Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Yippee, we are smart!!!



Iltasanomat (Finnish newspaper) wrote today, how we Finns are smarter than other Europeans. This is not of course any kind of news to us. We have naturally noticed it when we have been in contact with the people from more stupid nations :)

In this story there is though one negative connotation. We can not always take advantage of that quality when we are in tough competition in this world.

Iltasanoma’s article, however, is the old warming up, the magazine claimed about the Finns higher intelligence as early as in June.

According this article the scientists estimate the Finnish high-IQ due to the effects of history. Ice Age raised the IQ of the Finns, because smart people "survived and were more likely to continue the family line."

Another moment, when Finnish intelligence improved, was, according to scientists, the bad crop failures and the ensuing great famine in the late 1600’s, when one third of the population was killed. The article estimates that "wealthy people are more likely to be smarter" and that the disastrous famine hit, especially the disadvantaged. A similar effect was, according to scientists, a war called  Suuri Pohjan Sota (1700-1721), in which a large number of the poor young Finnish men were killed. Also the fact that industrialization came to Finland later (in the European dimension), raised the Finnish population’s intelligence. According to the article the public health advances that came with the industrialization reduced the importance of the survival of wealth, which lowered the average intelligence.

According to the article, Finland's school success in the PISA studies is a sign of Finns’ higher IQs compared with other Europeans.

The study, called Solving the puzzle of why Finns have the Highest IQ, but one of the lowestnumber of Nobelprizes in Europe can be found in Intelligence magazine pages. It was written by researchers at the University of Oulu :Edward Dutton, Jan te Nijenhuis, and Eka Roivainen. Here is the summary:


Highlights

  • Finland does very well in PISA, but has very few Nobel Prize winners.
  • Finns have the highest IQ in Europe but the smallest SD.
  • Finns have high Conscientiousness and Agreeableness.
  • This explains why they do well in education, but not in measures of significant creative achievement.

    -----------

 Abstract

Finland has been noted to perform consistently very well in the international PISA assessments for many years, but it also has a relatively low per capita number of Nobel Prize winners. We draw upon a large body of proxy data and direct evidence, including the first ever use of RTs to calculate the Finnish IQ and the first ever use of the WAIS IV and PISA scores in the same capacity. Based on these data, we hypothesize that Finns perform so consistently well in PISA because they have a higher IQ overall than other European countries and exhibit a specialized slow life history strategy characterized by high Agreeableness and Conscientiousness, and low Psychoticism and Extraversion. Most of these traits predict educational success but all would suppress genius and creativity amongst this population. We connect the present distribution of phenotypic traits amongst the Finnish population with evolutionary change starting in the Pleistocene, accelerating in the Holocene, and continuing into the present day. We argue that this profile explains why Finns are relatively poorly represented in terms of science Nobel laureates.

Hurraa, olemme älykkäitä / Yippee, we are smart!

Iltasanomat uutisoi tänään, miten me suomalaiset olemme muita eurooppalaisia älykkäämpiä. Tämä ei tieteenkään ole mikään uutinen meille. Olemmehan sen huomanneet joutuessamme kosketuksiin meitä tyhmempien kansojen kanssa :)

Tässä uutisessa on tosin yksi negatiivinen vivahde. Emme osaa aina hyödyntää tuota piirrettämme kilpaillessamme kovan maailman turuilla.

Iltasanomien artikkeli on tosin vanhan lämmittelyä, sillä lehti kertoi suomalaisten muita korkemmasta älykkyydestä jo kesäkuussa.
Lehtiartikkelin mukaan tutkijat arvioivat suomalaisten korkean älykkyysosamäärän johtuvan historian vaikutuksista. Jääkausi kohotti suomalaisten älykkyysosamäärää, koska älykkäät ihmiset ”selviytyivät muita todennäköisemmin ja pääsivät jatkamaan sukuaan”.

Toinen suomalaisten älykkyyttä kohentanut hetki oli tutkijoiden mukaan pahat katovuodet ja niitä seurannut suuri nälänhätä 1600-luvun lopussa, jolloin väestöstä kuoli noin kolmannes. Artikkelissa arvioidaan, että ”varakkaat ihmiset ovat todennäköisesti muita älykkäämpiä” ja että nälkäkatastrofi koetteli etenkin vähäosaisia. Samankaltainen vaikutus oli tutkijoiden mukaan myös Suurella Pohjan sodalla (1700–1721), jossa suuri määrä köyhistä oloista olleita nuoria suomalaismiehiä sai surmansa. Myös se, että teollistuminen saapui Suomeen Euroopan mittapuussa myöhäisessä vaiheessa, kohotti tutkijoiden mukaan Suomen väestön älyä. Artikkelin mukaan teollistumisen mukana tulleet kansanterveyden edistysaskeleet vähensivät varakkuuden merkitystä selviytymiselle, mikä laski keskimääräistä älykkyyttä.

Artikkelin mukaan merkki suomalaisten muita eurooppalaisia korkeammasta älykkyysosamäärästä on Suomen koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa.

Tutkimus, nimeltään Solving the puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe löytyy Intelligence-lehden sivuilta. Sen ovat tehneet Oulun yliopiston tutkijat Edward Dutton, Jan te Nijenhuis, ja Eka Roivainen. Tässä sen yhteenvetoa:

Highlights

  • Finland does very well in PISA, but has very few Nobel Prize winners.
  • Finns have the highest IQ in Europe but the smallest SD.
  • Finns have high Conscientiousness and Agreeableness.
  • This explains why they do well in education, but not in measures of significant creative achievement.

    -----------

 Abstract

Finland has been noted to perform consistently very well in the international PISA assessments for many years, but it also has a relatively low per capita number of Nobel Prize winners. We draw upon a large body of proxy data and direct evidence, including the first ever use of RTs to calculate the Finnish IQ and the first ever use of the WAIS IV and PISA scores in the same capacity. Based on these data, we hypothesize that Finns perform so consistently well in PISA because they have a higher IQ overall than other European countries and exhibit a specialized slow life history strategy characterized by high Agreeableness and Conscientiousness, and low Psychoticism and Extraversion. Most of these traits predict educational success but all would suppress genius and creativity amongst this population. We connect the present distribution of phenotypic traits amongst the Finnish population with evolutionary change starting in the Pleistocene, accelerating in the Holocene, and continuing into the present day. We argue that this profile explains why Finns are relatively poorly represented in terms of science Nobel laureates.

perjantai 7. marraskuuta 2014

Finnish Newspapers in America, part three: Sankarin Maine


As we read earlier, had  Matts Fredd moved Sven Tuuva from Houghton to Hancock in October, 1878. In the beginning of next year he also changed  the name of his paper to Sankarin Maine = The Fame of a Hero. The very last copy of  Sven Tuuva was published on January 3, 1879. And the first copy of Sankarin Maine was delivered seven days later, on January 10, 1879. The paper was larger in size than it had been with Sven Tuuva.

The life of Sankarin Maine was also quite short. The paper's slogan was now "Long live Sankarin Maine". The content of Sankarin Maine was colourful but diversified. The editor tried  to keep readers up-to-date on world news and on matters affecting the Finns on the Copper Country. The hard and colourful competition between Fredd's Sankarin Maine and Aleksander Leinonen's Amerikan Suomalainen Lehti forced Fredd stop publishing his paper in April, 1881. After the closing Matts Fredd returned to his painting and decorating business.

Ei näytä hyvältä, ei Ukrainassa eikä muuallakaan Itä-Euroopassa

Työpäivän jälkeen, avattuani koneellani viimeisimpiä uutisotsikoita, huoli maailman menosta kasvoi jälleen. Ukrainaan ja Venäjään liittyvät tapahtumat ja lausunnot eivät lupaa hyvää.

Neuvostol.. äh, eikun Venäjän presidentti Vladimir Putin on puolustanut talvisotaan johtanutta Molotovin-Ribbentropin-sopimusta. Iltasanomien mukaan Putin sanoi

"Neuvostoliitto teki hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Sitä sanotaan pahaksi. Mitä väärää siinä on, jos Neuvostoliitto ei halunnut taistella. Mitä väärää siinä on".

Hän tietysti ei muista kertoa sitä, mitä tuon sopimuksen lisäpöytäkirja merkitsi jatkossa balteille, suomalaisille ja puolalaisille. Putinista tuo tokaisu kertoo paljon. Hänen hyväksyy (ja toivookin) suurvaltojen keskenään tekemät etupiirisopimukset. Mitä tämä mahdollisesti merkitsee jatkossa pienille, liittoutumattomille valtioille Venäjän rajoilla?

Tämän hälyttävän uutisen lisäksi Ukrainassa ollaan jälleen räjähdysherkässä tilanteessa. Venäjälla on taas jotakin uutta hihassa. Panssareita ja muuta kalustoa vyöryy rajan yli Ukrainaan (englanniksi täällä) ja maa keskittää lisää joukkoja Ukrainan rajalle. Presidentti Poroshenko ennustaa myös lausunnoisssaan konfliktin kärjistymistä. Puolalaisten arvioiden mukaan uusi Venäjän hyökkäysvaihe alkaakin viikonlopun aikana.

Toivottavasti olen huolissani turhaan, jota en suinkaan ole ollut usein tämän kriisin aikana.

torstai 6. marraskuuta 2014

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 5: Keskisaaren kansakoulu (Päivitetty 11.4.2016)



Keskisaaren kansakoulun vuonna 1938 laaditut julkisivupiirustukset.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Etsiessäni tietoja vanhoista kouluista blogiani varten törmäsin kouluun, josta en ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Kyseessä on vuonna 1938  (vai 1933, kuten Lappeen Historia II väittää) toimintansa aloittanut Keskisaaren koulu. Keskisaaren koulupiiri oli perustettu jo vuonna 1929. Silloin koulupiirin alueella asui 34 yläkoulu- ja 11 alakouluikäistä lasta. Kaupunginarkistosta kaivamissani Keskisaaren koulun piirrustuksissa vuodelta 1938 kerrotaan koulurakennuksen olevan itse asiassa vanha Haapajärven koulu. 

Haapajärvelle oli valmistunut uusi koulurakennus vuonna 1936. Kyseinen koulu oli perustettu jo vuonna 1901 ja sen koulupiiri vuonna 1898. Vuoden 1920 pitäjäkartta kertoo Haapajärven koulun sijainneen silloin nykyisen Haapajärven kylätalon eli entisen koulun kaakkoispuolella, muutaman kilometrin päässä siitä, suunnilleen niillä tienoilla, missä Keskisaarentie liittyy Vainikkalantiehen.

Lappeen Keskisaaren kansakoulun päädyistä tehdyt julkisivupiirustukset vuodelta 1938.
Lähde: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Siirrettiinkö entinen Haapajärven koulu tuosta uuteen paikkaan? Ja jos, niin minne? Sitäkö varten laadittiin vuonna 1938 nuo muutospiirrustukset? Vai säilyikö se entisellä paikallaan, nimensä muuttaneena ja muutostyöt kokeneena?

Tämän mysteerin selvittämiseksi perehdyin Hilkka Keskisaaren vuonna 1996 julkaisemaan kirjaan Elämää rajakylässä. Lappeen Haapajärvi. Kirja on yksityiskohdiltaan runsas kuvaus Haapajärven kylästä. Tätä se on myös seudun koulujen osalta. Lisäksi kävin läpi kaupunginarkistossa Lappeen kunnan koululautakunnan pöytäkirjoja. Näiden avulla piirtyi selkeä kuva siitä, mitä Keskisaaren koululle aikoinaan tapahtui.

Haapajärven vuonna 1901 rakennettu koulu sijoitettiin silloisen koulupiirin keskelle, Hansaaren kankaalle. Kuten lähes kaikissa koulupiireissä, myös Haapajärvellä syntyi riita koulurakennuksen paikasta, jonka takia sen paikka mitattiin alueen keskelle. Haapajärven koulupiirin jakaminen nousi puheeksi ensimmäisen kerran vuonna 1921, kun kunnanvaltuusto teki kyselyn siitä, mitä mieltä kyläläiset olisivat koulupiirin jakamisesta. Seuraavan kerran asiasta puhuttiin kesällä 1924, jolloin keskusteltiin Keskisaaren koulun avaamisesta jo seuraavana syksynä. Asia ei edennyt. Vuonna 1929 Lappeen kunta jaettiin valtioneuvoston päätöksellä 31 koulupiiriin, jonka seurauksena Keskisaaren koulupiirin syntyminen sinetöitiin.

Koulupiirin jako toteutettiin lopulta vuonna 1933. Keskisaaren koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, Haapajärven koulu sen sijaan jatkoi entisisä tiloissa Hansaaren kankaalla. Tällaisena tilanne jatkui kesään 1936 saakka, jolloin uusi Haapajärven koulurakennus valmistui uudelle paikalle ja entinen koulukiinteistö jäi tyhjäksi.

Keskisaaren koulun paikasta alkoivat keskustelut tammikuussa 1930. Useita vaihtoehtoja käytiin läpi ja kyläläiset olivat kokouksessaan "jyrkästi Kinnarin maan kannalla". Tuo alue oli 1,5 hehtaarin suuruinen sijaiten Neulsillan pohjoispuolella. Koska koulurakennusta ei ollut, koulua varten vuokrattiin Juho Keskisaarelt ynnä muilta ns. Elun torppa. Vuosivuokra oli 3000 markkaa. Vuosina 1933 - 1935 Keskisaaren kansakoulun oppilaat joutuivat opiskelemaan öljylampun valossa, sillä vuokratalossa ei ollut sähköjä. Vuodeksi 1936 ne jo saatiin, kun taloon vedettiin sähkölinja ja kunta suostui maksamaan sähkölaskut.

Rakennettavan koulun paikka muuttui lopulta, kun Lappeen kunta osti heinäkuussa 1937 Emil ja Tyyne Mikkolalta "Lehtimies"-nimisen tilan. Koulu rakennettiin tälle kunnan omistamalle tontille. Haapajärven koulu siirrettiin Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan kesällä 1938. Keskisaaren koulun piirustukset ja rakennussuunnitelmat hyväksyttiin 11.5.1938. Urakkasopimus Hansaaren koulun purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta tehtiin 28.5.1938 Juho ja Väinö Haimin kanssa. Urakkasumma kohosi 199 000 markkaan. Valmistuneen koulun ottivat kunnan edustajat vastaan 27.12.1938.

Sotavuosina koulun toiminta oli pysähdyksissä pitkiä aikoja. Talvisodan alettua koulua ei pidetty 2.12.1939 jälkeen pommitusten takia. Välirauhan alettua eivät koululaiset päässeet palaamaan koululle, koska uusi raja sijaitsi vain 300 metrin päässä koulusta. joten he kävivät Haapajärven koulua. Seuraavat tiedot Keskisaaren koulun toiminnasta ovat vuodelta 1941, jolloin koulussa oli 44 oppilasta.. Vuonna 1944 tuli jälleen katko Keskisaaren koulun toimintaan. Koko syyslukukauden ajan keskisaarelaiset kävivät koulua Haapajärvellä, koska jälleen raja oli tullut niin lähelle koulua.

Keskisaaren koulun tuhoksi muodostui Puralan koulun tavoin sen palaminen. Koulu paloi vuonna 1956 heinäkuun 31. päivän ja elokuun 1. päivän välisenä yönä salaman sytyttämänä. Tulipalon jälkeen kunta vuokrasi hätäratkaisuna Pekka Meurosen tuvan kouluksi. Siihen sijoitettiin kolme ensimmäistä luokkaa. Neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaat siirrettiin Haapajärven kouluun opiskelemaan. Uutta koulua ei ruvettu enää suunnittelemaan, koska kunta katsoi, että koulupiirissä oli liian vähän oppilaita. Kuitenkin niitä oli enemmän kuin esimerkiksi Haapajärvellä. Lukuvuonna 1962 - 1963 Haapajärven koulupiirin alueella oli 31 oppilasta ja Keskisaaren piirin alueella 35.  Keskisaaren koulupiirin asukkaiden toiveet uudesta koulurakennuksesta kaikuivat kuuroille korville ja lopulta Lappeen kunta teki kesällä 1964 päätöksen koulun lakkauttamisesta.

Lopuksi yhteenveto Keskisaaren kansakoulun oppilasmääristä. Tiedot on poimittu Lappeen kunnalliskertomuksista vuosilta 1935 - 1963.



Keskisaaren kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1935 – 1963

vuosi
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941

oppilasmäärä
24
42
28
36
18
19
17

vuosi
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948

oppilasmäärä
16
17
21
27
33
36
35

vuosi
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955

oppilasmäärä
33
34
33
28
25
25
25

vuosi
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
oppilasmäärä
24
16
9
11
16
16
16
16



Keskisaaren kansakoulun muutospiirustukset laati J.A.R.Rantanen vuonna 1938

Odessan tuhoisa palo ja propaganda


Toukokuun toisena päivänä 2014 riistäytyi Odessassa Etelä-Ukrainassa väkijoukkojen viha hallitsemattomaksi. Tuota surullista yhteenottoa, joka vaati 48 ihmisen hengen, on Venäjä hyödyntänyt siitä lähtien ukrainanvastaisessa propagandassaan. Tässä toimittaja Halya Coynashin perusteellinen katsaus aiheeseen (englanniksi):

Manufacturing international outrage over an Odessa Massacre that never was


Haluan lisäksi jakaa tähän nuo tapahtumat sellaisena kuin minä näin ne suorassa lähetyksessä. Olen lisäksi täydentänyt tietojani uutisartikkeleista:


Tapahtumien taustalla oli jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain olivat paikallinen Tšornomorets ja Harkovan joukkue Metalist. Kummankin joukkueen kannattajat, joita kutsutaan nimellä  ”ultrat” olivat sopineet järjestävänsä ennen peliä yhteisen marssin Ukrainan yhtenäisyyden tueksi.

Marssijat kokoontuivat klo 14 Katedraaliaukiolle. Mukana oli veteraaneja Kiovan Maidanin aukiolta eli ”Maidanin itsepuolustusjoukkoja” sekä oikeistolaisen Oikean Sektorin jäseniä. Osa väestä oli  muita jalkapallofaneja.

Joukko huusi iskulauseita yhtenäisen Ukrainan puolesta ja lauloi Vladimir Putinin vastaisia lauluja. He olivat sosiaalisesta mediasta etukäteen saamiensa tietojen perusteella varautuneet yhteenottoihin venäjämielisten kanssa.

Seurasin itse tapahtumien kehittymistä suorana ukrainalaiselta kanavalta. Seuraamiseen menikin koko ilta, sillä tapahtumat kehittyivät yhä dramaattisempaan suuntaan.

Marssi edettyä jonkun matkaa alkoivat kypäriin pukeutuneet ja kasvonsa peittäneet venäjämieliset hyökkäillä pesäpallomailoin, kepein ym.  marssijoiden kimppuun ja katukivet alkoivat lennellä. Tässä vaiheessa ammuttiin ensimmäiset ukrainamieliset marssijat, joista ainakin yksi kuoli välittömästi (tv näytti kuolevaa miestä kadulla). Tämä sai tietysti Ukrainan yhtenäisyyttä kannattavat raivostumaan. Sosiaalisessa mediassa sekä tv:ssä leviävät kuvat toivat entistä enemmän väkeä paikalle. Silminnäkijöiden mukaan (näkyivät myös tv:ssä) molemmilla puolilla oli hyvin varustautuneita tappelijoita, joilla oli metallitankoja, mailoja ja ilmapistooleita sekä kypärät, kilvet ja rintapanssarit. Näitä näkyi myös uutisfilmeissä. Viereisen ostoskeskuksen katolta ammuskeltiin pistooleilla ja heiteltiin polttopulloja marssijoiden kimppuun. Tappelu aaltoili edestakaisin suunnilleen vartin - puoli tuntia, kunnes venäjämieliset alkoivat perääntyä. Osa heistä pakeni katuvilinään, talojen sisäpihoille, kauppoihin jne, osa Kulikovo Poljen aukiolle

Tämän jälkeen ukrainanmieliset suuntasivat tuhansien miesten ja naisten kulkueena venäjämielisten telttaleiriin Kulikovo Poljen aukiolle. 
Ukrainanmieliset kokosivat sosiaalisessa mediassa paikalle lisää joukkoja. Aukiolla olleet teltat sytytettiin tuleen ja venäjämieliset leiriläiset alkoivat paeta aukiolla olevaan ammattiliittojen taloon. Paikalla oli kolmisensataa venäjämielistä ja useita tuhansia ukrainamielisiä.

Televisiokuvissa näkyi, miten molemmat osapuolet heittelivät polttopulloja.

Molemminpuolinen  polttopullojen heittely johti sitten tuohon tuhoisaan tulipaloon, jonka alusta löytyy video täältä. Siitä, kumpi osapuoli oli syyllinen tuhoisaan paloon, on kaksi, toisistaan selvästi poikkeavaa näkemystä. Yksimielisyys on siitä, että palo alkoi neljännestä kerroksesta. BBC:n ja esimerkiksi Kyiv Postin mukaan ukrainamieliset heittelivät polttopulloja muun muassa tämän kerroksen ikkunoihin. Paikalla olleet taas ovat kertoneet, että joku sisällä olleista yritti heittää polttopullon yhdestä suljetusta neljännen kerroksen ikkunasta. Se ei mennyt lasista läpi, vaan syttyi sisällä huoneessa. Ukrainan sisäministeriön version mukaan rakennuksen sisältä ei löydetty ampuma-aseita, mutta katolla olleet venäjämieliset ammuskelivat alas kadulle. (filmillä näkyykin, kun yhdessä vaiheessa ukrainamielinen väkijoukko pakenee ilmeistä ammuskelua ja katolla näkyy väkeä) Sisäministeriön mukaan he myös sytyttivät tulipalon vahingossa polttopullolla.

Monien silminnäkijöiden mukaan poliisi oli hyvin passiivinen kaikissa tapahtumien vaiheissa. Sama kuva jäi minulle tv-kuvista. Jopa siinä vaiheessa, kun ihmisiä pelastettin palavasta rakennuksesta, poliisi ei tehnyt juuri mitään. Odessan apulaispoliisipäällikköä ja osaa muistakin poliiseista syytettin venäjämielisten provokaatioiden tukemisesta. Apulaispoliisipäällikkö pakeni tutkimuksia ulkomaille, ilmeisesti Venäjälle
----
Tapahtumien jälkeen Venäjä on hyökkännyt voimakkaasti Ukrainan hallitusta vastaan ja pitänyt sitä vastuullisena tapahtumista. Ukrainalaiset taas ovat syyttäneet Venäjää provokaatioiden järjestämisesta marssin aikana. Tapahtumat riistäytyivät ukrainalaisten mielestä niiden seurauksena käsistä ja johtivat tragediaan.


Tässä lisää aiheeseen liittyviä linkkejä:

Teppo Tiilikainen/SK 5.5.2014: Odessa suri kuolleita – taistelut kiihtyivät Itä-Ukrainassa

Antti Rautiaisen blogikirjoitus
Arto Huovinen /KU 5.5.2014: Totuus Odessa tulipalosta
Yle 4.5.2014: Ukrainan pääministeri lupaa perusteellista selvitystä Odessan tulipalosta


Tässä iltasanomien uutiset aiheesta ajalta 3.5.- 5.5.2014:

IS tapasi Odessan Ukraina-mielisiä: "Katsoin vierestä, kun kaverini ammuttiin"
IS paikalla: Ukrainalaismieliset marssivat uhmakkaasti yöllä Odessassa - "Kunnia Ukrainalle!"
IS vieraili Odessan palotalossa: "Vain fasistit voivat tehdä tämän"
Venäjä-mieliset hyökkäsivät poliisiasemalle Odessassa - tovereita vapaaksi
IS seurasi mielenosoitusta Odessassa: "Me emme tarvitse separatisteja"
Ukraina: Odessan pidätettyjen joukossa Venäjän kansalaisia
IS paikalla: Sadat kokoontuivat muistotilaisuuteen Odessaan

IS paikalla: Väkivaltaisuuksien uhreja surtiin Odessassa - "Meistä on tulossa eläimiä"
Ilta-Sanomat Odessassa: ”Putin on pääsyyllinen”


In English:
BBC:
How did Odessa's fire happen?
The Economist: Ukraine's murky fire
• Russia’s New Odessa File
• Odessa "Massacre" Propaganda vs. the Facts
• Dangerous silence over police role in Odessa May 2 events
• Without Double Standards
• What Russian TV won’t show about the events in Odessa
• CVU: Pro-Russian activists sold information about pro-Ukrainian activists in Odessa
•
UHHRU condemns police role in Odessa tragedy

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Salpapolun pohjoispää välillä Takamaa - Hostikka

Salpapolun pohjoispässä on Hostikan luolakorsun luona. Kuvassa luolan edessä oleva oleva opastaulu. Hostikan kylä sijaitsee Ylämaan kirkonkylän länsipuolella

Pistän tämän päivitykseni tännekin. Alkuaan postasin tarinani naamakirjaan.

Lauantai-aamuna 4.10.2014 suuntasin Ylämaan - Miehikkälän takamaille Salpalinjaa seuraavalle Salpapolulle. Aamu oli aurinkoinen, lämpötila aluksi hieman pakkasen puolella, mutta lämpeni nopeasti auringon noustessa. Kalliorinteisiin louhitut Salpa-linjan bunkkerit ovat vielä hyvässä kunnossa. Kalliomaastoon kaivetut juoksuhaudat ovat tietysti peittyneet sammaliin ja puitten juuriin. Panssariesteet kohoavat maasta edelleen metsien ja peltojen keskellä. Reitillä on kiitettävästi opastauluja ja myös laavuja. Onneksi käyttämättömäksi jäänyttä puolustuslinjaa noudattelevaa polkua on helppo kulkea ja se noudattelee pääosin metsäteitä. Salpapolusta löytyy informaatiota täältä http://www.salpakeskus.fi/fi/salpapolku

Aikomuksenani on kiertää ensi keväänä koko reitti Majaniemi - Kirpun kylä toukokuisena viikonloppuna. Pituutta reitille tulee noin 58 kilometriä. Vaelluskaveriksi on ilmoittautunut jo kolme henkilöä. Mukaan mahtuu muutama lisää. Tässä vaellukseni kuvasatoa:

Näkymä Hostikan luolakorsulle

Kunnostettu juoksuhauta johtaa Hostikan luolakorsun päällä olevalle kk-pesäkkeelle
Hostikan luolakorsun päällä on nähtävissä sekä kunnostamatonta ja kunnostettua juoksuhautaa
Teräksinen tähystyskupu Hostikan luolakorsun päällä
Ajan hammas ei ole näitä kallioon louhittuja korsuja ja tuliasemia purrut. Kyseessä Valkjärven kankaalla oleva konekivääri - ja panssarintorjuntatykin bunkkeri / korsu B 186
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, näkymää korsun sisälle.
Bunkkerin sisätiloja
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, Korsun sisälle voidaan milloin tahansa perustaa hyvin suojassa oleva tukikohta. Kalkitussa seinässä näkyvät edelleen hyvin sisätiloissa aikoinaan olleiden hyllyjen ym. rakenteiden jäljet.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186. Korsu edelleen hyvässä kunnossa ja peittyy hyvin kallioiseen maastoon.
Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampuma-aukko

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampumasektorilta kuvattuna
Bunkkerin tuliaukko
Näkymä tuliaukosta edessä olevalla kankaalle
Valkjärven kangas konekiväärikorsu B 182
Valkjärven kangas,  konekiväärikorsu B 182:n sisätiloja
Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva
Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva, peräseinällä tähystyskupuun johtavat tikkaat
Valkjärven kankaan opastaulu
Neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki Valkjärven kankaalla. Hautausmaalle on haudattu 69 vankia.

Toinen neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki, muutama kilometri etelämpänä. Tälle hautausmaalle on haudattu 78 vankia.
Opastaulu Syvä-Valkjärven länsipäässä
Panssariesterivistöä
Panssariestettä Syvä-Valkjärven länsipäässä

Valkjärven laavu
Valkjärven laavu
Valkjärven laavu
Takamaan laavu