukset. Suokumaalaiset ja lipiäläläiset katsoivat, ettei näin suuriin korjauksiin pitäisi Leppälän vanhassa koulussa ryhtyä. Sen sijaan olisi rakennettava kokonaan uusi koulu lähemmäksi kyseisiä kyliä  n.s. Kohtuusmäelle. Penttiläläiset eivät taas olleet halukkaita siirtymään Suokumaalle päin.

Kansakoululautakunta päätyi entisen koulurakennuksen korjaukseen, sillä se tulisi lautakunnan mielestä tarkoituksenmukaisimmaksi ja halvimmaksi. Toukokuussa 1948 kunnanvaltuusto hyväksyi keittola-saunarakennuksen piirustukset, joiden mukaan rakentaminen toteutettiin.
Koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen Leppälässä ja vuonna 1956 anoi johtokunta koululle kolmatta opettajanvirkaa. Tähän ei valtuusto suostunut, vaan oppilaille järjestettiin koulukyydityksiä Kuurmanpohjan ja Ravattilan kouluille.
Leppälän koulu 1980-luvulla

Vuonna 1960 johtokunta anoi uutta koulutaloa. Piirijaon tarkistuksessa ehdotettiin koulun rakentamista Matturin tienhaaraan Suokumaalle. Lokakuussa 1962 kunnanvaltuusto päätti pitää koulun entisellä tontilla. Uuden koulun rakentamista lykättiin ja lopulta oppilaiden väheneminen teki hankkeesta tarpeettoman.

1970-luvulle tultaessa koulu oli jo siinä kunnossa, että se vaati peruskorjauksen. Kunnan talousarvioon se saatiin vuonna 1974.  Peruskorjaus tehtiiin kouluvuoden aikana, minkä vuoksi vuokrattiin väliaikaiset tilat luokkahuoneiksi tien toisella puolella olevista Sirkkalan talosta ja entisestä Leppälän kaupasta.
Muistolaatta entisen Leppälän koulun seinässä

Koulun opettajana oli pitkään Maija Harkko, yhteensä 33 vuotta. Pitkän päivätyön koulussa tekivät myös Marja ja Hannu Ruti.

Leppälän koululle kävi 2000-luvulla, kuten monelle muulle maaseudun kyläkoululle. Se  lakkautettiin keväällä 2005. Viimeisenä kouluvuonna koulussa oli 23 oppilasta. Tämän jälkeen koulurakennus myytiin yksityishenkilölle.


Leppälän koululla toimi kenttäsairaala kesällä 1944. Siitä kertoo koulurakennuksen seinässä oleva muistolaatta. Laatan koulun seinässä paljasti silloinen kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Heikki Seppänen 5.12.2002. Laatan pystyttivät Joutsenon sotaveteraanit, Joutsenon kunta sekä  Joutsenon Kotiseutuyhdistys.

Ps.Viihdyin erittäin hyvin työssäni Leppälän koululla. Sekä oppilaat että heidän huoltajansa olivat erittäin mukavia ihmisiä. Se oli työtä "lintukodossa". Oi niitä aikoja :)

1 kommentti:

  1. Olen päättänyt koulunkäynnin Leppälän koulussa 1958. Siihen mennessä ketään ei ollut kuljetettu muihin kouluihin ainoastaan ns. jatkoluokka 8, käytiin Ravattilassa ja kotitaloustunnit kirkolla nykyisen Kesolan koulun lähellä olleessa vanhassa koulussa. Aloitin koulunkäynnin kuunteluoppilaana 1949 ja varsinaisen ekaluokan 1850. Opettajina olivat Leena Salmi, Leila Malmi, Maria Harkko, Raimo Tuysvuori, Eila Kemppinen ja Asser Kimpi. Keittäjänä Maria Pulkkinen ja Kerttu Myllärinen. Mainittakoon, että kirjoitin ylioppilaaksi Hyvinkään Yhteiskoulun aikuislukiosta syksyllä 2004, 4 päivää sen jälkeen, kun olin jäänyt eläkkeelle.
    Ystävällisesti
    Eevaliisa Kurki os. Ahtiainen

    VastaaPoista