Palanen jalasmökin historiaa

1950-luvun jalasmökki. Kuva: Lusto - Suomen Metsämuseo

Toin Pohjois-Karjalan matkaltani ison nipun paikallisia sanomalehtiä. Silloin tällöin lueskelen niistä myös muistokirjoituksia. Tänään käsiini sattui Karjalainen päiväyksellä 1.5.2016. Lehdessä oli Joensuun Noljakassa syntyneen ja Outokummussa kuolleen Maija Tikan (14.9.1931 – 22.3.2016) elämäntarina. Kirjoituksessa todettiin: Moni on ihmetellyt, mistä jalasmökkikulttuuri on alkanut. Kulttuurinluoja on ollut Maija Tikka. Valmistuksen hoiti Lauri Tikka kirvesmiehineen ja äidin kuusi lasta.

Muistokirjoituksen mukaan Maija Tikka osti miehensä Lauri Tikan kanssa pienen tilan Joensuun Sulkulahden Matarasta 1960-luvun alussa. Tontille pystytettiin varsinaista hirsimökkiä odotellessa väliaikainen asunto. Maija Tikka suunnitteli jalasmökin, jossa oli pukuhuone, sauna ja huone. Kun hirsinen asuinrakennus valmistui, pistettiin jalasmökki myyntiin ja uusi omistaja löytyi Juuasta. Ilmoituksesta syntyi niin paljon kyselyjä, että Tikat käynnistivät mökkituotannon. Perheen äiti Maija Tikka toimi suunnittelijana, myyjänä ja toiminnan organisoijana. Maatalouskeskus viimeisteli piirustukset lupakuntoon. Joensuun lisäksi mökkien rakennuspaikkoina toimivat perheyrityksellä myös Juuka ja Outokumpu.

Jalasmökillä on ollut pieni rooli myös maamme poliittisessa historiassa, kun vuonna 1982 nousi kohu keskustapuolueen silloisen puheenjohtajan Paavo Väyrysen päivärahakikkailusta. Kyseinen Keminmaassa seissyt jalasmökki on varmasti lajinsa kuuluisin.