 |
| Kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen Kuva: LKA. |
Sotavuosia seuranneen jälleenrakennuskauden ajan Lappeenrannan kansakouluntarkastajana toimi kymiläissyntyinen kansakoulunopettaja Väinö Knuutinen (17.2.1911 – 7.12.1970). Hän oli valmistunut kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1931 ja toiminut aikaisemmin opettajana Pielisjärven kunnan kansakoulussa sekä Kotkan kaupungin kansa- ja jatkokoulussa. Lisäksi hän oli suorittanut jatko-opintoja Helsingin ja Turun yliopistoissa. Knuutinen aloitti kansakouluntarkastajan tehtävässään 1.8.1946. Tehtävänimike muuttui 1.4.1970 alkaen koulutoimenjohtajaksi. Väinö Knuutinen tunnettiin innostuneena, monipuolisena ja tarmokkaana koulumiehenä, joka johti kaupungin koulutointa asiantuntemuksella yli vaikeiden vuosien. Alkuvuosina koulutoimen haasteina olivat erittäin niukat määrärahat ja lähes toivoton tilanahtaus, joista kuitenkin selvittiin hyvin osin koulutoimentarkastajan organisointikykyjen ansiosta.
Väinö Knuutisella oli suuri määrä luottamustehtäviä. Hän oli Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1948 – 1950 sekä 1957 – 1966. Kirjastolautakunnan jäsen hän oli vuosina 1952 – 1967, joista vuodet 1954 – 1967 puheenjohtajana. Lisäksi hän oli jäsenenä kasvatusneuvolan johtokunnassa, Etelä-Karjalan maakuntaliiton museotoimikunnassa, Lappeenrannan Työväenopiston johtokunnassa ja Lappeenrannan Musiikkiopiston johtokunnassa, jonka puheenjohtaja hän myös oli. Hänellä oli edellä mainittujen luottamustehtävien lisäksi lukuisa joukko muita toimikuntien ja johtokuntien jäsenyyksiä.
Väinö Knuutinen ajoi tarmokkaasti uudistuksia ja kokeiluja lappeenrantalaisiin kouluihin. Hän ymmärsi jo 1950-luvulla englannin kielen osaamisen merkityksen ja niinpä Lappeenranta oli eturivin kaupunkeja englannin kielen opetuksen aloittamisessa kansakouluissa. Lisäksi tarkastaja Knuutinen halusi, että Lappeenranta olisi kärjessä myös matemaattisten aineiden opiskelussa ja hän tuki ns. uuden matematiikan opetuksen aloittamista kaupungissa. Hän näki myös erityisopetuksen kehittämisen tärkeänä ja kaupungin kouluihin syntyikin perinteisten apukoululuokkien lisäksi tarkkailuluokkia ja huonokuuloisten luokka. Koululaitos panosti vahvasti myös luku- ja kirjoitusvaikeuksista kärsivien ja puhevikaisten opetukseen.
Tarkastaja Knuutisen sydäntä lähellä oli musiikki ja varsinkin opettajien kuorotoiminta. Hänen johtamansa opettajakuoro oli säännöllinen esiintyjä lukemattomissa eri juhlatilaisuuksissa. Opettajakuoron lisäksi Knuutinen johti myös Lappeenrannan Työväenopiston kuoroa. Väinö Knuutisen panos oli merkittävä kansakouluväen suurjuhlien toteuttamisessa Lappeenrannassa kesällä 1950. Suurjuhlista syntyi idea järjestää jokavuotinen kansakouluväen kevätjuhla, joka kokosi toukokuun lopussa tuhansia katsoja Linnoituksen kesäteatteriin. Tarkasta Knuutisen ”silmäterä” oli lisäksi Lappeenrannan kansakouluväen kevätjulkaisu ”Opinsauna”, jota hän avusti säännöllisesti kirjoituksillaan. Lappeenrannan koulutoimi menetti vaikeaan sairauteen menehtyneessä Väinö Knuutisessa idearikkaan ja tarmokkaan johtajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti