Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Nyrhilän kansakoulu

Nyrhilän kansakoulu talvella 1957.
Kuva LKA.

Pyöräilin kesäkuisena iltana Kärenkylän ja Nyrhilän kyläteitä. Jälleen kylätiet olivat hiljaisia. Ainoastaan yhden lenkillä olevan pariskunnan sain jututettavakseni. Heillä ei juuri ollut tietoa kyläseudun koulun historiasta. Entinen kansakoulu löytyi Salpauselän harjanteen päältä Nyrhiläntieltä Kuutostielle vievän kylätien pätkän varrelta. Koulu on nykyisin yksityisasuntona. Koulun alkuperäisellä paikalla, Kouvolaan vievän tien ja Kärenkylälle vievän tien risteyksen tienoilla, en kuitenkaan älynnyt tällä kertaa käydä.

Uutinen Kären kansakoulupiirin perustamisyrityksestä.

Itä-Suomen Sanomat 3.3.1896.

Tein koosteen koulun vaiheista lähteinäni Taavi G. Murron kirja Lappeen pitäjän historia II, Tapio Törmän kokoama Jäljet Jängynrannalla. Kyläkirja, usean kirjoittajan Kunta kaupungin kupeessa. Lappeen historia II. 1865 - 1966, lehtileikkeet sekä Lappeenrannan kaupunginarkiston "aarteet". Nyrhilän - Kärenkylän ja Rovon seudulle rakennettiin ensimmäinen kansakoulu vuonna 1901. Kun Lappeen kuntakokous hyväksyi 15.7.1899 kuntaan kansakoulupiirijaon, yksi muodostetuista koulupiireistä oli  Kärkelä. Kären seudulla oltiin liikkeellä kansakouluasiassa jo useita vuosia aikaisemmin eli kevättalvella vuonna 1896. Kären kylässä pidettiin silloin kokous aikomuksena perustaa sinne kansakoulu. Kokouksen avasi Rutolan sahan työjohtaja Falck ja sen puheenjohtajana toimi toimittaja O. I. Helander Lappeenrannasta. Paikalla oli noin 50 talollista. Heistä 21 vastusti koulun perustamista ja  20 kannatti. Olipa paikalla joitakin, jotka halusivat jopa lopettaa kunnan ainoan kansakoulunkin Taikinamäellä. Kokous valitsi kuitenkin viisimiehisen toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin esityksen tekeminen koulun perustamiseksi.  Sen työstä ei tullut kuitenkaan mitään. Vasta vuonna 1899 hyväksytty kansakoulujen piirijako laittoi rattaat pyörimään.

Uutinen Kären kansakoulun perustamisesta:

Itä-Suomen Sanomat 15.2.1900

Helmikuun 11. päivänä pidettiin Kären kansakoulupiirin perustava kokous herastuomari Juhana Kären talossa. Talon isäntä Juhana Kärki lupasi yhdessä veljensä Antti Kären kanssa lahjoittaa kansakoululle sopivan maapalan. Kansakoulun johtokuntaan valittiin Juhana Kären lisäksi talollinen Antti Räätäri, opettaja J. Pusa sekä talolliset Elias Haimi, Antti Olkkonen, Heikki Kuokkanen, Pietari Tilsala ja Antti Varis. Kokouksesta kertoneessa lehtiuutisessa todettiin optimistisesti: Näin on siis nyt ikäänkuin kulmakivet laskettu tälle rakennukselle.

Koulun rakentaminen kohtasi kuitenkin vielä hankaluuksia. Rovon kyläläisten ja varsinkin Rutolan sahan omistajan Gutzeit OY:n puolelta esiintyi vaatimuksia koulun suurentamiseksi ja lisäksi  toivottiin sen rakentamista  lähemmäs Rutolaa. Gutzeit OY tarjosi siinä tapauksessa koululle ilmaisen tontin, rakennuslautoja ja polttopuut. Lappeen kuntakokouksessa joulukuussa 1900 oli koulun paikan vaihtaminen esillä. Se kuitenkin hylättiin, koska sovitulle koulun paikalle oli jo rakennettu kivijalka, vedettu rakennustarpeita ja tehty rakennuksen muista töistä jo urakkasopimukset. Samalla päätettiin, että piiri rakentaa yhdessä Kären koulun, ja jos se sitten katsotaan liian pieneksi, niin suurentakoon piiri Kären koulun taikka rakentakoon yhdessä uuden koulun Rovolle tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan.

Ilmoitus Kären kansakoulun urakkahuutokaupasta:

Itä-Suomen Sanomat 29.11.1900

Kansakoulurakennuksen piirustukset laati talollinen Antti Räätäri, joka oli yhdessä opettaja J. Pusan sekä herastuomari J. Kären kanssa koulun pontevimpia ajajia. Rakennusurakan huusi itselleen puutyöntekijä Paavo Turkkila Lappeelta 1462 markan hinnasta. Ikkunat ja ovet  otti tehtäväkseen talollinen Antti Räätäri 620 markan maksusta ja ulkohuoneitten teon talollinen Antti Olkkonen 250 markan hinnasta. Koulu oli tarkoitus rakentaa naisopettajan kouluksi, mutta päätös muutettiin. Koulusta tuli miesopettajajohtoinen. Ensimmäisinä koulun opettajina toimivat Lauri Backman. (1901 - 1902) ja Bruuno Hako. Uuden koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 25.8.1901 ja koulutyö aloitettiin seuraavana päivänä.

Uutinen Kären kansakoulu-urakan huutokaupasta.

Itä-Suomen Sanomat 13.12.1900.

Rutolaan valmistui oma kansakoulu kesällä 1908. Koulun perusti Gutzeit OY ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.9.1908. Kuukauden kuluttua koulun perustamisesta Lappeen kunta katsoi kuntakokouksessaan 22.8.1908 kyseisen kansakoulun perustamisen kylään tarpeelliseksi.  Lappeen kunta osti yhtiöltä rakennuksen tontteineen sekä puoli hehtaaria maata 9 000 markan kauppahinnasta. Rovon koulupiiri erotettiin omaksi koulupiirikseen 28.5.1910. Siihen kuuluivat Rovon  sahan alue, Rutolan, Tapavainolan ja Montolan kylät.

Vuoden 1911 kansakoulumatrikkeli kertoo Kären koulun sisältävän yhden luokkahuoneen, veisto/voimistelusalin, ulkohuoneet sekä kolme asuinhuonetta (61 neliömetriä). Koulutilaan (Kärki N:o 1244) sisältyi peltoa 0,6 hehtaaria, opettajan palkka ei päätä huimannut se oli VAIN 300 markkaa. Koulussa vuonna 1910 oppilaita 43.

Suksiteline Nyrhilän koulun pihalla. Kuva LKA.

Lappeen kunnanvaltuusto muokkasi kouluverkkoa uudelleen 1930-luvun alussa. Pohjana oli kunnan uusi kansakoulupiirijako, jossa muodostettiin uudet Parkkarilan, Hurtanmaan, Vilkjärven, Tanin, Keskisaaren ja Ilottulan koulupiirit. Huhtikuussa 1930 päätettiin Kären koulupiiri jakaa kahtia Rovon ja Hurtanmaa koulupiirien kesken. Lopullisesti piirien muutos lyötiin lukkoon kunnanvaltuuston kokouksessa 31.7.1930. Kären piiristä siirrettiin perustettun Hurtamaan koulupiiriin koko muu Kärenkylä paitsi Juho Kären talo. Lisäksi Kären kansakoulu päätettiin siirtää Nyrhilän kylään. Tämän jälkeen koulun vaiheisiin perehtyminen edellyttäisi koulun arkistoon tutustumista, koska sen vaiheista ei löydy muualta yksityiskohtaisia tietoja. Ilmeisesti ainakin vuonna 1931 koulupiirin alaluokkalaiset kävivät koulua Antti Turkkilan tuvassa Nyrhilässä, vanhemmat luokat Kären koululla.

Nyrhilän koulu 1960-luvulla. Kuva LKA.

Lappeen ja Lemin kunnat järjestelivät vuonna 1938 koulupiirirajojaan Jängynjärven rannoilla. Lappeen kunnan Varis-Lavolan kylä siirrettiin Lemin kunnan Ruomin koulupiiriin ja Lemin Laakkolan kylä Lappeen Nyrhilän koulupiiriin. Koulun siirto uuteen paikkaa Nyrhilään toteutui vasta vuonna 1939. Lukuvuonna 1956 - 1957 Nyrhilän kansakoulussa oli vielä 60 oppilasta. Oppilasmäärä laski 1960-luvulle tultaessa reilusti ja vuonna 1965 se oli pudonnut 35 :een.  Kun Pulsan kansakoulu lopetti toimintansa keväällä 1968 oppilaiden vähyyden ja koulun huonokuntoisuuden vuoksi, koulun oppilaat siirtyivät opiskelemaan Nyrhilän – Siparin kouluun, jotka oli yhdistetty. Osa kyseisen koulun oppilaista opiskeli Nyrhilän, osa Siparin koulussa. Nyrhilän kansakoulun toiminta lakkasi keväällä 1974 ja oppilaat siirtyivät Korkea-ahon kouluun.

Näkymä Nyrhilan koululle vuonna 1970

Alla yhteevetoa Kären / Nyrhilän kansakoulun oppilasmääristä vuosina 1922 – 1974

1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
46	50	41	45	41	43	45	48
1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937
58	49	62	45	57	42	66	38
1938	1939	1940	1941	1942	1943	1944	1945
59	66	67	65	62	58	49	65
1946	1947	1948	1949	1950	1951	1952	1953
56	48	42	46	45	46	50	46
1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961
49	61	65	60	64	51	53	53
1962	1963	1964	1965	1966	1966-1967	1967-1968	1968-1969
49	53	47	40	35	37	30	70[1]
1969-1970	1979-1971	1971-1972	1972-1973	1973-1974
64	84	62	49	13

---

[1] Vuosina 1968 – 1973 Siparin ja Nyrhilän koulujen yhteinen oppilasmäärä