 |
| Etelä-Saimaa 18.10.1945 |
Yllä oleva otsikko löytyi Etelä-Saimaa-lehdestä 18.10.1945.
Minulle oli uusi asia, että Norjan hallituksessa vakavasti harkittiin näin
radikaalia vastausta Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuun lopussa 1939. Toisen
maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto-vastaisuutta käytettiin lyömä-aseena
Norjassakin, kuten artikkelista ilmenee. Yritin etsiä lisää tietoa aiheesta,
mutta en sitä juurikaan löytänyt. Onko jollakin tämän ”kerhon” jäsenistä sitä
tai edes vinkkiä johonkin asiaa koskevaan tutkimukseen?
Norjalaisia vapaaehtoisia saapui Suomeen yhteensä 695 (toisen tiedon mukaan 725) ja heistä kaksi kaatui talvisodan aikana. Sotaan he osallistuivat yhdessä ruotsalaisten vapaaehtoisten kanssa Sallan -Märkäjärven lohkolla. Täältä löytyy tarina norjalaisesta talvisodan vapaaehtoisesta, joka jäi sodan jälkeen Suomeen. Hän oli elossa vielä vuonna 2015. Tarina on norjaksi, mutta täysin ymmärrettävä heikollakin ruotsin kielen taidolla (eli jälleen tuli todistettua, että ruotsin kielen opinnoista on hyötyä jokaiselle historiasta kiinnostuneelle)
Lisäksi Norjasta saatiin 12 kenttätykkiä ja kivääreitä. Norjassa suoritettiin myös varojen keräys, jonka tuotolla ostettiin 6 kpl uusia koulutuskoneita. Oslon lähellä annettiin suomalaisille näillä koneilla siviililentokoulutusta. Tärkeä oli lisäksi Norjan viranomaisten apu lentokonehankintojen toteuttamisessa. Isossa-Britanniasta Suomeen hankitut koneet lennettiin Stavangerin suoritetun välilaskun avulla lähes suoraan tukikohtiinsa. Yhdysvalloista Suomeen hankitut koneet purettiin norjalaisissa satamissa ja kuljetettiin edelleen Ruotsiin kokoonpanoa varten.
Norjalaisia vapaaehtoisia saapui Suomeen yhteensä 695 (toisen tiedon mukaan 725) ja heistä kaksi kaatui talvisodan aikana. Sotaan he osallistuivat yhdessä ruotsalaisten vapaaehtoisten kanssa Sallan -Märkäjärven lohkolla. Täältä löytyy tarina norjalaisesta talvisodan vapaaehtoisesta, joka jäi sodan jälkeen Suomeen. Hän oli elossa vielä vuonna 2015. Tarina on norjaksi, mutta täysin ymmärrettävä heikollakin ruotsin kielen taidolla (eli jälleen tuli todistettua, että ruotsin kielen opinnoista on hyötyä jokaiselle historiasta kiinnostuneelle)
Lisäksi Norjasta saatiin 12 kenttätykkiä ja kivääreitä. Norjassa suoritettiin myös varojen keräys, jonka tuotolla ostettiin 6 kpl uusia koulutuskoneita. Oslon lähellä annettiin suomalaisille näillä koneilla siviililentokoulutusta. Tärkeä oli lisäksi Norjan viranomaisten apu lentokonehankintojen toteuttamisessa. Isossa-Britanniasta Suomeen hankitut koneet lennettiin Stavangerin suoritetun välilaskun avulla lähes suoraan tukikohtiinsa. Yhdysvalloista Suomeen hankitut koneet purettiin norjalaisissa satamissa ja kuljetettiin edelleen Ruotsiin kokoonpanoa varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti