Ukrainasta palanneen haastattelu. Etelä-Savo 13.1.1920

Yli puolentoista vuoden ajan on Ukraina tapahtumat hallinneet uutisvirtaa ainakin Euroopassa. Tuo sekä pinta-alaltaan että myös asukasluvultaan suurehko maa ja sen asukkaat eivät ole päässeet historiansa kuluessa helpolla. Ensimmäinen ja toinen maailmansota runtelivat aluetta ja sen väestöä armottomasti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maassa käytiin veristä sisällisotaa vuosia. Lopulta tuon sodan voittivat bolsevikit ja maan lyhytaikainen itsenäisyys oli - sillä kertaa - ohi. Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti itsenäistymisen uudelleen. Nyt itsetuntoaan kasvattanut Venäjä on yrittänyt jälleen kaapata läntisen naapurinsa otteeseensa, vielä - onneksi - pääosin onnistumatta. Kaikille teille, joita Ukrainan tapahtumat ja maan historia kiinnostavat, suosittelen Johannes Remyn tämän vuoden alussa ilmestynyttä kirjaa Ukrainan historia.

Lehtiarkistojen aarteistani löytyi - 95 vuoden takaa - Etelä-Savo-lehdessä vuoden 1920 tammikuussa ollut artikkeli, jossa Ukrainasta Odessan, Romanian, Bukovinan, Lvivin ja Varsovan kautta Suomeen palannut henkilö kertoi kokemuksiaan Ukrainan kuohunnan vuosilta 1918 - 1919.  Uutisessa mainitaan myös Lappeenrannan seudun historiaan liittyvä yksityiskohta. Ukrainan valtionpäämiehenä eli hetmanina toimi noin vuoden ajan henkilö, joka oli aikoinaan asunut Lappeenrannassa. Hän oli 20. suomenmaalaisen rakuunarykmentin komentajana täällä vuosina 1910 - 1911. Näin ollen tietääkseni ainoa täällä vakituisesti asunut valtionpäämies ei suinkaan ole suomalainen, venäläinen tai ruotsalainen - vaan ukrainalainen. Kirjoitin koko Etelä-Savon artikkelin puhtaaksi ja lisäsin linkkejäkin. Ollos hyvä:
 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------                                                      

Kuten sähkösanomatiedot kertovat, on sotilaallinen asema Ukrainassa paraillaan kääntymässä Ukrainan kansallishallituksen eduksi. Samaan aikaan kuin tämä tieto saapui, tapasimme erään Ukrainasta viime perjantaina kotiutuneen henkilön ja pyysimme häntä kertomaan meille, miltä hänestä Ukrainan olot näyttivät.

Kertojan kotimatka

Kertojamme tiedot eivät saattaneet olla ihan tuoreita, sillä hän oli Odessasta lähtenyt jo 17. päivä marraskuuta eräällä italialaisella laivalla Romaniaan, josta sitten Bukovinan, Galitsian, Lembergin (Lviv) sekä Varsovan kautta Saksaan.
Puolan rajalla oli hänellä rahaa 5000 markkaa. Puolalaiset vaativat, että rahat olisi vaihdettava Puolan rahaan. Täten olisi kertojamme menettänyt puolet omaisuudestaan. Rahat ehtivätkin jo olla neljä päivää puolalaisten hallussa, mutta siellä silloin olleen suomalaisen kauppakomissioonin välityksellä onnistui hänen saada rahat takaisin.

Ukrainan hetmani Pavlo Skoropadski
kuvassa vuonna 1918

Entinen lappeenrantalainen eversti Ukrainan päämiehenä

Kertojamme tullessa Kijeviin oli siellä hetmanina Lappeenrannassa sijainneen 20:nen Rakuunarykmentin päällikkö, eversti Paul Skoropatskij. (Pavlo Skoropadsky. Hänestä löytyy mielenkiintoinen artikkeli myös täältä) Hän on vanhaa ukrainalaista aatelissukua ja on hänen esi-isäinsäkin joukossa ollut hetmaneja. Skoropatskijn hallitusaika kesti lähes vuoden. Hänen aikanaan vallitsivat jotakuinkin säännölliset olot, ja olivat mm. elintarvikekortit käytännössä. Mutta sitte astui näyttämölle pääministeri Petljura (Symon Petliura) , joka lupasi maata maattomille, jos kansa tulee hänen puolelleen. Ukrainan maalaisväestö yleensä ei käsitä valtiollisia kysymyksiä, ja niin onnistui Petljuran, joka muuten kuului sosialisteihin, saada osan kansaa puolelleen.

Syntyi kapina

Petljuran joukot vangitsivat upseereita ja niin oli esim. pedagoogisessa museossa lähes 3000 upseeria ja joukko ylioppilaita vankina. Nämä olivat taistelleet hetmanin puolesta. Kun rakennusta pommitettiin, sai surmansa noin 200 upseeria. Eversti Paul Skoropatskij puettiin saksalaisten toimesta saksalaiseen upseerinpukuun ja olleen olevinaan sairaana, kuletettiin hänet Saksaan, josta matkusti Konstantinopoliin, jossa hän nyt on. Petljuran hallituskausi ei kuitenkaan kestänyt kuukauttakaan, mutta sillä aikaa ehti hän kuitenkin valtion nimissä hankkia itselleen tsaarin ruplia kosolta, ja kun muut ruplat eivät juuri ulkomaille kelvanneet, saattoi hän nostaa itselleen arvokkaan omaisuuden ennen pakoaan.

Ukrainalaisten asuttaman alueen kartta vuodelta 1920

Saapuivat sitte bolshevikit,

jotka alkoivat murhata hetmani Skoropatskijn ja Petljuran joukkoja sekä siviiliväestöä. Pahimpina murhamiehinä kulkivat kiinalaiset, lättiläiset ja juutalaiset, joita kuului bolshevikkien joukkoihin. Tämä tapahtui syyskuussa. Yleensä oli Lenin, Trotski ja muut neuvostohallituksen juutalaiset antaneetkin ymmärtää, että he pitävät Euroopan työväestöä siksi kehittyneenä, että näihin ei voi täydellisesti luottaa, mutta kun he pääsevät kiinalaisten ja aasialaisten yhteyteen, niin uhraavat he eurooppalaisen työväestönkin aasialaisen rodun päästessä valtaan.
Maaseutulaiset tervehtivät aluksi ilolla bolshevikkeja, mutta kun ryövärijoukot alkoivat liikkua ja heiltä uhattiin maatkin ottaa pois, käänsivät he aseensa bolshevikkeja vastaan.
Tämän jälkeen astuivat näyttämölle Denikinin joukot

ja kansa raivo juutalaisia vastaan oli silloin niin hirmuinen, että monia kymmeniä tuhansia juutalaisia tuhottiin.

Maalaiset ja kaupunkilaiset

Sato on ollut mitä mainioin, mutta sittenkin on leivästä puute. Maalaiset eivät mielellään tahdo antaa viljaa kaupunkilaisille, vaan syyttävät näitä laiskuudesta syypäinä sekasortoon.
Saksalaiset olivat aikoinaan vieneet maaseudulta paljon ruokatavaroita, lintuja jne. ja ainoastaan nimeksi antaneet vastineeksi maanviljelyskoneita. Se synnytti maaseutulaisissa pahaa verta. Maalaiskylät ovat muuten varustautuneet hyökkäysten varalta. Niissä on kaikissa tykkejä, konekiväärejä, kuularuiskuja jne.

Ukrainan korkeakoulut

ovat tulvillaan opiskelevia. Venäjän yliopistoista on tänne siirtynyt ylioppilaita ja kauppakorkeakoululaisia, jotka levottomista oloista huolimatta yrittävät harjoittaa opinnoitaan. Sivistyksen ja tietojen avulla sittenkin on maailmaa uudelleen rakennettava. Niin arvellaan Ukrainassa.