Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Niin, se oli verraton kokous, se! (Lappeenrannan Uutiset 3/12.1.1897)



Vuonna 1896 perustettu Mustolan koulu kevättalvella 2015
Viime kuukausina kiihkeitä tunteita sekä valtakunnan tasolla että kuntatasolla ovat herättäneet maahamme runsain mitoin saapuneet pakolaiset. 1800-luvun lopulla "kuuma peruna" olivat kansakoulut, niiden perustaminen, rakentaminen ja ylläpito. Maaseudun rahvas vastusti niitä peläten kustannuksia. Lisäksi riideltiin koulun sijoituspaikoista, pelättiin koulutuksen vieroittavan lapset "oikeista töistä" ja katsottiin, että välttävän luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen kiertokoulussa riittää. Lappeenrannan kaupunkia ympäröivässä Lappeen kunnassa koulujen vastustus oli kovaa. Lappeenrannan pohjoisissa naapuripitäjissa Lemillä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella kansakoulujen vastustus oli vielä sitkeämpää. Niinpä kyseiset kunnat yhdessä joidenkin Etelä-Savon kuntien kanssa muodostivat pitkään synkän pisteen kartassa, joka kuvasi kansakouluopetuksessa olevien osuutta kouluikäisist lapsista (Ks. Aimo Halila. Suomen kansakoululaitoksen historia. Osa 3. sivu 67).

Ohessa Lappeenrannan uutisten selostus kiihkeästä kunnankokouksesta Lappeen pitäjäntuvalla tammikuun alussa vuonna 1897. Tässä tapauksessa oli onni, että harvainvalta, joka perustui varallisuuteen voitti. Nykydemokratian säännöillä olisi tuossa kokouksessa tehty vain demagogien kiiihotuksen seurauksena tyhmä päätös.

Kunnankokous Lappeella. 

 Kunnankokous Lappeella viime lauantaina oli muuttunut oikein koko kunnan yhteiseksi juhlahetkeksi. Välipalaksi ensin päätettiin  mihinkä tarkoitukseen käytetään nostettavan olevat viinaverorahat 1072 markkaa.  Niistä päätettiin panna 900 markkaa kansakoulukassaan ja 172 markkaa lainakirjastoon kirjojen hankkimista varten.


Siparin kansakoulua varten kerättiin varoja erilaisilla tempauksilla.
Lappeenrannan Uutiset 26.6.1896


Tätä asiaa käsiteltäessä tultiin mainitsemaan sanat uusi kansakoulu. Tämä todisti, että ukkonen on ilmassa. Siirryttiin toiseen kysymykseen.


Oli edellisessä kokouksessa jo käsitelty asiaa Mustolan kansakoulun eri piiriksi eroittamisesta ynnä apurahan antamista ja opettajan palkkaamisen avustamista samassa koulussa. Edellinen kokous ole asettanut valmistelukunnan tämän silloin jo epämiellyttävän kysymyksen selvittelyä avustamaan.

Valmisteluvaliokunta oli ehdottanut:
Ensin otettiin käsiteltäväksi kysymys kunnan jakamisesta koulupiireihin sillä tavoin, ettei matkan pituus estäisi yhtään lasta kouluun pääsemästä ja että olisi riittävä määrä kouluja kaikille kouluijässä oleville lapsille ja tultiin siihen päätökseen, että silloin olisi 17 koulua tarpeen. Tämän vuoksi tehtiin seuraava piirjako, jossa mainitaan kussakin piirissä ensiksi se kylä, joka sijaitsee piirin keskellä ja johon siis koulukin on sopiva sijoittaa:
1. piiri: Kärkelä, Ruttois, Iitiä, Turkkila, Hurtanmaa, Laakkola, Törölä ja Varis-Lavola
2. piiri: Pahlois, Myllylä, Lensula, Oikkola, Ylikkälä, ja osa Toikkalasta.
3. piiri: Korkia-aho, Toikkala, Kanalampi ja osa Toivarilasta.
4. piiri: Vilkjärvi
5. piiri: Seppälä, Anola, Maajärvi, Sirkjärvi ja osa Toivarilasta
6. piiri: Hyttilä, Monola, Kälviälä, Nikkilä, Melkkola, Haikala, Hietala ja Suomalais
7. piiri: Hanhijärvi, Hanhikemppi, Rantala, Vihtola, Tukiala, Karkkola ja Sinkkola.
8. Penttilä, Piutula, Mäkelä, Kiiala, osa Sunilasta ja Taalikkala.
9. piiri: Lipiälä, Purala, Tujula, Kemppilä, osa Ruohialasta, osa Kiialasta, Hyypiälä, Kauskila ja Anikkala.
10. piiri: Vainikkala, Hiivala, Ojala ja Ruohiala.
11. piiri: Antamois, Rapattila, Laihala, Kasukkala ja osa Sunilasta.
12. piiri: Haapajärvi.

13. piiri: Kansola, Metsäkansola, , Ruokola, Kokkila, Kouvola, Kähärilä ja Lyytikkälä.
14. piiri: Mustola, Karhusjärvi, Lempiälä, Rasala, Hartikkala, Lauritsala, Pelkola, Ryösölä, Mentula ja Saikkola.

15. piiri: Partala, Saarniala, Ilottula,

Myös Mustolan kansakoulun perustamiseen kerättiin varoja kansanjuhlilla.
Itä-Suomen Sanomat 12.6.1896.

Muukkola ja Laihia.16. piiri: Kaukaan tehtaat.
17. piiri: Lapvesi, Armila, Kourulanmäki, Tirilä, Kourula, Montola, Tapavainola, Lasola, Pajarila ja saaristokylät.



Koska ei ole tietysti kysymystäkään siitä, että kaikki edellä mainitut koulut nyt heti perustettaisiin, vaan että mitä syntyy vähitellen vuosien kuluessa, otti komitea sitäkin harkitakseen, mitkä olisivat tarpeellisimmat ja etupäässä puolustettavat ja päätti siinä suhteessa ehdottaa Seppälän, Pahloisten, Haapajärven ja Kansolan koulut.

Mitä koulujen rakentamiseen tulee, oli komitea sitä mieltä, ettei yhtäkään koulupiiriä pitäisi vapauttaa ottamasta osaa kunnan yleisiin koulumaksuihin ja että piirikunnan tulee itsensä rakentaa koulukartanonsa sekä hankkia tarpeelliset koulukapineet y.m., mutta että kunta yhteisistä varoistaan maksaa kerrassaan 1000 markkaa rakennusapua sekä vuosittain 250 markkaa opettajan palkkaamiseen.

Mustolan koulun johtokunnan tekemään anomukseen päätettiin ehdottaa semmoinen vertaus, että edellisessä mainitun perusteen nojalla kunta suostuu uusien koulujen rakentamista varten olevasta rahastosta 1000 markkaa rakennusapua ja opettajan palkkaamiseksi 250 markkaa vuodessa tämän lukuvuoden alusta lukien, mutta ei suostuta Mustolan piirikunnan pyytämään vapautukseen yleisistä koulumaksuista.

Seurakunnan arvoisa kirkkoherra, joka on niin monessa julkisessa paikassa kunnialla esiytynyt, alkoi keskustelun. Hän selitti edellä olevan valmistelukunnan lausuntoa. Tapahtui useita keskeytyksiä, useat lausuivat ääneen enemmän kuin sopimattomia sanoja rovastin puhuessa. Puheenjohtaja [opettaja Kalle Oittinen] varoitti sekä kehotti miehiä esiytymään arvokkaasti sekä puheenvuoroa käyttäen. Se oli turhaa. Vähän väliä remahti kymmeniä ääniä huutamaan: ei mitään, ei uusia kouluja, entistä rakennetaan jos tarvitaan.

Oli joukossa järjenmiehiä sentään. Herra Rasander, talollinen Sunimento, kanttori Ketonen y.m. kannattivat komitean ehdotuksen mukaan apurahan antamista piirikuntain ehken rakennettaville kouluille.


Ensimmäinen kouluvuosi alkoi Mustolan kansakoulussa 19.10.1896.
Lappeenrannan uutiset 16.10.1896
Harva siihen suuntaan puhuja sai sanoa sanottavansa, jonkun tyhmyrin puheeseen puuttumatta.
Porstuasta kuului kova meteli, sillä se, samoin kuin osa pihamaataki oli miehiä täysi. Tuvassa [oli] tavaton ahtaus ja kuumuus.
Taas huudettiin portuvasta, että kokous on laiton, kun ei kaikki pääse tupaan eikä ulos kuule. Ehdotettiin että muutettaisiin ulos tahi kirkkoon kokousta pitämään.  – Ei muutosta tullut, sillä esimies arveli, että voi käydä niin, että kokousyleisön enemmistö kaupungin poliisin käsiin kovin äänekkäästä esiytymisestään, jos ulos mentäisiin, eikä myöskään liene kirkon arvolle myöskään sopiva, jos tuommoinen joukko sinne siirtyisi.

Järkevä keskustelu oli mahdoton, vaikka  puheenjohtaja koetti parastaan. Ei mikään poliisimahti olisi myöskään voinut auttaa, jos ei olisi ryhdytty siihen ikävään keinoon, jotta olisi viety ulos huutajat, vaan se olisi ollut sekä ikävä kuin myös mahdoton vallattomain monilukuisuuden tähden.

Puheenjohtaja teki seuraavan ehdotuksen:
1. Ei perusteta kunnan varoilla uusia kansakouluja
2. Ei jaeta kuntaa eri koulupiireihin maksun suhteen.
3. Annetaan kunnan piiriin ehken rakennettaville kouluille kerta kaikkiaan 1000 markkaa rakennusapua ja vuosittain 250 markkaa kullekin opettajan palkkaamiseksi. Tämä sillä lisäyksellä että kouluja ei synny useammin kuin yksi vuodessa – Mustolan ja Siparin koulut näihin viiteen luettu.


Mustolan kansakoulun rakennus valmistui runsaassa kahdessa kuukaudessa
syksyllä 1896.
Ensin kuului hyväksyviä ääniä valtavasti. Vastustuksen johtajat tekivät alun huutoon ei, ei ja se paisui, vaikka kuin puheenjohtaja selitti. Mitä te kiusaatte meitä! Missä on Kälviäinen! Puhu Kälviäinen! Kälviäisellä on puheenvuoro!. – Näin huudettiin eri puolella tuvassa, porstuvassa ja ulkonaki.

Puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen. Sovittiin ensin siitä, jotta komitean mietintö semmoisenaan hylätään ja otettiin vastakkaisiksi ehdotuksiksi puheenjohtajan edellä mainittu ehdotus sekä kokonaan [koulurahoituksen] kieltävä.


[Elias] Kälviäinen vaati pöytäkirjaan, että pitää äänestää kunnallisasetuksen 9 §:n mukaan.

Alkoi äänestys, vaikka ei neuvotun pykälän mukaan. Ilmoitettiin, että kukin kylä otetaan tavallisessa aakkosjärjestyksessä esille sekä kehotettiin myöhemmin esiintulevia huoneesta poistumaan. Niin saatiin siksi tilaa, että mies voi toisen sivuuttaa tuvassa.

Valtakirjoja oli useamman miehen povissa, mutta arvaahan sen, kansakoulun avustamisen vastustajain valtakirjat olivat useimmat aivan virheelliset. Tiedon ja taidon puutettahan osotti koko sen suunnan miesten esiintyminen. Myönnytyspuolen valtakirjat oli pienillä poikkeuksilla oikein, sillä olivathan he ylipäätänsä valistunutta väkeä.
Tämä antoi vettä myllyyn. Huudettiin: siitä sen näkee, vääryyttä, vääryyttä!

Suurella ponnistuksella vietiin vaan äänestystä eteenpäin, kanttori [Isak] Ketosen ja talollisen August Sunisen esimiestä avustaen. Runsaan kuusituntisen työn perästä oli tulos tiedossa. Ei eli jyrkän vastustuksen puolesta antoi 182 henkilöä äänensä, yhteensä 1521,8 ääntä. Puheenjohtajan tekemän ehdotuksen hyväksi antoi 40 henkilöä 2745,9 ääntä.

Talollinen Ville Vainikka pyysi heti otetta pöytäkirjasta. – Kokouksen päätös on siis seuraava:
Kuntaa ei jaeta maksun suhteen eri koulupiireihin, eikä myös perustetaan kunnan yhteisillä varoilla uusia kansakouluja:
Kunta antaa apua kunnan piirissä syntyville jonkun kulmakunnan ehken perustamalle koululle kerta kaikkiaan 1000 markkaa sekä semmoiselle koululle 250 markkaa vuodessa opettajan palkkaamiseksi. – Kuitenkin sillä rajoituksella, että kouluja ei perusteta enemmän kuin yksi vuodessa ja niitten luku on enintään viisi, Mustolan ja Pahloisten koulut lukuun otettu.

Mainittakoon vielä, että kokoukseen oli saapunut ehkä toinen puoli, joilla ei ollut äänioikeutta; oli myös useita vaimojakin vastustajain joukossa, muutama hyvin vanha ämmäkin. Niin se oli verraton kokous se.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti