Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

torstai 18. elokuuta 2016

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Torpparinpojasta kansakouluntarkastajaksi: Taavi Gabriel Murto


Taavi Gabriel Murto
Kuva: LKA.
Vesilahdella 25.3.1877 syntynyt Taavi Gabriel Murto oli merkittävin lappeenrantalainen kouluvaikuttaja vasta itsenäistyneen Suomen ensimmäisellä vuosikymmenillä. Taavetti ja Hilma Murron torppariperheeseen syntynyt nuorukainen valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1899. Hän suoritti lisäksi filosofian kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot Helsingin yliopistossa. T. G. Murto, jota nimimuotoa hän yleensä käytti, toimi kansakouluopettajana Anjalassa vuosina 1899 – 1902. Sieltä hän siirtyi opettajaksi Juupajoen Korkeakoskelle. Vuonna 1915 hänet valittiin v.t. kansakouluntarkastajaksi ja neljä vuotta myöhemmin Lappeenrannan tarkastuspiirin kansakouluntarkastajaksi, jossa tehtävässä hän oli aina vuoden 1944 alkuun saakka. Vuonna 1922 hänet valittiin lisäksi Lappeenrannan kaupungin kansakouluntarkastajaksi.

Ammattiuransa ohella tarkastaja Murto oli monin tavoin mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tarmokkaana, aikaansaavana ja työtä pelkäämättömänä henkilönä hänelle lankesi monia keskeisiä tehtäviä. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1922 - 1947, rahatoimikamarin jäsen 1925 – 1929, kaupunginhallituksen jäsen 1930 – 1934 ja 1941 – 1945. Edellä mainittujen kunnallisten luottamustoimien lisäksi hän kuului lukuisiin lautakuntiin ja toimi kaupungin kunnallisena tilientarkastajana vuodesta 1935 vuoteen 1940. Tarkastaja Murrolla oli lisäksi seurakunnallisia luottamustehtäviä ja hän oli mukana aktiivisesti järjestötoiminnassa. Puoluekannaltaan hän oli kokoomuslainen ja kuului puolueen paikallisen sanomalehden Etelä-Savon johtokuntaan.

Ennen Lappeenrannan kansakouluntarkastajaksi valintaansa T. G. Murto toimi kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja valintansa jälkeen pitkään johtokunnan sihteerinä. Tarkastaja Murron huolenpidon kohteena oli erityisesti kaupungin jatkokoulun kehittäminen. Lisäksi hän oli keskeinen henkilö Lappeenrannan Yhteiskoulun perustamisessa vuonna 1930. Kaiken edellä mainitun monipuolisen työn, luottamustoimien ja järjestötoiminnan lisäksi T. G. Murrolla oli erityinen mielenkiinnon kohde: paikallishistoria. Hän kokosi yhteensä seitsemän paikallishistoriasta kertovaa kirjaa. Nämä olivat vuonna 1924 ilmestynyt Lappeenrannan kansakoululaitoksen historia, Lappeen pitäjänhistoria 2 vuodelta 1929, Piirteitä Lemin seurakunnan vaiheista vuodelta 1936, Savitaipaleen pitäjänkirjaston 70-vuotishistoriikki vuonna 1937, Savitaipaleen pitäjänhistoria vuonna 1939, Lappeenrannan kaupungin kirjaston historia vuodelta 1947 ja vuonna 1949 postuumisti julkaistu Lappeenranta 300 vuotta kaupunkina. Lisäksi hänen kynästään syntyi kymmenittäin paikallishistoriasta kertovia kirjoituksia Etelä-Savo-lehteen. Hämmästyttävän laaja oli siis hänen elämäntyönsä.


Tarkastaja T. G. Murron elämäntaival päättyi 3.1.1949 Lappeenrannassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti