Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Vakaumuksensa puolesta kuolleiden punaisten muistomerkki Joutsenossa



Vakaumuksensa puolesta kuolleiden punaisten muistomerkki Joutsenon vanhalla hautausmaalla

Elokuun alkupuolella (6.8.2015) pysähdyin Joutsenoon suuntautuneella "kotiseuturetkellä" Joutsenon kirkolla ja hautausmaalla. Kävin kirkon takana olevalla vanhalla hautausmaalla sekä valkoisten soturien muistomerkillä että sodassa ja sen jälkiselvittelyssä menehtyneiden punaisten muistomerkillä. Sodan rintamalinjahan kulki Joutsenon pitäjän poikki, kirkonkylä ja pitäjän eteläosat olivat punaisten hallussa, pohjoisosat valkoisten hallussa. Punaisten sotilasosastojen vetäydyttyä 24. - 25.4.  Joutsenosta Lappeenrantaan ja Viipuriin, alkoivat sodan voittaneet valkoiset kostaa kokemiaan vääryyksiä. Kuten niin usein sisällissodissa, tälläkin kertaa tapahtumat karkasivat käsistä. Tosin Joutsenossa kostotoimenpiteet olivat huomattavasti vähäisempiä kuin esimerkiksi Lappeella tai Luumäellä. Aikalaismuisteloissa on sanottu sahan isännöitsijän Eero Sereniuksen huolehtineen siitä, ettei valkoista terroria juurikaan esiintynyt Joutsenon valtausta seuranneina päivinä. Valkoiset kyllä kiertelivät taloissa etsimässä punaisia ja kokosivat heidät kirkonkylän kansakoululle, josta heidät vietiin vankileireille Lappeenrantaan ja Viipuriin. Vankileireillä heistä osa teloitettiin, mutta suurinta kuoleman viikatetta niissä heilutti kuitenkin nälkä ja sen mukanaan tuomat sairaudet.

Suomen sotasurmat 1914 – 1922 kokonaisselvityksen mukaan sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli yhteensä 154 Joutsenossa kirjoilla ollutta henkilöä. Heistä vain seitsemän kuolinpaikkana oli kotikuntansa, 31:llä henkilöllä se oli Lappeenranta ja 50:llä Viipuri. Kuolinsyynä heistä kymmenellä oli ampuminen, kaatuminen 30:llä, nälkään kuoleminen vankileirillä 25:llä, sairauteen menehtyminen vankileirillä 17:llä, peräti 12 joutsenolaista mestattiin ja kolme oli kuollut vankileirillä haavoihinsa. Asuinkuntana Joutseno oli 108:lla sodassa kuolleella.
Muistomerkin on suunnitellut Einäo Räsänen ja se paljastettiin vuonna 1951

Pirjo Pentikäisen Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000 tekemässä opinnäytetyössä Joutseno murroksessa vuosisadan alusta 1920-luvulle tulee hyvin esille, miten sisällissodassa kuolleiden määrissä on suuria vaihteluja lähteestä riippuen. Marko Tikan tutkimusten mukaan punaiset tappoivat 16 valkoista varsinaisten sotatoimien ulkopuolella, valkoiset puolestaan 14 punaista. Joutsenon työväenyhdistyksen 70-vuotishistoriikki toteaa 27 joutsenolaisen punaisen kaatuneen taisteluissa, kadonneita oli 25, ammuttuja ja vankilassa kuolleita 83.

Työväenarkistossa on Oskari Siippaisen vuosi sodan jälkeen laatima selostus tapahtumien kulusta, sekä luettelo sodan yhteydessä menehtyneistä punaisista. Oskari Siippaisen yhteenvedon mukaan vangittuina oli yhteensä noin 500 joutsenolaista, heistä 200 vapautettiin syyttömänä ja noin 300 sai jonkinlaisen tuomion. Siippainen laskee yhteensä 109 joutsenolaisen punaisen menehtyneen sodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Näistä hänen mukaansa 29 murhattiin, 19 kaatui taisteluissa, 57 menehtyi vankeudessa ja heistä 34 kuoli nälkään. Lisäksi neljä punaista kuoli vielä vankeudesta vapauduttuaan.

Kun voittaneiden valkoisten muistopatsas pystytettiin hautaumaalle jo kesällä 1920, saivat sodassa menehtyneet punaiset odottaa sitä 1950-luvun alkuun. Tämä ”Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden” muistomerkki nimeltään ”Jäähyväiset” paljastettiin vuonna 1951. Sen pystyttäjänä oli Joutsenon sankaripatsastoimikunta, jossa olivat mukana mm. Joutsenon kunnan ja seurakunnan edustajat. Patsaan on suunnitellut ja veistänyt Eino Räsänen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti