Ruokolahden Kemppilän Myllykoski

Kemppilän Myllykoski Ruokolahdella

Eilen löysin sattumalta pyöräretkelläni eteläisessä Suomessa harvinaisen vesiputouksen. Se sijaitsee Ruokolahden Kemppilän Myllykoskella. Putouksessa on korkeuseroa peräti 17.1 metriä. Ihalanjärvestä (98,1 metriä) laskevan Myllyjoen vedet syöksyvät alas Jukajärveen (81,1 metriä. Jukajärvi on saanut nimensä kyseisestä koskesta, sillä sen nimi on alkuaan ollut Juvajärvi. Sana juvahan tarkoittaa loivaa, aaltoilevaa koskea. Tosin Kemppilän Myllykoski ei ole loiva.
 

Myllyjoen vesi syöksyy Jukajärveen kahden vanhan patoaukon
välistä.

Koski on seudun suurin ja on keväisten tulvavesien aikana ja runsaiden kesä- ja syyssateiden jälkeen mahtava, kauas kohiseva nähtävyys. Tämänkesäiset runsaat sateet ovat pitäneet huolta siitä, että näin elokuun alussakin koskessa riitti vettä ja kosken kohina kiiri järven toiseen päähän. Jälleen kerran kotimaakunnastani löytyi minulle uusi, luonnonkaunis paikka, jonka tulisi ehdottomasti saada laajempaa huomiota.
 
Kosken yläosassa on sijainnut Kemppilän mylly, joka oli vielä 1900-luvun alkupuolella oli kuuluisa tuotantolaitos ja veromylly. Kosken partaalta löytyy vielä myllyn ja siihen liittyneiden rakennusten raunioita ja kivijalkoja. Myllyn verotusarvoksi laskettiin 1900-lun alussa 8/100 manttaalia. Kun tieyhteydet olivat tuolloin vielä erittäin heikot, jauhettavat viljat tuotiin myllylle pääosin vesitse.  Myllyn sijainti jyrkän kosken ylösassa merkitsi jauhattajille hikistä kipuamista jauhosäkki selässä jyrkkää rinnettä ylös.

Koskessa on putouskorkeutta lyhyellä matkalla 17 metriä

Mylläreinä toimivat mm. Vilho Korhonen, Luukkonen, Hakulinen ja Kantele. Vuonna 1945 Vilho Korhonen rakensi Kemppilän Myllykoskeen sähkölaitoksen. Se jakoi virtaa Ihalan ja Jukajärven taloihin. Kun Jukajärvi jäätyi talvella, sen yli vedettiin piikkilangasta sähkölinja Jukajärven kylään. Tämä kylän oma sähkölaitos palveli tehtävässä lukuisia vuosia. Tosin sähkölaitoksen toiminta oli täysin myllärin meileliikkeiden armoilla, vaikka toisin oli sovittu. Niinpä mylläri saattoi nukkumaan menessään laittaa koneet seis ja jättää kylän pimeäksi.

Myllyn lisäksi koskesta sai voimansa saha ja pärehöylä. Paksuja tukkeja sahatessa terä ei jaksanut purra puuhun, joten välillä oli pysäytettäva tukin syöttö ja nostettava sirkkelin terän kierroksia.
Koskessa oli myös uittoränni, jossa viimeinen uitto tehtiin vuonna 1963.

Kosken vesi ryöppyää Jukajärven pintaan

Kosken partaalle kohonneet laavu ja terassi ovat lähes valmiit.

Kemppilän Myllykoski on kokemassa "uuden heräämisen". Myllykosken alueelle on rakentumassa  laavu, varastorakennus ja huussi. Samoin palstalle rakennetaan noin viisi metriä kanttiinsa oleva hirsikota, johon tulee myös tulisija. Rakennukset näuttivät olevan jo melkein valmiita. Rakennukset tehdään yleiseen virkistyskäyttöön sekä kyläläisille, että kaikille muille halukkaille, Projektista vastaa vuonna 2014 perustettu Torsantaka—Jukajärven kyläyhdistys.Yhdistys on myös sitoutunut hoitamaan alueen kunnossapidon, kuten siivoukset, polttopuuhuollon ja huussin tyhjennyksen.

Lähteet:
Sulo V. Siitonen: Ruokolahti. Kotiseutulukemisto I ja II.
Uutisvuoksi 22.8.2016