Saksalaisten sotilaiden muistomerkki Helsingin pitäjän kirkkomaalla

Saksalaisten sotilaiden muistomerkki Helsingin pitäjän hautausmaalla

Hautamuistomerkki on äskettäin kunnostettu

Uskollinen Helkamani johdatteli minut eilen Helsingin pitäjän (Helsinge socken) keskiaikaiselle kirkolle ja kirkkomaalle. Sieltä löytyi yllätyksekseni myös saksalaisten sotilaiden hautamuistomerkki. Huomasin jälleen sen, että puhelias, utelias ja kyselevä kulkija löytää paljon 😊 Ystävällinen hautausmaan henkilökunta johdatteli allekirjoittaneen tämän ja monen muun mielenkiintoisen muistomerkin äärelle. Keväällä 1918 Suomessa kaatuneiden sotilaiden muistomerkki on erittäin hyvässä kunnossa. Se on äskettäin kunnostettu. Henkilökunnan mukaan muistomerkille käydään kerran vuodessa tuomassa kukkia/seppeleitä Saksan suurlähetystön toimesta.

Kevään 1918 taisteluihin osallistui suomalaisten suojeluskuntajoukkojen ja punakaartien ohella tuhansia venäläisiä sotilaita, ruotsalaisia vapaaehtoisjoukkoja sekä Saksan armeijan joukko-osastoja. Saksalaisten maihinnousu etelärannikollemme lyhensi sisällissodan loppuvaihetta merkittävästi. Punaiset olivat tuossa vaiheessa jo häviämässä sodan, mutta ilman saksalaisten saapumista lopputaisteluista olisi tullut pidempiä ja verisempiä.

Helsingin pitäjän kirkkomalle
on haudattu seitsemän
saksalaista sotilasta

Saksa osallistui poliittisen tuen ohella siis vahvasti ja monella tavalla myös aseellisesti Suomen vapaus/ sisällissotaan 1918. Tässä yhteenvetoa:

1.     Saksa koulutti suomalaisista vapaaehtoisista Jääkäripataljoona 27:n. Se oli erittäin merkittävä apu valkoiselle Suomelle tulevassa vapaus/sisällissodassa. Näistä jääkäreistä valkoiset saivat hyviä kouluttajia ja johtajia armeijaansa.

2.      Saksa lähetti lisäksi merkittävän määrän aseita (lähinnä venäläisiä sotasaalisaseita) valkoisille sodan alkuvaiheessa.  

3.       Saksa ryhtyi sotatoimiin Itämerellä ja aloitti 5.3.1918 Ahvenanmaan tukikohdan perustamisen.

4.       Saksan Itämeren-divisioona (Die Ostsee-Division) noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö nousi maihin kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentamana Hangossa 3. huhtikuuta 1918 alkaen ja eteni kohti Helsinkiä vallaten sen.

5.       Toinen, vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama saksalaisyksikkö, Osasto Brandenstein, nousi 3000 miehen voimin maihin Loviisan Valkossa 7. huhtikuuta 1918 alkaen ja valtasi Lahden. Yhdessä tämän maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus nousi noin 13 000 mieheen.

6.       Lisäksi Tammisaareen laivattiin 14. vahvennettu Jääkäripataljoona vahvuudeltaan n 1000 miestä.

7.       Helsingin valtaukseen osallistui Saksan laivaston taisteluosasto n. 400 miehen voimin.

Saksalaisten osallistuminen ei tullut ilman merkittäviä tappioita. Sotasurmasivuston mukaan Suomen vapaus/sisällissotaan osallistuneista noin 14 000 sotilaasta kuoli 507. Osa heistä on siis haudattu Helsingin pitäjän kirkkomaahan.