Tyttölyseolle uusi koulurakennus Kimpiseen 1951

Lappeenrannan uusi tyttölyseo. Kuva: LKA.

Etelä-Saimaa 17.3.1950

Lappeenrannan tyttölyseolle suunniteltiin omaa koulurakennusta jo 1930-luvun lopulla. Syksyllä 1939 antoi kouluhallitus luvan piirustusten laatimiseen uutta koulua varten. Tänä suunnittelun keskeytti marraskuun lopussa alkanut talvisota. Uudet piirustukset saatiin vuonna 1941, mutta hanke siirtyi edelleen poikkeuksellisten aikojen takia. Koulu toimi pääosin kaupungin omistamassa Taikinamäen koulurakennuksessa. Tunteja pidettiin myös Peltolan kansakoulun ja poikalyseon tiloissa sekä rukoushuone Betanian tiloissa. Sodan jälkeen oppilasmäärä kasvoi voimakkaasti. Koulun rehtori Toivo Warpio totesi keväällä 1948:

Valitettavasti on koulu koko toiminta-aikanaan kärsinyt ihan sietämätöntä huoneiston puutetta oman koulutalon rakentamisen siirtyessä vuosi vuodelta. Koulun kaksi vanhaa, ahdasta ja epämukavaa vuokrarakennusta sisältää vain viisi luokkahuonetta, pari pientä kokoelmahuonetta ja rukoussalin, johon koko koulu ei seistenkään mahdu. Kirjastolla ei ole huonetta eikä kanslialla, joten kansliatyöt on suurimmaksi osaksi tehtävä rehtorin yksityisasunnossa. 

Etelä-Saimaa 10.10.1950

Tyttölyseossa oli tuolloin 13 luokkaa ja yli neljäsataa oppilasta. Lukuvuoden 1946 - 1947 toimintakertomuksessa oli mukana kärttyinen moite valtiolle:

On suorastaan käsittämätöntä, että valtion koulun on toimittava tällaisissa olosuhteissa, rakennukset kun vielä ovat vanhat ja hyvin huonossa kunnossa, huutavasti korjauksen tarpeessa. 

Lappeenrannan kaupunki teki päätöksen vuoden 1948 lopulla tontin luovuttamisesta valtiolle VI kaupunginosasta (Pohjolankatu 6) kouluhanketta varten. Tontin luovutussopimus allekirjoitettiin 6.4.1949. Määräraha ja piirustukset rakennukseen saatiin samana vuonna. Koulutyypin oli suunnitellut arkkitehti Carl Olof Cronstedt ja työpiirustukset arkkitehti Vennervirta. Peltolan kansakoulun viereen suunnitellun tyttölyseon rakennustöiden alkaminen näytti tammikuussa 1950 vihdoinkin toteutuvan.  Rakennustyöt alkoivat maaliskuun lopulla 1950 ja harjannostajaisia vietettiin 7.10.1950. Urakoitsijana oli helsinkiläinen Tehdas- ja Asuinrakennus Oy. Koulurakennus tuli maksamaan runsaat 100 miljoonaa markkaa. Työn piti valmistua kesän 1951 aikana, mutta koulujen alkaessa syyskuun 1 päivänä rakennustyöt olivat vielä kesken, ja vain lukioluokat pääsivät aloittamaan työskentelyn uudessa koulussa. Alemmat luokat muuttivat kouluun viikon kuluttua. Sisustustöitä jatkettiin koulurakennuksessa marraskuun lopulle saakka.  Rakennus luovutettiin tilaajalle 29.10.1951 ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 4.3.1952. Juhlapuheessaan opetusministeri Reino Oittinen totesi koulun tehtävän olevan kasvattaa oppilaitaan yksilöinä, mutta samalla yhteiskuntaa varten. Vihkiäisjuhlassa oppilaskuoro esitti säveltäjä Taneli Kuusistolta tilatun juhlakantaatin "Valon temppeli". Kantaatin tekstin oli kirjoittanut koulussa opettajana vuosina 1945 – 1952 toiminut, Savon kansallisrunoilijaksikin mainittu lehtori Kalle Väänänen. Myöhemmin keväällä (27.4.1952) järjestettiin koululle tutustumistilaisuus, johon oli kutsuttu lasten vanhemmat sekä kaikki kaupunkilaiset. 

Etelä- Saimaan uutisotsikko tyttölyseon vihkiäisistä.
Etelä-Saimaa 5.3.1952

Uusi rakennus ei ollut pelkästään tyttölyseon käytössä, vaan kouluun sijoitettiin myös Lappeenrannan keskikoulu vuoteen 1958 saakka. Koulun oppilasmäärä kasvoi edelleen ja lukuvuonna 1965 - 1966 oppilaitoksessa oli 718 oppilasta. Vuonna 1968 sekä tyttölyseo että poikalyseo muutettiin yhteislyseoiksi. Samalla nimi muuttui Kimpisen yhteislyseoksi ja oppilasmäärä kasvoi, kun poikiakin otettiin oppilaiksi. Peruskoulu-uudistuksen kynnyksellä vuonna 1975 Kimpisen Yhteiskoulussa opiskeli 50 opettajan johdolla 29 luokalla 935 oppilasta. Koulun rehtorina vuosina 1932 – 1949 toimineen Toivo Warpion jälkeen pitkäaikaisina rehtoreina olivat Maissi Komonen ja Hilkka Nykänen. Jälkimmäistä luonnehti Kimpisen yläasteen rehtori Jaakko Orkamaa haastattelussaan synnynnäiseksi johtajaksi.

Tyttölyseon oppitunnit ovat päättyneet. Ruuhkaa koulun portilla vuonna 1957. Kuva: Lappeenrannan museot/Kuvapaja