Valkoisten sankaripatsas Uukuniemen kirkkotarhassa |
Uukuniemen pitäjä oli koko sisällissodan ajan valkoisten hallussa, eikä kunnan alueella käyty sotaan liittyviä taisteluita. Uukuniemeläiset miehet osallistuivat sotaan kuitenkin tiiviisti, ensin Sortavalassa, sitten Värtsilässä ja sen jälkeen Karjalan kannaksella. Osa heistä on saanut leposijansa muualla kuin kotiseutunsa kirkkomaassa.
Alla yhteenvetoa uukuniemeläisten valkoisten joukkojen vaiheista vuosina 1917 - 1918.
Uukuniemelle kunnallinen järjestysmiehistö syyskuun alussa 1917
Syyskuun 1. Päivänä
vuonna 1917 pidetyssä Uukuniemen kuntakokouksessa pohdittiin järjestysmiehistön
perustamista kuntaan yhä sekavimmiksi käyvien olojen herättäessä huolta. Aloitteen tekijänä oli maanviljelijä Arvi
Jännes. Kokouksessa tehtiin päätös kunnallisen järjestysmiehistön kokoamisesta.
Ohjesääntöä järjestysmiehistölle laatimaan valittiin toimikunta, johon kuuluivat
kunnallislautakunnan esimies, edellä mainittu Jännes, talollinen Lauri Tuunanen
sekä opettaja M. Väkiparta. Säännöt päätettiin alistaa kuntakokouksen päätettäväksi.
Järjestysmiehistään aiottiin koota 250 – 300 miestä ja laadittiin luettelo
järjestysmiehistöön valituista. Tässä
vaiheessa järjestysmiesluetteloon kuului myös tunnettuja sosialisteja. .
Luettelosta puuttuivat vielä Ännikänniemen, Latvasyrjän ja Rossinniemen kylien
edustajat, koska näistä kylistä ei kuntakokouksessa ollut ketään saapuvilla.
Kahden viikon kuluttua pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin järjestysmiehistölle laadittu sääntöehdotus ja valittiin siihen lisää miehiä. Joulukuun alussa todettiin, ettei Viipurin kuvernöörinvirasto ei kuitenkaan vahvistanut sääntöjä, vaan vaati niihin muutoksia. Vuoden 1917-1918 kuntakokouksen esimies Jännes vaati kunnalta varoja aseiden hankkimiseksi perustetulle järjestysmiehistölle, mutta tässä vaiheessa sosialistit eivät enää tukeneet hanketta, vaan väittivät aseita hankittavan vain heidän kukistamisekseen. Jännes vastasi tähän, ettei tarkoitus ole suinkaan selvitellä suomalaisten keskinäisiä välejä, vaan kysymys on paljon suuremmasta tehtävästä:
Meidän on yhdyttävä puolalaisiin, ukrainalaisiin ja muihin keisarillisen Venäjän sortamiin kansoihin, meidän on vapautettava maa ryöstelevistä vieraista sotajoukoista ja saatava Suomi vapaaksi.
Aseita ei tässä vaiheessa saatu, mutta miehistön ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Suomen kaartissa aikoinaan palvellut Juho Leminen Härkälästä. Joissakin kylissä, esimerkiksi Latvasyrjässä, hankittiin kuitenkin jo aseita ja pidettiin harjoituksia. Samoihin aikoihin myös Laatokan Karjalassa perustettiin punakaarteja, jotka saivat aseita venäläisiltä sotilaita. Estääkseen aseiden joutumista punakaartilaisille, Sortavalan suojeluskunta valtasi 230 asetta käsittävän asevaraston. Tämän seurauksena Harlun, Hämekosken ja Savonlinnan punakaartien liikehdinnän. Tästä huolestuneina sortavalalaiset esittivät avunpyynnön maanviljelijä Jännekselle. Aikaisemmin laadittuun järjestysmiesluetteloon kuuluneille lähetettiin kutsu kunnallislautakunnan jäsenten ja poliisien välityksellä saapua ylihuomenna Sortavalaan. Osa, pitkälti toistasataa miestä, noudatti kutsua. Nekin, jotka eivät kutsua aluksi noudattaneet, liittyivät mukaan jonkin aikaa asiaa harkittuaan. Näin muodostuneiden uukuniemeläisten vapaustaistelijoiden ikä vaihteli 17 – 50 vuoden välillä.
Kahden viikon kuluttua pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin järjestysmiehistölle laadittu sääntöehdotus ja valittiin siihen lisää miehiä. Joulukuun alussa todettiin, ettei Viipurin kuvernöörinvirasto ei kuitenkaan vahvistanut sääntöjä, vaan vaati niihin muutoksia. Vuoden 1917-1918 kuntakokouksen esimies Jännes vaati kunnalta varoja aseiden hankkimiseksi perustetulle järjestysmiehistölle, mutta tässä vaiheessa sosialistit eivät enää tukeneet hanketta, vaan väittivät aseita hankittavan vain heidän kukistamisekseen. Jännes vastasi tähän, ettei tarkoitus ole suinkaan selvitellä suomalaisten keskinäisiä välejä, vaan kysymys on paljon suuremmasta tehtävästä:
Meidän on yhdyttävä puolalaisiin, ukrainalaisiin ja muihin keisarillisen Venäjän sortamiin kansoihin, meidän on vapautettava maa ryöstelevistä vieraista sotajoukoista ja saatava Suomi vapaaksi.
Aseita ei tässä vaiheessa saatu, mutta miehistön ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Suomen kaartissa aikoinaan palvellut Juho Leminen Härkälästä. Joissakin kylissä, esimerkiksi Latvasyrjässä, hankittiin kuitenkin jo aseita ja pidettiin harjoituksia. Samoihin aikoihin myös Laatokan Karjalassa perustettiin punakaarteja, jotka saivat aseita venäläisiltä sotilaita. Estääkseen aseiden joutumista punakaartilaisille, Sortavalan suojeluskunta valtasi 230 asetta käsittävän asevaraston. Tämän seurauksena Harlun, Hämekosken ja Savonlinnan punakaartien liikehdinnän. Tästä huolestuneina sortavalalaiset esittivät avunpyynnön maanviljelijä Jännekselle. Aikaisemmin laadittuun järjestysmiesluetteloon kuuluneille lähetettiin kutsu kunnallislautakunnan jäsenten ja poliisien välityksellä saapua ylihuomenna Sortavalaan. Osa, pitkälti toistasataa miestä, noudatti kutsua. Nekin, jotka eivät kutsua aluksi noudattaneet, liittyivät mukaan jonkin aikaa asiaa harkittuaan. Näin muodostuneiden uukuniemeläisten vapaustaistelijoiden ikä vaihteli 17 – 50 vuoden välillä.
Uukunimeläiset joukot mukaan sisällissodan taisteluihin
Sisällissodan valkoisella puolella ymmärrettiin, että Sortavalaan siirtyneiden
joukkojen lisäksi tarvittiin reservejä ja
huoltojoukkoja. Tammikuussa 1918 opettajat Matti Tuokko ja Matti
Väkiparta kutsuivat pitäjän eri kylistä olleita miehiä sotilaallisiin harjoituksiin,
joita johti joku ”vanhassa väessä” palvellut sotilas. Samalla pitäjään muodostui jonkinlainen
valkoisten johtoporras, josta alettiin pian käyttää epävirallista nimitystä ”esikunta”.
Tähän kuuluivat apteekkari J. Paqvalen, kunnanlääkäri G. Walle ja edellä
mainitut opettajat Tuokko ja Väkiparta sekä herastuomari Tuomas Tiittainen. Pian
Uukuniemellekin muodostettiin suojeluskunta ja edellä mainittu epävirallinen
esikunta muuttui suojeluskunnan esikunnaksi esimiehenään opettaja Tuokko.
Esikuntapäällikkö kulki pitäjän eri kylissä valvomassa ja ohjaamassa
harjoituksia sekä organisoimassa vartiointia. Valkoisten hallussa olleilta
alueilta pyrki koko ajan rintamalinjan eteläpuolelle punaisten halussa olleille
seuduille ja tämä pyrittiin katkaisemaan. Huhu kertoi lisäksi, että Mensuvaaran
kylässä olisi ollut punaisten osasto. Kylästä löytyikin mielipiteiltään
punaisiksi todettuja henkilöitä, mutta sotilaallisia osastoja sieltä ei löytynyt.
Sieltä pidätettiin joitakin - osa täysin viattomia - henkilöitä, jotka vietiin
tutkittaviksi Sortavalaan ja aina Etelä-Pohjanmaalle saakka. Nämä pääsivät
vapaiksi vasta sodan päätyttyä.
Uukuniemellä järjestettiin kutsunnat, jotka onnistuivat hyvin. Suurin osa riviin kutsutuista miehistä liitettin VIII Jääkäripataljoonaan. Se harjoitettiin Sortavalassa ja osallistui taisteluihin Kannaksella raudussa. Tuo aikaisemmin pitäjästä koottu sotilasjoukko osallistui taisteluihin Värtsilässä ja myöhemmin osa Jääsken Ahvolan ja Imatran seuduilla. Uukuniemellä valkoisten rivissä taisteli niin talolliset kuin mökkiläisetkin. Mielenkiintoinen on tieto, että valkoisten joukoissa, jopa vapaaehtoisina, oli myös sosialisteja. Rintamapalveluksessa oli yhteensä 193 uukuniemeläistä. Näiden lisäksi vartiopalvelukseen osallistui 487 miestä.
Uukuniemellä järjestettiin kutsunnat, jotka onnistuivat hyvin. Suurin osa riviin kutsutuista miehistä liitettin VIII Jääkäripataljoonaan. Se harjoitettiin Sortavalassa ja osallistui taisteluihin Kannaksella raudussa. Tuo aikaisemmin pitäjästä koottu sotilasjoukko osallistui taisteluihin Värtsilässä ja myöhemmin osa Jääsken Ahvolan ja Imatran seuduilla. Uukuniemellä valkoisten rivissä taisteli niin talolliset kuin mökkiläisetkin. Mielenkiintoinen on tieto, että valkoisten joukoissa, jopa vapaaehtoisina, oli myös sosialisteja. Rintamapalveluksessa oli yhteensä 193 uukuniemeläistä. Näiden lisäksi vartiopalvelukseen osallistui 487 miestä.
Valkoisten sankarivainajat
Sisällissodassa kaatui valkoisten riveissä Suomen sotasurmat
1914 – 1922-sivuston mukaan yhteensä 17 uukuniemeläistä. Kirjassa ”Uukuniemi.
Rajan halkoma pitäjä mainitaan samoin valkoisten puolella kaatuneen 17 miestä.
Heistä 16 on nimetty. Tässä listaa heistä:
H. Berg, H. Eerikäinen, J. Hakulinen, H. Hirvonen, U. Karhu, J. Karppi, A. Kettunen, O. Kettunen, J. Konttinen, F. Kuutti, M. Leminen, M. Levänen, J. Pitkänen, H. Pitkänen, J. Saikkonen ja A. Suutarinen.
Lisäksi yksi valkoisten puolella kaatunut oli tunnistamatta. Yllä mainituista suutari Hiskias Eerikäinen oli syntyisin Uukuniemeltä, mutta hän oli kirjoilla Viipurissa. Sotasurmat-sivustolta löytyy kaksi nimeä, joita ei ole edellä mainitussa kirjassa. He ovat Matti Lemmetyinen ja Olli Melanen
Alla yhteenvetoa Sotasurmat 1914 – 1922-sivustolta löytyvä luettelo Uukuniemellä kirjoilla olleista ja valkoisten puolella kaatuneista.
H. Berg, H. Eerikäinen, J. Hakulinen, H. Hirvonen, U. Karhu, J. Karppi, A. Kettunen, O. Kettunen, J. Konttinen, F. Kuutti, M. Leminen, M. Levänen, J. Pitkänen, H. Pitkänen, J. Saikkonen ja A. Suutarinen.
Lisäksi yksi valkoisten puolella kaatunut oli tunnistamatta. Yllä mainituista suutari Hiskias Eerikäinen oli syntyisin Uukuniemeltä, mutta hän oli kirjoilla Viipurissa. Sotasurmat-sivustolta löytyy kaksi nimeä, joita ei ole edellä mainitussa kirjassa. He ovat Matti Lemmetyinen ja Olli Melanen
Alla yhteenvetoa Sotasurmat 1914 – 1922-sivustolta löytyvä luettelo Uukuniemellä kirjoilla olleista ja valkoisten puolella kaatuneista.
Sukunimi
|
etunumi
|
ammatti
|
syntymäaika
|
kuolinpäivä
|
Kirjopillaolokunta
|
kuolinkunta
|
kuolintapa
|
Alfred Salomonpoika
|
Talollisen poika
|
26.11.1894
|
2.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Janne Juhonpoika
|
Työmies
|
4.1.1896
|
2.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Heikki Kustaa Matinpoika
|
Talollisen poika
|
20.5.1897
|
31.3.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Uuno Juhanpoika
|
Työmies
|
20.8.1889
|
27.4.1918
|
Uukuniemi
|
Terijoki
|
Kaatunut
|
|
Juho Heikinpoika
|
Työmies
|
28.8.1894
|
5.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Oskar Pekanpoika
|
Talollisen poika
|
18.7.1901
|
1.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Antti Juho Konstantininpoika
|
Talollisen poika
|
9.6.1899
|
1.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Juho Matinpoika
|
Työmies
|
23.3.1895
|
20.4.1918
|
Uukuniemi
|
Kivennapa
|
Kaatunut
|
|
Filip Juhanpoika
|
Talollisen poika
|
10.4.1895
|
5.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Haavoittuneena kuollut
|
|
Matti Mikonpoika
|
Maanviljelijä
|
14.11.1879
|
5.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Matti Tiinanpoika
|
Työmies
|
2.8.1895
|
23.4.1918
|
Uukuniemi
|
Muolaa
|
Kaatunut
|
|
Matti Juho
|
Maanviljelijä
|
7.11.1895
|
19.2.1918
|
Uukuniemi
|
Antrea
|
Kaatunut
|
|
Olli
|
Maanviljelijä
|
3.5.1891
|
?.4.1918
|
Uukuniemi
|
Kadonnut
|
||
Juho Matinpoika
|
Työmies
|
26.5.1885
|
15.3.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Aukusti Matinpoika
|
Kauppias
|
18.6.1891
|
1.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Juho Matinpoika
|
Talollinen
|
15.3.1889
|
3.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
|
Aaro Yrjönpoika
|
Maanviljelijä
|
20.8.1888
|
5.4.1918
|
Uukuniemi
|
Rautu
|
Kaatunut
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti