Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Armilan kansakoulun alkuvaiheet

Syksyllä 1922 valmistuneen Lappeen Armilan kansakoulun
rakennuskustannukset olivat runsaat 600 000 markkaa. Koulurakennuksessa on toiminut myös kauppaoppilaitos, kansalaiskoulu ja lasten päiväkoti. Jossakin vaihessa koulu nimettiin Tykin kouluksi

Syksyllä 1919 oli Lappeen kunnanvaltuusto päättänyt rakentaa edellisen vuonna palaneet Juvakan kansakoulun opettaja-asunnot, mutta otti asian uudelleen tarkastettavaksi, kun tarkastaja kehotti neuvottelemaan uuden esikaupunkipiirin muodostamisesta. Uusi koulupiiri muodostettiin vuoden 1920 lopulla, ja se säilyi myös vuoden 1922 piirijakoesityksessä. Piirin koulu päätettiin ensin rakentaa kaupungin omistamalle Nikurin tilalle Kaukaan pistoradan alapuolelle. Tontin luovutushinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten kunta osti koulua varten lopulta niin sanotun Hannulan tilan. Kunnanvaltuusto myönsi jo maaliskuussa 1921 koulun rakentamista varten 150 000 markkaa. Koulun rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta keväällä 1922 ja rakennuksen vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa samana vuonna. Koulurakennuksen kustannusarvio oli alkuaan 385 000 markkaa, mutta rakennuskustannukset nousivat lopulta 618 000 markkaan. Tästä summasta kunta sai valtionapua 123 600 markkaa ja halpakorkoista kuoletuslainaa Valtiokonttorista 247 200 markkaa. Armilan koulu toimi ennen uuden rakennuksen valmistumista lukuvuoden 1921—1922 väliaikaisesti rukoushuoneella. Oppilaita oli koulussa jo valtava määrä, yhteensä 331. Koulun pitkäaikaisina opettajina aloittivat August (1879 – 1944) ja Aino Jaska.[1]

---

[1] Etelä-Savo 18.12.1920. Kokouksia; Etelä-Saimaa 15.3.1921. Lappeen kansakoulut; 23.2.1922. Kuulutus; 5.10.1922. Lappeen Armilan kansakoulu valmistunut; 10.4.1924. Kansakoulujen rakennusavustukset; Lappeen kkert 1922, 13; Murto 1929, 299; Juvonen 2011, 247.