Lappeenrannan uusi kauppatori ja -halli avajaispäivänä 29.9.1956

Tuhannet lappeenrantalaiset riensivät sateisena syyskuisena maanantaiaamuna tutustumaan uuteen
kauppatoriin ja -halliin. Kuva: Lappeenrannan museot/Kuvapaja

Lappeenrannan alati muuttuvan kaupunkikuvan historiassa valkeni eilen jälleen uusi aamu, uusi alku. Yhden jos toisenkin kaupunkilaisen askeleet suuntautuivat lokakuun (sic!) hiljaisessa tihkusateessa entiselle Kisakentälle, jolla nyt oli vilinää ja vilskettä. Uudella torilla tehtiin ensimmäisen kerran kauppaa, keskusteltiin ja pohdittiin, moitittiin ja kiiteltiin, kukin makunsa ja mielensä mukaan

Näillä sanoilla aloitti Etelä-Saimaa-lehdessä nimimerkki ”Ratte” artikkelinsa juuri avatun Lappeenrannan kauppatorin ja kauppahallin tunnelmista 30.9.1956.  Kisakentällä oli kaupankäynti alkanut edellisenä päivänä.  Kokosin lehden puolen sivun mittaisen artikkelin pohjalta koostetta avajaispäivästä.

Kauppahallin käytävällä oli avajaispäivänä suunnaton tungos.
Kuva: Lappeenrannan museot/Kuvapaja

Vaikka avajaispäivä oli sään puolesta huono ja maanantai oli yleensä viikon heikoin toripäivä, nyt tori kuhisi elämää. Useimmat eivät kuitenkaan ostaneet juuri mitään, vaan tyytyvät katselemaan ja kiertelemään.  Torilla kaupunkilaiset totesivat yksimielisesti, että sen uusi asfalttipohjainen torikenttä oli ehdottomasti siistimpi kuin entinen satamatorin kenttä. Torimyyjät antoivat sen sijaan kritiikkiä tilanahtaudesta. Kullekin myyjälle annettu tila oli pienempi kuin entisellä torilla. Niinpä ei saanut niin hyvin esille kuin aikaisemmin. Kauppahallin tiloissa oli suunnaton tungos. Jälleen tuli arvostelua liian ahtaista tiloista: ”Liian kapea, kerrassaan kapea”, kuultiin käytävillä.  Myös hallin tekstiilikauppiaat valittivat myyntipaikkojensa pienuutta. Lisäksi heitä vaivasi varastotilojen puute. Halliin ei oltu rakennettu minkäänlaista varastoa heitä varten  ja monet hallipaikat jäivätkin tämän takia varaamatta tilojen vuokrausta varten pidetyssä huutokaupassa. Myyntipöytien pienuus askarrutti lisäksi varsinkin vihannesten myyjiä.

 

Torivalvoja Artturi Kola risti ahtaan hallikäytävän "purnausten kujaksi".
Kuva: Lappeenrannan museot/Kuvapaja

Sen sijaan kalakauppiaat olivat tyytyväisiä. Entisessä hallissa heille ei ollut varattu lainkaan tiloja. Lihakauppa kävi hallissa kuin siimaa avajaispäivänä ja toimittaja arveli kauppahallin muodostuvan pahaksi kilpailijaksi lihakaupoille hyvän sijaintinsa ansiosta. Lihakauppiaita varten oli hallissa kylmävarastot, joten lihatuotteiden säilyminen ei ollut enää ongelma.

Lehti kyseli kiireisen avajaispäivän tunnelmia myös torivalvoja Artturi Kolalta. Hän oli jo ristinyt hallin käytävän ”purnausten kujaksi” kuunneltuaan koko aamun kaupunkilaisten valituksia.

Omana arvionaan ”Ratte” toteaa lopuksi:

Uusi tuntuu ainakin aluksi jollakin tavoin kylmemmältä, liikemiesmäisemmältä, mutta elämänmeno on sellaista, että menneitten asioitten muistelussa on ruusunhohtoinen väri – ne huonot puolet unohtuvat pian.