Suomalaisyhteisö Minneapolissa, Minnesotassa vuonna 1884

Suomalaisiirtolaisten vuonna 1958 pystyttämä uudisasukkaitten muistomerkki Theodore Wirth-puistossa Minneapolissa

Minnesotan osavaltion suurin kaupunki Minneapolis alkoi 1880-luvulta lähtien houkutella myös suomalaisia siirtolaisia puoleensa.  Kaupungissa oli tosin asunut suomalaisia jo 1860-luvulta alkaen, mutta heidän lukumääränsä oli vielä vähäinen. Salomon Ilmonen nimeää kirjassaan Amerikan Suomalaisten Historia II (1923) varhaisimmista kaupungissa asuneista suomalaisista (joiden taustat ovat varsin kansainväliset) seuraavat:

Antti Anderson (Kauvosaari) Alkkulasta, kuollut 1899
Isak Anderson (Kauvosaari) Alkkulasta, muuttanut Minneapoliin 1880
Magnus Anderson (Vitikkohuhta) Torniosta, muuttanut Minneapoliin 1893
Kustaa Fredrik Bergstadius Nurmijärveltä, muutti Minneapoliin 1880-luvulla
Herman Hermanson (Kolehmainen) Kivijärveltä, muutti Minneapoliin 1865
Antti Kupsala Toholammilta
Peter Luukkonen Uhtualta, Venäjältä
Tuomas Murto Rovaniemeltä, asui Minneapolissa ainakin vuodesta 1883 alkaen
Nels Olof Nelson Karungista
Jakob Nyman Kälviältä
Henrick Pekkala Alatorniolta
Jacob Peterson Norjasta
Isak Podas Kaavuonolta, Norjasta, muutti Minneapoliin 1896
Frans Herman Podas, Kaavuonolta, Norjasta
Karl Kustaa Ruonaniemi Kemistä
Johan Ruonaniemi Kemistä
Salomon Ulrik Ruona Haaparannalta Ruotsista
Peter Saarenpaa
Johan Salo (Kuusisalo) Paavolasta
Jaakko Wuollet
Victor Newman

Amerikan Suomalaisessa Lehdessä ilmestyivät ensimmäiset uutiskirjeet keväällä 1884. Järjestyksessä toinen oli alla näkyvä, allekirjoittaneen puhtaaksi kirjoittama, huhtikuussa 1884 lähetty kirje. Siinä kerrotaan myös kaupungissa lyhyen aikaa toimineen suomenkielisen lehden Uuden Kotimaan siirtymisestä osavaltion pohjoisosaan New York Millsiin. Vähitellen Minneapolin kaupungin länsiosaan muodostui pääosin suomalaisten kansoittama asuinalue, jota kutsuttiin Finntowniksi. Asuinalue rajautui laajaan Glenwoodin/Theodore Wirthin puistoon, joka pitää sisällään pieniä järviä ja jokia. Lieneekö se ollut syynä, miksi suomalaiset kasautuivat juuri tuolle seudulle asumaan?
 
ASL no 18, 2.5.1884. Kirje Minneapolista.

Minneapolis, Minn. Huhtikuun 21. P.
Koska ei ole näkynyt pitkään aikaan uutisia tämän lehden palstoilla kaupungistamme, niin eivät mahtane arvoista lukijat pahastua, jos virkan sanaisen oloistamme. Täällä ovat nykyänsä työhommat jokseenkin hyvässä vauhdissa, niin ettei suinkaan tarvitse jouten olla, jos ei tahdo, mutta päiväpalkka ei ole tavalliselle jätkämiehelle kuin $1,25 ja $1,50, vaan toivo on, että ensi kuun alusta se ainakin kohoaa $1,50 yleisesti. Suomalaisia ei täällä ole tätä nykyä kun 50 – 70 paikoille miehenpuolia; naisia mahtanee myöskin olla 20 – 30, mutta toivo on, että niitä kesän pitkään karttuupi.

Kuten lukijat muistanevat, niin Uudessa Kotimassa kerrottiin viime syksynä, että tänne muka on perustettu suomalainen lainakirjasto, mutta koska siitä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään, niin hupaista oli kuulla asianomaisilta, miten sen kanssa on käynyt.

Tätä nykyä on kuulunut puheita, että kaupungissamme ilmestyvän suomalaisen sanomalehden toimittaja muuttaa täältä lehden toimensa kanssa erääseen vähäiseen pysäkkipaikkaan Northern Pacific rautatien varrella, nimeltä New York Mills. Sinne kuuluu mainitun lehden toimittajaa houkutelleen kaksi sen paikan kauppamiestä, lupaamalla hänelle huoneenpaikan ja laudat huoneen rakentamista varten, siinä mielessä, että mainittu lehti kokoaisi sinne enemmän kansalaisia, joten heillä kävisi maakauppa paremmin.

Tässäpä ne tämän kaupungin kuulumiset ovatkin, nimittäin ne jotka liikuttavat meitä suomalaisia. Kyllähän täällä aina olisi kertomista tulipaloista ja muista pikku tapauksista, vaan sanon samoin kuin U[usi] K[otimaa]: että ”olis tästä asiasta paljonkin sanomista, vaan jätän tällä kertaa sikseen
Esko