Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Enkelin ilmestymisestä (Kaiku 11/9.2.1887)

Kaiku-lehdessä jatkui pari numeroa aikaisemmin alkanut keskustelu Pudasjärven Jongun kylän Virtalan torpan liepeillä tapahtuneista "enkeli Gabrielin ilmestymisistä" 9.2.1887. Oheisessa - mitä ilmeisimmin lestadiolaisen - kirjoituksessa myönnetään varsinkin Hetejärven lestadiolaisten tempautuneen mukaan ilmiöön. Pääpaino on kuitenkin kirjoituksessa todistaa, etteivät tapahtumat olleet lestadiolaisten "edesottamaa".



Enkelin ilmestymisestä 
Eräässä metsätorpassa Pudasjärven pitäjän rajaseudulla kirjoittaa P.M. Kaikun 8:ssa numerossa. Mainittu kirjoitus vaatii likempää selitystä vääräin käsitysten poistamiseksi.

Ensiksi on huomattava, että se itsellismies eli ”vatsapuhuja”, niinkuin senkaltatsia kuulutaan kutsu[tsutta]van, joka tuon hullutuksen vaikutti, ei ensinkään ollut uskovainen eli n.k. lestadialainen, vaan yksi jumalaton mies, mutta kirjanoppinut ja hyvällä ymmärryksen lahjalla varustettu, niin että taisi ilveensä taitavasti toimittaa.  – Jongun kylästä, johon Virtalan torppa kuuluu, ei moni uskovainen tullut ilvehtijää kuulemaan, syystä että Paavali Ervasti kielsi kansaa hullutuksia kuulemasta ja neuvoi tarkastamaan Jumalan sanaa. Mutta Hetejärven kylästä kokoontuivat enin osa sekä uskovaiset että uskottomat ja myös muualta paljon kansa[a].

Uskovaisten saarnain vaikutuksesta kuitenkin ilvehtivän omatunto heräsi, niin että hän lakkasi tuuleen puhumasta ja sitten isolle väkijoukolle tunnusti petoksensa, niinkuin joku uskovainen oli häntä syyttänytkin. Häntä vaadittiin myös tunnustamaan pastorille[1], sillä seurakunnan kirkkoherra[2] ei ollut siihen aikaan kotona. Samalla tultiin miestä hakemaan pastorin puheille, joka saatuaan ilmoituksen asiasta, oli tullut naapuritaloon. Hän meni siis sinne tunnustuksensa tekemään ja on myös sittemmin kaikelle kansalle tiettäväksi tehnyt ja anteeksi pyytänyt rikoksensa.

Tämä  ilkeä ilveily ei siis ole ollut n.k. lestadiolaisten edesottamaa, joskin moni heistä niinkuin muutkin tuli petetyksi siitä jotain erinomaisempaa ajattelemaan. Ja uskovaisten kautta se ensin tuli ilmi. Semmoinen sen asian laita totuudessa oli. Olkoon kullenkin varoitukseksi, että ottaa tarkka vaari jumalan sanasta, ettei jouduta eksytyksiin.
L


[1] Pudasjärven kappalaisena vuosina 1879 – 1905 toiminut Paavo Martikainen (1852 -1938)
[2] Seurakunnan kirkkoherrana oli vuosina 1883 – 1889 lestadiolainen Karl Abiel Heikel (1846 – 1919)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti