Valtakadun ja Kauppakadun kulma kesällä 1955. Kaupungin napa pilkistää puiden välistä oikealla. Kuva: Lappeenrannan museot/ Esko Juhola |
Etelä-Saimaa 3.1.1957 |
Syksyllä 1956 Lappeenrannan keskusta oli monien muutosten
kourissa. Yksi näistä oli kaupungin torin ja kauppahallin siirtyminen
Satamatorilta entiselle Kisakentälle. Toinen muutos oli
vanhan pyöreän Keskuskioskin korvaaminen uudella. Vanha keskuskioski, kaupungin navaksikin
nimetty, purettiin tammikuun alussa 1957. Sen vieressä seisoi jo uusi kioskirakennus, joka herätti monenlaisia mielipiteitä. Keräsin sanomalehdistä joitakin niistä tähän pieneen blogimerkintääni.
Purkutyöstä laajempi näkymä. Vasemmalla uusi kioskirakennus Kuva. Lappeenrannan museot/Kuvapaja |
Uuteen
kioskirakennukseen oli koottu saman katon alle erilaisia myyntikojuja ja matkatoimisto.
Jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa rakennus oli herättänyt kaupunkilaisten
keskuudessa koviakin laineita nostattaneen mielipiteenvaihdon. Olihan
jokaisella lappeenrantalaisella oikeus siitä sanoa mielipiteensä, sillä yhteisiä verovaroja oli
rakennukseen upotettu yli viisi silloista miljoonaa. Valtuusto oli kuitenkin
nuijinut, arvostelusta välittämättä, rakentamispäätöksen yksimielisesti.
Kuparipäällysteisenä uutuuttaan kiiltelevä kioskirakennus oli odotettua matalampi. Arvostelua se sai hintansa lisäksi sijoituspaikasta. Rakennusta pidettiin arkkitehtonisesti heikkona. Hyvänä puolena nähtiin se, että aikaisemmin Keskuspuiston reunalla olleet pikkukojut poistuivat ja puiston ympäristö näin siistiytyi. Aikaisemmin oli paikalla ollut punainen jäätelökioski, vihreä kukkakioski, nakinmyyntikärrit ja sen lisäksi pyöreä kioskirakennus. Lentoliikennettäkin (sic!) kioskin matkatoimiston arveltiin palvelevan mainiosti Ja lättähatutkaan eivät nyt kuulemma parveilleet yhtä tiiviinä rintamana enää kioskin edessä.
Voimakkaimman kritiikkinsä rakennus sai Lappeenrannan Killan puheenjohtajalta Uuno Ruotzilta, joka totesi yksioikoisesti ”Makkirakennusta se muistuttaa". Ruotzin näkemyksen mukaan kioski oli pitänyt sijoittaa Keskuspuiston Oksasenkadun puoleiseen kulmaa. Häntä harmitti vielä se, että vuoden 1918 sisällissodan sankaripatsas jäi pahasti kioskirakennuksen katveeseen. Ruotzi ei uskonut rakennuksen näkevän 20-vuotispäiviään. Siinä hän oli kuitenkin väärässä.
Kuparipäällysteisenä uutuuttaan kiiltelevä kioskirakennus oli odotettua matalampi. Arvostelua se sai hintansa lisäksi sijoituspaikasta. Rakennusta pidettiin arkkitehtonisesti heikkona. Hyvänä puolena nähtiin se, että aikaisemmin Keskuspuiston reunalla olleet pikkukojut poistuivat ja puiston ympäristö näin siistiytyi. Aikaisemmin oli paikalla ollut punainen jäätelökioski, vihreä kukkakioski, nakinmyyntikärrit ja sen lisäksi pyöreä kioskirakennus. Lentoliikennettäkin (sic!) kioskin matkatoimiston arveltiin palvelevan mainiosti Ja lättähatutkaan eivät nyt kuulemma parveilleet yhtä tiiviinä rintamana enää kioskin edessä.
Voimakkaimman kritiikkinsä rakennus sai Lappeenrannan Killan puheenjohtajalta Uuno Ruotzilta, joka totesi yksioikoisesti ”Makkirakennusta se muistuttaa". Ruotzin näkemyksen mukaan kioski oli pitänyt sijoittaa Keskuspuiston Oksasenkadun puoleiseen kulmaa. Häntä harmitti vielä se, että vuoden 1918 sisällissodan sankaripatsas jäi pahasti kioskirakennuksen katveeseen. Ruotzi ei uskonut rakennuksen näkevän 20-vuotispäiviään. Siinä hän oli kuitenkin väärässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti