Alakylä, deletoitu koulu (Päivitetty 15.8.2016)

Tästä ovesta tuli astuttua sisälle monet kerrat

Tällä kertaa blogimerkinnän kohteena on koulu, jossa tuli vierailtua usein. Kyseessä on Delete Oy:n koneiden kesällä 2012 murskaama Alakylän koulu. Tämä koulu lähes näkyi aikoinaan kotitaloni ikkunasta. Koululla tuli vierailtua vanhempainilloissa, lapsia saattaessa ja äänestysoikeutta käyttäessä.  Kolme lastani kävi ala-astevuodet Alakylän koulua ja ilmeisen hyvät elämäneväät he sieltä myös saivat. Enpä ole kuullut heidän muistelevan noita vuosiaan muuten kuin positiivisessa hengessä. Koulussa heille muodostui pysyviä, hyviä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet aikuisiälläkin, vaikka maaailma on riepotellut monet entiset alakyläläiset kauas pois kotiseudulta "maailman ääriin".

Tässä kooste koulun vaiheista:

Kansakoulu Ratapuistoon 

Kun Alakylän kansakoulua rakennettiin. Kuva. LKA.

Lappeenrannan keskusta-alueen kansakouluissa kärsittiin 1950- ja 1960-luvuilla äärimmäisestä tilanahtaudesta. Vuoroluku, jossa koulua käytiin kahdessa vuorossa, jatkui Lappeenrannan kouluissa vielä 1960-luvun alkuvuosinakin. Vuoden 1963 syksyllä siihen turvauduttiin kaikissa kaupungin kansa- ja kansalaiskouluissa. Niinpä jouduttiin luokkahuoneina käyttämään myös tarkoitukseen sopimattomia tiloja. Kouluhallitus puuttui asiaan ja painosti Lappeenrantaa kohentamaan kansakouluoloja. Tässä yhteydessä oli esillä myös Taikinamäen kansakoulun purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle. Karjala-lehden mukaan Taikinamäen kansakoulu on ”varsinkin pihan keskellä olevan rakennuksen osalta tuomittu käyttökelvottomaksi”. Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta oli laatinut sen seurauksena rakennusohjelman, jonka ensimmäiseen vaiheeseen olisi kuulunut uuden koulun rakentaminen Taikinamäelle. Kaupunginhallitus antoi rakennustoimistolle tehtäväksi laatia luonnospiirustukset uutta koulua varten. Lappeenrannalla oli asiassa kiire, sille opetushallituksen ”uhkavaatimuksen” mukaan, aikaa tilanteen korjaamiseen oli vain kuusi kuukautta.

Alakylän uusi kansakoulu vihittiin helmikuun alussa 1966. Samalla
juhlittiin Lappeenrannan kansakoulun satavuotistaivalta.
Etelä-Saimaa 7.2.1966

Kaupunginvaltuusto päätti lopulta vuoden 1962 marraskuussa rakennuttaa koulun kokonaan uuteen paikkaan, Alakylään, rautatien ja Lepolankadun väliseen Ratapuistoon. Kaupunginvaltuuston lopullisen hyväksynnän Alakylän koulu sai syyskuun lopulla 1963. Koulun pinta-ala oli vajaat 2000 m² ja sen kustannusarvio oli 1,35 miljoonaa markkaa. Koulurakennuksessa oli 12 luokkaa, voimistelusali, tyttöjen ja poikien käsityöluokat, luonnontieteiden luokka, kirjasto- ja kerhohuoneet sekä oppilasruokala. Urakkasopimus koulun rakentamisesta allekirjoitettiin tammikuussa 1964 ja rakennukseen päästiin muuttamaan marraskuun alussa 1964. Alkusyksyn olivat koulua varten muodostetut luokat työskennelleet Peltolan sekä Armilan kouluissa iltapäivävuorossa. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin helmikuun alussa 1966. Samalla juhlittiin lappeenrantalaisen kansakouluopetuksen satavuotista taivalta.

Vastavalmistunut Alakylän kansakoulu. Kuva. LKA.

Musiikkiluokka Alakylään 1967

Lukuvuonna 1967 – 1968 käynnistettiin Lappeenrannassa musiikkiluokan toiminta Alakylän kansakoulun yhteydessä. Innokkaita luokalle pyrkijöitä oli paljon. Kolmannelta luokalta käynnistyvälle erikoisluokalle haki ensimmäisellä kerralla 74 oppilasta, joista sisään pääsi 33. Musiikki olikin vahvasti mukana koulun toiminnassa aina 2010-luvulle saakka. Koulun kultuurikasvatusta täydensi myös erittäin aktiivinen ja ansioitunut näytelmäkerho.

Alakylän koulun 4m-luokan oppilaat laulamassa. Kuva. LKA

Alakylän koulun 25-vuotisjuhlat 2.11.1989. Etelä-Saimaa 3.11.1989

Lukuvuonna 1980 – 1981 aloitti Lappeenrannassa toimintansa aivovaurioisten ja vajaaliikkeisten erityisluokka. Tämä erityisluokka toimi Alakylän koulun yhteydessä vuoteen 1985 saakka. Ensimmäisenä lukuvuonna luokalla oli kuusi oppilasta. Syyskuussa 2007 juhlittiin Lappeenrannan musiikkiluokkien 40-vuotista merkkipaalua monipuolisena tapahtumapäivänä. Siihen kuuluivat avoimet ovet Alakylän koululla, iltapäivämatinea Musiikkiopiston Helkiö-salissa ja juhlakonsertti kaupungintalon Lappeenrantasalissa. Alakylän koulu valittiin vuonna 2005 Unicef-kouluksi yhdessä 18 muun suomalaisen koulun kanssa. Unicef-koulut sitoutuivat edistämään arkityössään suvaitsevaisuutta ja tietoisuutta lasten oikeuksista. Koulun oppilasmäärä vaihteli 300:n molemmilla puolilla. Suurimmillaan ja alimmillaan se oli 1970-luvulla. Oppilasennätys saavutettiin lukuvuonna 1976 – 1977, jolloin koulussa opiskeli 356 oppilasta. Vähiten oppilaita oli vuonna 1973. Tällöin Alakylän kansakoulussa oli 240 oppilasta.

Sisäilmaongelmia

Välitunti vetisellä koulun pihalla vuonna 1985

Alakylän koulussa havahduttiin jo 1990-luvulla huonoon sisäilman laatuun. Korjauksia tehtiin useassa vaiheessa. Korjaustarve oli esillä jo kevättalvella 1996 laaditussa peruskorjaussuunnitelmassa, jolloin korjauksen ajankohdaksi ennakoitiin vuodet 1999 – 2000. Mainintoja korjauksista löytyykin vuodelta 2000. Vuonna 2007 koulussa tehtiin uudestaan laajoja korjauksia. Lehtiuutisen mukaan ei hometta juurikaan löytynyt henkilökunnan oireilusta huolimatta. Jo kymmenenkunta vuotta sisäilmaongelmista kärsineen koulun opettajista muutama oli tässä vaiheessa jo vaihtanut koulua hengitysoireidensa vuoksi. Huonosta sisäilmasta syytettiin mm.  siivoushenkilökunnan puutetta. Remontissa uusittiin koulun huopakattoa ja tehtiin muita korjauksia. Kaksi vuotta myöhemmin tehdyt tutkimukset osoittivat kuitenkin, että vaikka koulurakennuksen korjauksiin oli käytetty vuosien varrella runsaasti rahaa, se kärsi edelleen kosteusvaurioista ja korjaustoimenpiteet olivat välttämättömiä. Ongelmalliseksi oli osoittautunut koulun tontti, joka oli alavaa, kosteaa maapohjaa. Lisäksi Alakylän koulussa oli Ilmeisesti taloudellisista syistä yritetty korjata koulun rakenteita ja tiloja yksitellen, ongelma kerrallaan, kun onnistuminen olisi vaatinut kokonaisuuden hahmottamiseksi ja tosiasioiden tunnistamiseksi perusteellisia selvityksiä. Kaupungin tilakeskus ilmoitti aluksi, että koulu voitaisiin remontoida, mutta kokeeksi suoritetut korjaustoimet paljastivat melko pian, ettei näin ollut asianlaita. Väistötiloiksi tarkoitetut parakit ilmestyivät koulun pihalle marraskuussa 2009 ja opiskelu siirrettiin luokkatiloista niihin. Syksyllä 2011 myös koulun ruokala ja liikuntasali jouduttiin sulkemaan. Pääsipä koulu Iltasanomien artikkelissa maamme surkeimpien koulujen joukkoon. Runsaat 200 000 euroa maksanut purkaminen käynnistyi heinäkuussa 2012. Purkukunnon se saavutti vajaassa siis vajaassa 50 vuodessa. 

Alakylässä käytiin koulua parakeissa vuosina 2009 - 2013

Taistelu koulun kohtalosta

Kun Alakylän koulun korjauskelvottomuus selvisi, alkoi monivaiheinen ja varsin kiihkeäkin keskustelu koulun tulevasta kohtalosta. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti keväällä 2010, että Alakylän koulun musiikkiluokkien sekä 5.- 6.-luokkien oppilaat ohjataan 1.8.2013 alkaen Kimpisen kouluun. Alakylän kouluun tulisivat jäämään vuosiluokat 1 - 4. Oppilaiden vanhemmat ajoivat voimakkaasti uuden koulun rakentamista purettavaksi joutuvan tilalle. Sekä asiaa valmistelevien virkamiesten, että kunnallispoliitikkojen keskuudessa voitti vähitellen sen sijaan alaa näkemys, jonka mukaan uutta koulua ei tarvitse rakentaa vaan Alakylän oppilaat mahtuvat jo olemassa oleviin koulutiloihin. Joulukuussa 2011 kaupunginvaltuusto linjasi, että upouudessa koulussa opiskeltaisiin jo syksyllä 2013. Tavoitteena oli, että opetus siirtyisi parakeista lukuvuonna 2013—2014 alakoulun yläluokkien osalta Kimpisen koulukeskukseen ja 1.—4. luokkalaiset olisivat jatkaneet Alakylän koulussa. Kevättalvella 2012 siirrettiin koulun valmistumisajankohta syksyyn 2014. Elokuussa 2012 osa kaupunginvaltuutetuista ehdotti kuitenkin luopumista Alakylän koulun rakentamisesta. Näin säästyisi noin 4,6 miljoonaa euroa ja Alakylän koulun alaluokkien oppilaiden uskottiin mahtuvan Pohjolankadulle muodostuvalle koulukampukselle. Myös kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kallistui tälle kannalle. Kaupunginhallitus oli kuitenkin marraskuun kokouksessaan toista mieltä ja päätti, että koulu rakennetaan.  Jälleen kerran tuuli kuitenkin kääntyi kaupunginvaltuustossa.  Päätökseksi tuli 26.11.2012 äänin 41 - 35, ettei koulua sittenkään rakenneta. Koulun rakennussuunnittelu ehdittiin jo kilpailuttaa ja suunnittelutoimisto valita alustavasti, mutta kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen nämä suunnitelmat mitätöityivät.

Alla yhteenveto Alakylän koulun oppilasmääristä vuosilta 1964 – 2011

1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970	1971
314	325	281	323	311	293	274	271
1972	1973	1974	1975-1976	1976-1977	1977-1978	1978-1979	1979-1980
247	240	262	354	356	329	314	303
1980-1981	1981-1982	1982-1983	1983-1984	1984-1985	1985-1986	1986-1987	1987-1988
323	317	326	322	324	322	316	311
1988-1989	1989-1990	1990-1991	1991-1992	1992-1993	1993-1994	1994-1995	1995-1996
307	309	313	298	281	285	269	262
1996-1997	1997-1998	1998-1999	1999-2000	2000-2001	2001-2002	2002-2003	2003-2004
252	261	274	309	325	328	338	313
2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009-2010	2010-2011	*********
336	317	306	294	282	277	268	*********