Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lauritsalan kansakoulun alkuvaiheet (Nykyinen Kanavansuun koulu)

Arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirtämän Lauritsalan kansakoulun julkisivupiirustus. LKA.

Vuonna 1890 käynnistyi tapahtumavyöry, joka johti kahden merkittävän teollisuuslaitoksen syntymiseen Lauritsalaan. Mäntsälän sijainnut Kaukaan rullatehdas laajensi tuotantonsa Lauritsalaan. Yhtiö osti 268 hehtaarin Parkkarilan tilan marraskuussa 1890 eversti Emil von Haartmanilta.  Samaan aikaan norjalaiset veljekset James ja Thomas Salvesén ostivat kolmisen kilometriä Parkkarilasta itään sijainneen Varkaansaaren tilan. Varkaansaari oli tuolloin Viipuriin kuljetettavien puutavaroiden lastauspaikka. Seuraavana vuonna siellä aloitti toimintansa kaksikehäinen saha. Vuonna 1906 tapahtuneen palon jälkeen se suurennettiin kahdeksankehäiseksi ja saha oli maamme kuudenneksi suurin. Vuonna 1910 sahalla työskenteli runsaat kaksisataa työntekijää. Parkkarilaan rakennettiin rullatehdas vuosina 1892. Rullatehtaan viereen nousi vuonna 1896 sulfiittiselluloosatehdas, jota täydensi vuonna 1898 yksikehäinen höyrysaha. Tuotanto laajeni vuodesta toiseen, samoin tehtaan henkilökunnan määrä. Se kohosi 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä reilusti yli tuhannen. Tehtaitten ympärille muodostui nopeasti teollisuustaajama, josta muodostettiin myöhemmin Lauritsalan kauppala. Kun kyseisen kauppalan alueella oli asunut vuonna 1890 noin 500 asukasta, oli asukasmäärä vuonna 1910 jo 3500. Myös tähän tehdastaajamaan kaivattiin kipeästi kansakoulua.[1]

Lauritsalan kansakoulu valmiiksi pystytettynä. Kuva: LKA

Lauritsalan kansakoulun perustamishanke oli esillä jo 14.3.1903 pidetyssä kuntakokouksessa. Tällöin käsiteltiin Lauritsalan sahan työväestö anomusta (päivätty 2.2.1903), jossa pyydettiin Hartikkalan, Lauritsalan, Luukkaan y.m. kylistä muodostettavaksi uusi koulupiiri. Alueella asui noin sata kouluikäistä lasta, joista yli puolet ei saanut kouluopetusta. Anomusta sekä kannatettiin että vastustettiin, jolloin kokous ratkaisi asian äänestyksellä. Paikallisten suurten työnantajien äänet jakautuivat. Lauritsalan saha äänesti koulun perustamisen puolesta, Kaukaan tehtaat vastaan. Hankkeen vastustajat esittivät, että siitä pyydetään Mustolan koulupiirin kokouksen lausunto. Tämä ehdotus voitti ja sille tielle jäi kouluhanke useiksi vuosiksi.[2] 

Marraskuun 21. päivänä vuonna 1909 pidettiin Lauritsalan sahalla kokous, jossa päätettiin ryhtyä ajamaan uudelleen kouluhanketta. Nyt myös sahan isännistö lupasi sille tukensa. Helmikuun 26 päivänä 1910 valtuusto käsitteli koneenhoitaja Matti Sieväsen jättämää ja 88 paikkakuntalaisen allekirjoittama anomusta kansakoulun perustamiseksi Lauritsalaan. Valtuusto teki yksimielisesti myönteisen päätöksen koulupiirin perustamisesta. Koulun rakentamispäätöstä odotettiin, kunnes saatiin Aktiebolaget T. & J. Salvesenin lupaus sekä tontin että rakennushirsien lahjoittamisesta. Lopullinen päätös Lauritsalan kansakoulun rakentamisesta tehtiin Lappeen kunnanvaltuustossa 30.4.1910. Rakennuksen kivijalanteosta pidettiin urakkahuutokauppa 4.12.1910 ja muusta rakennustyöstä 23.2.1911.  Koulu valmistui syksyllä 1911 kirkko- ja koulurakennuksista tunnetun arkkitehti Yrjö Sadeniemen (1869 – 1951) ”Maalaiskansakoulujen rakennuspiirustus n:o 13”-mallin mukaan. Se rakennettiin kahden yläkansakoulun opettajan kouluksi, mutta suuren oppilastulvan vuoksi oli siihen pakko jo ensimmäisenä syksynä ottaa kolme opettajaa. Kouluun ilmoittautui 17.8.1911 jo 138 oppilasta ja lukuvuoden aikana oppilasmäärä kasvoi 149:än. Koulussa vallitsi heti alusta alkaen mahdoton tilanahtaus. Niinpä 22.10.1911 pidetty koulupiirin kokous anoi Lappeen kunnanvaltuustolta uuden koulupiirin perustamista Luukkaan ja Hartikkalan kyliin. Tämä toteutuikin syksyllä 1913.  Vuonna 1914 Lauritsalan koulussa aloitti Lappeen kunnan ensimmäinen alakansakoulu. Ensimmäisiksi yläkansakoulun opettajiksi Lauritsalaan valittiin Elias Kekki Antreasta, Elna Räsänen Kuopiosta ja Annikki Kaksonen. Alakansakoulun ensimmäisenä opettajana toimi Helmi Hallberg.[3]

---

[1]Riska 1996, 25 - 29, 33 - 35, 49 – 50.

[2] LapKA. Ca:6. 14.3.1903, § 2. Kunnallisessa päätöksenteossa myös veroa maksavilla juridisilla yhteisöillä oli tuolloin äänioikeus. Runsaasti veroa maksavina näillä oli kuntakokouksissa suuri määräysvalta.

[3] LKA. Lauritsalan kansakoulun arkisto. Ja. Lauritsalan kansakoulun 25-vuotishistoriikki; Itä-Suomen Sanomat  25.1.1910. Kansakoulu Lauritsalaan; 24.11.1910. Lauritsalan kansakoulun päärakennuksen kivityöurakka; Lappeenranta 16.2.1911. Lappeen kansakoulujen urakkahuutokaupat; 17.8.1911. Lappeen uusien kansakoulujen vihkimisajankohtia; 31.8.1911. Lauritsalan kansakoulu; Murto 1929, 293 – 294;