Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

torstai 24. syyskuuta 2015

Ihalais(t)en kalkkivilouhos

Ihalaisen kalkkikivikaivoksen muistomerkki Lavolankadun ja Simolantien kulmauksessa
Muistomerkin infolaatta
Kun Lappeenrannan rautatieasemalta lähtee ajmaan länteen Ratakatua pitkin, saapuu rautatien alittamisen jälkeen valo-ohjattuun vilkasliikenteiseen risteykseen. Sen oikealla puolella, Lavolankadun ja Simolantien kulmassa, on pieni puistoalue, jossa nakottaa nurmikolla pystyssä isohko kalkkikiven lohkare. Kyseessä on Ihalaisen kalkkikaivoksen kunniaksi vuonna 1998 pystytetty muistomerkki.

Tällä viikolla Ihalaisen kalkkikivilouhos on ollut esillä laajasti paikallisissa viestimissä. Sanomalehti Etelä-Saimaassa ollut pari isoa artikkelia, jotka koskevat Ihalaisen kaivosta Lappeenrannassa. Toisessa (21.9.2015) Paroc Group ilmoitti lopettavansa Lappeenrannan tehtaan heikentyneen kysynnän takia etuajassa eli huhtikuussa 2016. Lappeenrannan kivivillatehtaan tuotanto ja kaikki sen työsuhteet päättyvät huhtikuun viimeisenä päivänä. Tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin jo vuonna 2013, mutta alkuperäisen aikataulun mukaan tehdas oli tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä. Lappeenrannan tuotantolaitoksen tontin vuokrasopimus päättyy vuonna 2019. Tontin omistava Nordkalk laajentaa kaivostoimintaansa tehtaan alla sijaitsevaan kalkkikiviesiintymään. Pari päivää myöhemmin (24.9.2015) luvattiin uutisotsikossa Lappeenrannan saavan uuden nähtävyyden, kun Parocin tehtaat puretaan ja valtatie kuudelta avautuvat hulppeat näkymät valkoisena hohtavan kaivoksen rinteille. Ihalaisen avolouhoksen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, leveyttä sillä on 700 metriä, pituutta puolitoista kilometriä ja syvyyttä noin 150 metriä. Vuodessa kiveä louhitaan noin 2,1 miljoonaa tonnia.

Kuva
Ihalaisen kalkkikaivoksen alueen omistaa siis Nordkalk Oy. Kaivoksen ohella tehdasalueella on kalkkitehdas sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Alueella on myös Finnsementin sementtitehdas, vielä puolisen vuotta Paroc Oy:n vuorivillatehdas sekä Suomen Karbonaatti Oy:n kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita valmistava tehdas. Kalkkikiven louhinta alkoi Ihalaisen alueella pienimuotoisena jo 1500-luvulla. Paraisten Kalkkivuori Oy rakensi alueelle ensimmäisen kalkkikehäuunin vuonna 1910 ja vuokrasi alueen 50 vuoden ajaksi sen silloin omistaneelta Lappeenrannan kaupungilta. Vuonna 1938 alueelle perustettiin sementtitehdas. Tietoa siitä, milloin kaupunki möi alueen kalkkikivikaivoksen omistajalle, en löytänyt nopealla etsinnällä Lappeenrannan kaupungin historiateoksista.

Seilaillessani tänään Etelä-Savo-lehden vuoden 1923 vuosikertoja oli aamulla lukemani uutinen vielä hyvin mielessäni. Niinpä silmiini tarttui pian uutinen Ihalaisen kaivoksesta. Se on ilmestynyt 17.2.1923 ja kertoi Lappeenrannan kaupungin ja Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön välisen vuokrasopimuksen uusimisesta:



Valtuuusto hyväksynyt uuden vuokrasopimusehdotuksen.
Ihalaisten kalkkilouhoksen vuokraaminen.
Rahatoimikamarin esittämä uusi vuokrasopimusehdotus Ihalaisten kalkkikivilouhoksen vuokraamisesta Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiölle hyväksyttiin keskustelun jälkeen sellaisenaan ja rahatoimikamari oikeutettiin allekirjoittamaan lopullinen sopimus yhtiön kanssa.
Tämän mukaan vuokrataan Ihalaisten kalkkivivilouhos maa-alueineen mainitulle yhtiölle 37 vuoden ajaksi tammikuun 1 päivästä 1923 lukien. Vuokraaja maksaa maa-alueesta vuotuista maanvuokraa rautatien itäpuolella sijatsevasta osasta 12 ½ penniä neliömetriltä ja rautatien länsipuolella olevasta osasta 30 penniä neliömetriltä sekä lisäksi  vuosivuokraa kolme markkaa kultakin louhoksesta otetulta tonnilta kalkkikiveä ja on yhtiön maksettava vähintäin 25 000 tonnista vuosittain, vaikka se ei niin paljon louhisikaan. Tämän mukaan olisi kaupungilla tulossa louhoksesta alueineen 107 750 markkaa vuodessa sen sijaan, kun ne vanhan sopimuksen mukaan tekivät vain murto-osan tästä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti