Lappeenrannan raatihuone

Lappeenrannan raatihuone alkukesän ilta-auringon luodessa viimeisiä säteitään

Allekirjoittaneella oli vihdoinkin mahdollisuus vierailla yhdessä Lappeenrannan kauneimmista rakennuksista eli raatihuoneella. Lauantaina 11.6. raatihuoneella oli avoimet ovet, jolloin rahvas, kuten minäkin saimme astua ”kaikkein pyhimpään”. Opastuksen aikana uuttakin tietoa tarttui korviini. Muun muassa se, että raatihuoneen lamput on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen.

Tässä koostetta ja kuvia raatihuoneesta:

Kun kenraalikuvernööri A.A. Zakrevski vieraili Lappeenrannassa maaherra August Ramseyn kanssa elokuussa 1827, hän totesi silloisen raatihuoneen kurjan kunnon. Raatihuone sijaitsi Linnoituksen itäreunalla. Hän kehotti kaupunkilaisia rakentamaan uuden raatihuoneen ns. Suureen esikaupunkiin.

Uuden raatihuoneen rakennushanke käynnistettiin seuraavan vuoden helmikuussa. Porvaristo kutsuttiin keskustelemaan asiasta raastuvanoikeuteen maaherra Ramsayn kanssa.  Raastuvan kokous päättikin ostaa 300 seteliruplalla kauppias Carl Savanderin aiemmin torin paikaksi tarjoaman tontin numero kymmenen toisesta kaupunginosasta. Osalle tontista sijoitettiin tori. Uuteen raatihuoneeseen rakennettiin sali ja kuusi huonetta. Lisäksi sinne tuli kaksiosainen vankihuone.

Raatihuoneen piirustukset laati maanmittari J. W. Palmroth, joka oli ottanut tematiikan suoraan venäläisestä mallipiirustuskirjasta vuodelta 1807. Senaatti vahvisti raatihuoneen piirustukset keväällä 1828. Rakennusta urakoimaan valittiin kauppias Carl Savander, joka saikin raatihuoneen valmiiksi elokuussa 1829. Raatihuone sisustettiin arvokkaasti. Aina Pietarista asti hankittiin tuoleja, joista osa oli mahonkia. Lappeenrannan raatihuone rakennettiin puusta, vastoin vuonna 1811 annettua asetusta, joka edellytti kivimateriaalin käyttöä. Syynä helpotukseen oli kaupungin vähävaraisuus. Tänä päivänä Lappeenrannan raatihuone on vanhin maassamme säilynyt puusta rakennettu raatihuone.

Lappeenrannan raatihuoneessa ovat näkyvissä empiren yleiset tyylipiirteet. Rakennuksen ulkopuoli vaakalaudoitettiin vuonna 1834 ja vuonna 1845 rakennusta korotettiin kolmen kyynärän verran. Samassa remontissa rakennettiin myös lisäsiipi ja kellotorni. Laajennustyöt suunnitteli piirilääkäri, tohtori A. W. Dammert. Empirekannukseen tuli nyt hajoavan klassismin piirteitä. Näitä olivat kellotornin uusgoottilainen ikkunakehys ja korotuksen yhteydessä rakennetut mezzanin-ikkunat. Kellon hankittiin kuuluisalta kellonrakentajalta Juhana Ala-Könniltä ja asennettiin paikalleen vuonna 1847. Pihan puolelle rakennettiin vuonna 1879 pieni lisärakennus. Raatihuonetta korjattiin vuonna 1885 arkkitehti Waldemar Backmanssonin suunnitelmien mukaisestai. Kun Lappeenrantaan odotettiin keisari Aleksanteri III:n vierailua vuonna 1891, päätettiin raatihuone kunnostaa edustavaksi. Vuonna 1897 yhdistettiin suomalaista puuempireä edustanut siipirakennus viereseen empirerakennukseen. Raatihuoneen edessä ollut toriaukio muutettiin puistoksi 1900-luvun alussa.

Vuonna 1940 Raatihuone kärsi talvisodan pommituksissa, mutta korjattiin ennalleen. Kaupunginvaltuusto kokoontui rakennuksessa vuodesta 1874 siihen saakka kunnes nykyinen Lappeenrannan kaupungintalo valmistui vuonna 1983. Kaupungin edustustiloiksi ne kunnostettiin 1990-luvun alussa.

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema lamppu