Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Lappeenrannan länsialueiden kouluverkko on voimakkaiden myllerrysten kohteena. Muutosten tuulet puhaltanevat nurin yhtenä muiden joukossa Lavolan koulun, joka on joutunut lakkautuslistalle. Koulu on saavuttanut jo kunniakkaan 105 vuoden merkkipaalun. Tässä katsaus koulun alkuvaiheisiin:

Lavolan kansakoulurakennuksen laajennuspiirustukset

Lavolan kansakoulun alkuvaiheet

Oman kansakoulun perustamisajatus Lappeen pitäjän Lavolaan heräsi vuonna 1909. Puuhamiehinä olivat kunnallisvaltuutettu Jeremias Saikko ja maanviljelijät Juho Pulli ja Ville Saikko. Asiaa valmisteleva kokous pidettiin 28.12.1909 Montolassa. Kokouksessa valittiin kolmimiehinen toimikunta valmistelemaan koulun perustamista. Seuraavana kesänä toimitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle virallinen anomus koulun perustamisesta. Samoihin aikoihin oli Lappeen kunnassa keskustelunaiheena Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. 

Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Skinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. 

Ilmoitus Lavolan kansakoulun "pientan lasten koulun" alkamisesta syksyllä 1912
Lappeenranta 15.8.1912.

Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Lavolan kansakoulun ensimmäisen johtokuntaan valittiin maanviljelijät Antti Saikko, August Suninen, Antti Montonen, Juhana Tilsala ja Jooseppi Oikkonen sekä maalari Fredrik Hovi. Koulun rakennustoimikunnan jäseniksi tulivat rakennuksen urakoinut kirvesmies Ville Sokura ja Juho Pulli. Rakennuspiirustuksiksi valittiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ”Maalaiskansakoulun tyyppipiirustuksia n:o 9”, mutta joillakin muutoksilla varustettuna. Tämänkin koulun hirret ja parrut toimittivat koulupiirin asukkaat veroäyrien perusteella. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Koulu maksoi piharakennuksineen 16640 markkaa. 

Koulun opettajaksi valittiin juuri seminaarista valmistunut ”oman pitäjän poika” Vilho Peltola ja tyttöjen käsityönopettajaksi Miina Nyrhi. Ensimmäisenä kouluvuonna opiskelun aloitti 21.8. 1911 yhteensä 38 oppilasta. Koulu oli pitkään ns. supistettu kansakoulu. Kouluvuosi alkoi noin kuukauden kestävällä ”pienten lasten koululla”, jonka jälkeen alkoi varsinainen kansakoulu. 1920-luvulla ”pienten lasten koulua” käytiin myös jakso kevätlukukaudella. ”Pienten lasten koulu” muuttui ympärivuotiseksi alakansakouluksi vuonna 1925. Opettajaksi 25:lle oppilaalle valittiin Elma Peltola. Koulussa tehtiin vuonna 1927 ensimmäiset isommat korjaukset. Tällöin koululle tehtiin uusi kate, ulkoseinät laudoitettiin ja sisäseinät paperoitiin. Seuraavana vuonna rakennusta laajennettiin. Koululle tuli uusi veistoluokka/ voimistelusali ja sinne rakennettiin koulukeittiö. Ensimmäisinä kouluvuosina oppilaat vastasivat vuorollaan koulun lämmittämisestä ja siivoamisesta. Siivooja koululle saatiin vuonna 1915.[1]

---

[1] LKA. LavKA. Ja:8. Historiatietoja koulun alkuajoilta; Ja:9. 70-vuotishistoriikki; Lappeenranta 29.11.1910. Lappeen kunnanvaltuustossa; 29.8.1911. Lavolan kansakoulu vihittiin; Murto 1929, 294 – 295.