Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Uukuniemellä

Valkoisten sankaripatsas Uukuniemen kirkkotarhassa

Uukuniemen kirkonmäellä, kirkkotarhassa, seisoo muistopatsas, joka kertoo niistä dramaattisista vaiheista, jotka seurasivat heti vastaitsenäistyneen kansakuntamme ensiaskelia. Kysessä on vapaussodassa kaatuneelle kahdeksalle sotilaalle pystytty muistomerkki. Uukuniemen kirkossa järjestettiin surujuhla huhtikuussa kaatuneille uukuniemeläisille 21.4.1918. Samalla vihittiin sankarihautausmaa-alue. Vainajat kannettiin suojeluskuntalaisten muodostamaa kunniakujaa pitkin yhteishautaan, ja arkkuja laskettaessa suojeluskunta ampui kivääreillä kunnialaukausket. Hauta-alueesta huolehtimisen otti vastuulleen seurakunta sekä Lotta-Svärd -yhdistys ja martat. Kunta ja seurakunta päättivät hankkia yhdessä muistomerkin yhteishaudalle. Tämän sankaripatsaan paljastustilaisuutta vietetttiin 9.7.1922.

Uukuniemen pitäjä oli koko sisällissodan ajan valkoisten hallussa, eikä kunnan alueella käyty sotaan liittyviä taisteluita. Uukuniemeläiset miehet osallistuivat sotaan kuitenkin tiiviisti, ensin Sortavalassa, sitten Värtsilässä ja sen jälkeen Karjalan kannaksella. Osa heistä on saanut leposijansa muualla kuin kotiseutunsa kirkkomaassa. 

Alla yhteenvetoa uukuniemeläisten valkoisten joukkojen vaiheista vuosina 1917 - 1918. 

Uukuniemelle kunnallinen järjestysmiehistö syyskuun alussa 1917

Syyskuun 1. Päivänä vuonna 1917 pidetyssä Uukuniemen kuntakokouksessa pohdittiin järjestysmiehistön perustamista kuntaan yhä sekavimmiksi käyvien olojen herättäessä huolta.  Aloitteen tekijänä oli maanviljelijä Arvi Jännes. Kokouksessa tehtiin päätös kunnallisen järjestysmiehistön kokoamisesta. Ohjesääntöä järjestysmiehistölle laatimaan valittiin toimikunta, johon kuuluivat kunnallislautakunnan esimies, edellä mainittu Jännes, talollinen Lauri Tuunanen sekä opettaja M. Väkiparta. Säännöt päätettiin alistaa kuntakokouksen päätettäväksi. Järjestysmiehistään aiottiin koota 250 – 300 miestä ja laadittiin luettelo järjestysmiehistöön valituista.  Tässä vaiheessa järjestysmiesluetteloon kuului myös tunnettuja sosialisteja. . Luettelosta puuttuivat vielä Ännikänniemen, Latvasyrjän ja Rossinniemen kylien edustajat, koska näistä kylistä ei kuntakokouksessa ollut ketään saapuvilla.

Kahden viikon kuluttua pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin järjestysmiehistölle laadittu sääntöehdotus ja valittiin siihen lisää miehiä. Joulukuun alussa todettiin, ettei Viipurin kuvernöörinvirasto ei kuitenkaan vahvistanut sääntöjä, vaan vaati niihin muutoksia. Vuoden 1917-1918 kuntakokouksen esimies Jännes vaati kunnalta varoja aseiden hankkimiseksi perustetulle järjestysmiehistölle, mutta tässä vaiheessa sosialistit eivät enää tukeneet hanketta, vaan väittivät aseita hankittavan vain heidän kukistamisekseen. Jännes vastasi tähän, ettei tarkoitus ole suinkaan selvitellä suomalaisten keskinäisiä välejä, vaan kysymys on paljon suuremmasta tehtävästä:

Meidän on yhdyttävä puolalaisiin, ukrainalaisiin ja muihin keisarillisen Venäjän sortamiin kansoihin, meidän on vapautettava maa ryöstelevistä vieraista sotajoukoista ja saatava Suomi vapaaksi.

Aseita ei tässä vaiheessa saatu, mutta miehistön ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Suomen kaartissa aikoinaan palvellut Juho Leminen Härkälästä. Joissakin kylissä, esimerkiksi Latvasyrjässä, hankittiin kuitenkin jo aseita ja pidettiin harjoituksia. Samoihin aikoihin myös Laatokan Karjalassa perustettiin punakaarteja, jotka saivat aseita venäläisiltä sotilaita. Estääkseen aseiden joutumista punakaartilaisille, Sortavalan suojeluskunta valtasi 230 asetta käsittävän asevaraston. Tämän seurauksena Harlun, Hämekosken ja Savonlinnan punakaartien liikehdinnän. Tästä huolestuneina sortavalalaiset esittivät avunpyynnön maanviljelijä Jännekselle.  Aikaisemmin laadittuun järjestysmiesluetteloon kuuluneille lähetettiin kutsu kunnallislautakunnan jäsenten ja poliisien välityksellä saapua ylihuomenna Sortavalaan. Osa, pitkälti toistasataa miestä, noudatti kutsua. Nekin, jotka eivät kutsua aluksi noudattaneet, liittyivät mukaan jonkin aikaa asiaa harkittuaan. Näin muodostuneiden uukuniemeläisten vapaustaistelijoiden ikä vaihteli 17 – 50 vuoden välillä.  

Uukunimeläiset joukot mukaan sisällissodan taisteluihin

Sisällissodan valkoisella puolella ymmärrettiin, että Sortavalaan siirtyneiden joukkojen lisäksi tarvittiin reservejä ja  huoltojoukkoja. Tammikuussa 1918 opettajat Matti Tuokko ja Matti Väkiparta kutsuivat pitäjän eri kylistä olleita miehiä sotilaallisiin harjoituksiin, joita johti joku ”vanhassa väessä” palvellut sotilas.  Samalla pitäjään muodostui jonkinlainen valkoisten johtoporras, josta alettiin pian käyttää epävirallista nimitystä ”esikunta”. Tähän kuuluivat apteekkari J. Paqvalen, kunnanlääkäri G. Walle ja edellä mainitut opettajat Tuokko ja Väkiparta sekä herastuomari Tuomas Tiittainen. Pian Uukuniemellekin muodostettiin suojeluskunta ja edellä mainittu epävirallinen esikunta muuttui suojeluskunnan esikunnaksi esimiehenään opettaja Tuokko. Esikuntapäällikkö kulki pitäjän eri kylissä valvomassa ja ohjaamassa harjoituksia sekä organisoimassa vartiointia. Valkoisten hallussa olleilta alueilta pyrki koko ajan rintamalinjan eteläpuolelle punaisten halussa olleille seuduille ja tämä pyrittiin katkaisemaan. Huhu kertoi lisäksi, että Mensuvaaran kylässä olisi ollut punaisten osasto. Kylästä löytyikin mielipiteiltään punaisiksi todettuja henkilöitä, mutta sotilaallisia osastoja sieltä ei löytynyt. Sieltä pidätettiin joitakin - osa täysin viattomia - henkilöitä, jotka vietiin tutkittaviksi Sortavalaan ja aina Etelä-Pohjanmaalle saakka. Nämä pääsivät vapaiksi vasta sodan päätyttyä.

Uukuniemellä järjestettiin kutsunnat, jotka onnistuivat hyvin. Suurin osa riviin kutsutuista miehistä liitettin VIII Jääkäripataljoonaan. Se harjoitettiin Sortavalassa ja osallistui taisteluihin Kannaksella raudussa. Tuo aikaisemmin pitäjästä koottu sotilasjoukko osallistui taisteluihin Värtsilässä ja myöhemmin osa Jääsken Ahvolan ja Imatran seuduilla. Uukuniemellä valkoisten rivissä taisteli niin talolliset kuin mökkiläisetkin. Mielenkiintoinen on tieto, että valkoisten joukoissa, jopa vapaaehtoisina, oli myös sosialisteja. Rintamapalveluksessa oli yhteensä 193 uukuniemeläistä. Näiden lisäksi vartiopalvelukseen osallistui 487 miestä.

Valkoisten sankarivainajat

Sisällissodassa kaatui valkoisten riveissä Suomen sotasurmat 1914 – 1922-sivuston mukaan yhteensä 17 uukuniemeläistä. Kirjassa ”Uukuniemi. Rajan halkoma pitäjä mainitaan samoin valkoisten puolella kaatuneen 17 miestä. Heistä 16 on nimetty. Tässä listaa heistä:

H. Berg, H. Eerikäinen, J. Hakulinen, H. Hirvonen, U. Karhu, J. Karppi, A. Kettunen, O. Kettunen, J. Konttinen, F. Kuutti, M. Leminen, M. Levänen, J. Pitkänen, H. Pitkänen, J. Saikkonen ja A. Suutarinen.

Lisäksi yksi valkoisten puolella kaatunut oli tunnistamatta. Yllä mainituista suutari Hiskias Eerikäinen oli syntyisin Uukuniemeltä, mutta hän oli kirjoilla Viipurissa. Sotasurmat-sivustolta löytyy kaksi nimeä, joita ei ole edellä mainitussa kirjassa. He ovat Matti Lemmetyinen ja Olli Melanen

Alla yhteenvetoa Sotasurmat 1914 – 1922-sivustolta löytyvä luettelo Uukuniemellä kirjoilla olleista ja valkoisten puolella kaatuneista.

Sukunimi	etunumi	ammatti	syntymäaika	kuolinpäivä	Kirjopillaolokunta	kuolinkunta	kuolintapa
Berg	Alfred Salomonpoika	Talollisen poika	26.11.1894	2.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Hakulinen	Janne Juhonpoika	Työmies	4.1.1896	2.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Hirvonen	Heikki Kustaa Matinpoika	Talollisen poika	20.5.1897	31.3.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Karhu	Uuno Juhanpoika	Työmies	20.8.1889	27.4.1918	Uukuniemi	Terijoki	Kaatunut
Karppi	Juho Heikinpoika	Työmies	28.8.1894	5.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Kettunen	Oskar Pekanpoika	Talollisen poika	18.7.1901	1.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Kettunen	Antti Juho Konstantininpoika	Talollisen poika	9.6.1899	1.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Konttinen	Juho Matinpoika	Työmies	23.3.1895	20.4.1918	Uukuniemi	Kivennapa	Kaatunut
Kuutti	Filip Juhanpoika	Talollisen poika	10.4.1895	5.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Haavoittuneena kuollut
Leminen	Matti Mikonpoika	Maanviljelijä	14.11.1879	5.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Lemmetyinen	Matti Tiinanpoika	Työmies	2.8.1895	23.4.1918	Uukuniemi	Muolaa	Kaatunut
Levänen	Matti Juho	Maanviljelijä	7.11.1895	19.2.1918	Uukuniemi	Antrea	Kaatunut
Melanen	Olli	Maanviljelijä	3.5.1891	?.4.1918	Uukuniemi		Kadonnut
Pitkänen	Juho Matinpoika	Työmies	26.5.1885	15.3.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Pitkänen	Aukusti Matinpoika	Kauppias	18.6.1891	1.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Saikkonen	Juho Matinpoika	Talollinen	15.3.1889	3.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut
Suutarinen	Aaro Yrjönpoika	Maanviljelijä	20.8.1888	5.4.1918	Uukuniemi	Rautu	Kaatunut