Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

tiistai 18. syyskuuta 2018

Selostajalegenda Pekka Tiilikaisen vienalaiset juuret


Pekka Tiilikaisen hauta Helsingin ortodoksisella hautausmaalla

Pysähdyin syyskuun alussa vieraillessani Helsingin ortodoksisella hautausmaalla Hietaniemessä suomalais radiotoiminnan legendan Pekka Tiilikaisen haudalla. Hänen hautansa löytyminen ortodoksiselta hautausmaalta oli minulle yllätys. Tiesin toki ennestään, että hänen juurensa ovat Vienan Karjalassa. Mutta pidin häntä niin vahvasti olemukseltaan perisuomalaisena, jonka olemukseen kuuluisi tapaluterilaisuus, etten ollut moista mahdollisuutta ollut edes ajatellut. Vierailuni jälkeen etsin lisää tietoa Tiilikais-Pekan vienalaisortodoksisista juurista.

Pekka Tiilikaisen muistokirjoitus
Karjalan Heimo no 9-10/1976
Pekka Tiilikainen syntyi 29.6.1911 Kouvolassa. Hänen isänsä oli kauppias Mikko (alkuaan Nikita) Vasselinpoika Tilikov (1885 – 1946), myöhemmin Tiilikainen Uhtuan Jyvöälahdesta. Tilikovit olivat asuttaneet Jyvöälahden kylää jo ainakin vuodesta 1678 lähtien. Suku oli siirtynyt sinne perimätiedon mukaan Nilsiästä. Tilikovien suvussa oltiin kuljettu jo kauan laukkukaupalla Suomessa.  Pekan isoisä oli Vasilij Vasiljevits Tilikov, joka oli Jyvöälahden rippikirjojen mukaan syntynyt noin vuonna 1851. Hänet oli vihitty avioliittoon Matrona Jevdokimovna kanssa 3.7.1874. Matrona oli syntynyt vuonna 1854. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista kuudentena syntyi Pekka Tiilikaisen isä Nikita 24.5.1885. Mikko Tilikov muutti vanhempiensa mukana vuonna 1894 Luhankaan. Perhe yritti asettua vakituisesti asumaan Luhankaan ja oma kauppaliike avasi ovet. Se ei kuitenkaan menestynyt ja Mikon vanhemmat joutuivat palaamaan Uhtualle

Nikita Tilikov vihittiin 24.7.1910 luhankalaisen torpparintyttären Hilda Helmisen (1887 – 1980) kanssa. Vihkiminen ei meinannut millään onnistua, sillä ortodoksista Venäjän kansalaista ei millään suostuttu vihkimään luterilaisen torpantytön kanssa.  Vihkimistä oli yritetty ensin Mikkelissä, mutta ilman tulosta. Hääväkikin oli joutunut palaamaan kotiseuduilleen ilman juhlia. Apua ei saatu Hämeenlinnastakaan eikä Helsingistä, jonne nuoripari matkusti. Ratkaisu löytyi lopulta Tampereelta, jossa Grigori Pantsu, ortodoksinen matkapappi, suostui vihkimiseen. Se tapahtui kirkkoherra Arvi Walleniuksen toimesta kokonaan luterilaisin menoin. Liiton vahvisti ortodoksialttarilla edellä mainittu pastori Pantsu.


Kuolinilmoitus. HS 25.9.1976

Pekka Tiilikaisen syntyessä hänen isänsä oli hoitamassa Pessalan kauppaliikkeen loppuun saattamista Kouvolan lähellä Selänpään asemalla. Lapsen ilmoittaessa tulevasta syntymisestään, kiirehdittiin hevoskyydillä Kouvolaan tohtori Vaalivirran yksityiseen sairaalaan. Vauva vietiin Mikkeliin kastettavaksi. Siellä venäläinen varuskuntapappi ei ollut halukas kastamaan lasta, sillä avioparin vihkinyt pastori Grigori Pantsu oli unohtanut toimittaa heille vihkitodistuksen. Kun Mikko oli läsnäolevan seurakunnan kuullen vakuuttanut olevansa lapsen isä, pappi taipui. Kasteen yhteydessä tuli vielä kiistaa lapsen nimestä. Ortodokseilla oli tapana valita etunimi almanakasta syntymäpäivän perusteella. Äidin oli lopulta taivuttava (toiveena oli nimi Yrjö) ja lapselle annettiin nimeksi Pekka.

Vaikka Pekka Tiilikaisen ja hänen vanhempiensa hauta sijaitsee ortodoksisella hautausmaalla, on hautakivessä luterilainen risti. Samoin yllä olevassa Pekan kuolinilmoituksessa on luterilainen risti. Missä vaiheessa Pekka Tiilikainen siirsi kirjansa luterilaiseen seurakuntaa, ei ole tiedossani.

1 kommentti:

  1. minun isäni suku on sukua Pekan suvulle siis Tilikoveja tosin nimi vaihtunut Siljamäeksi ja ovat kotoisin Parkanosta.

    VastaaPoista