Viikatemiehen sato oli runsas vuonna 1944 (Päivitetty 3.5.2016)

Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.

Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.

Suuri oli omaisten suru. Sankarihautajaiset
Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.

Kesän 1944 torjuntataistelut antoivat pahan suoneniskun Lappeenrannan seudun miespuoliselle aikuisväestölle. Itselleni se konkretisoitui jälleen lukiessani tänään Lappeenrannan lähikuntien vuoden 1944 väestötilastoja. Tuon pelottavan, kammottavan ja surullisen ajan aistii joka kerta myös kulkiessa Lappeenrannan ydinkeskustassa. Harvassa kaupungissa sankarihautausmaa on samalla tavalla kuin Lappeenrannassa aivan keskustassa. Lisäksi tämä sankarihautausmaa on suuri, Suomen toiseksi suurin ja siihen on haudattu 1508 vainajaa.

Sankarihautausmaan massiivisuutta lisää vielä sen yhteydessä oleva Äiti – Karjala monumentti. Se koostuu kuvanveistäjä Kauko Räsäsen Äiti Karjala- patsaasta  ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivästä, 70 metriä pitkästä graniittimuurista. Muuriin on kaiverrettu Neuvostoliitolle luovutetun Etelä- ja Keski- Karjalan sankarihautoihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5500 sankarivainajan nimet.

Lappeenrannassa järjestettiin sekä talvisodan että jatkosodan jälkeen suuret sankarihautajaiset, joissa suurin osa haudatuista oli kotoisin luovutetulta alueelta Karjalasta. Toukokuun 19 päivä 1940 haudattuja oli 487. Tilaisuutta seuraamassa oli lähes 10 000 henkeä. Jatkosodan jälkeen pidetty suuri siunaustilaisuus oli 30.10.1945. Tällöin maanpoveen tai kentälle jääneenä siunattiin runsaat 300 sankarivainajaa.

Lopuksi palaan takaisin alussa kertomiini väestötilastoihin. Kokosin niistä taulukon, josta ilmenee, että varsinkin Joutsenon, Lemin ja Luumäen miehet maksoivat raskaasti hengellään isänmaansa puolustamisesta. Näissä kunnissa miesten kuolleisuus oli vuonna 1944 yli kolminkertainen verrattuna naisten vastaavaan. Eikä Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen vastaava tilasto ole paljonkaan lohdullisempi. Näissä kunnissa miespuolisia asukkait kuoli yli kaksi kertaa enemmän kuin naispuolisia.

Väestömuutokset Lappeenrannassa ja sen  ympäristökunnissa vuonna 1944

	syntyneet	kuolleet/ miehet	kuolleet/ naiset	kuolleet yhteensä	muutto voitto/ tappio	Väkiluvun muutos
Joutseno	135	99	28	127	-83	-75
Lappeenranta	272	162	79	241	-26	+5
Lauritsala/ Lappee	335	251	116	367	-195	-227
Lemi	61	75	23	98	-68	-105
Luumäki	136	116	35	151	+12	-3
Savitaipale	129	91	61	152	-44	-67
Suomenniemi	37	30	18	48	+2	-9
Taipalsaari	63	59	22	81	+13	-5
yhteensä	1168	883	382	1265	-389	-486

Yllä oleva tilasto ei ole vielä koko totuus viikatemiehen sadosta, sillä se oli vielä runsaampi. Monet sotilaat olivat kadonneet sodan aikana (varsinkin kesällä 1944), mutta olivat vielä vuosia väestötilastoissa. Nämä sotilaat julistettiin kuolleeksi, kun saatiin tietoa heidän kuolemastaan joko asetovereilta tai sotavangiksi joutuneiden osalta Neuvostoliiton viranomaisilta. Vuonna 1950 julistettiin suurin osa kadoksiin jääneistä sotilaista kuolleiksi ja heille järjestettiin sankarihautajaiset. Tosin vielä 1950-luvulla palaili joitakin vangiksi jääneitä suomalaissotureita vankeudesta Neuvostoliitosta ja näin kuolleeksijulistaminen peruuntui.  Lokakuussa 1950 haudattiin Lappeenrannan sankarihautausmaalla taistelukentälle jääneenä yhdellä kertaa 26 lappeelaista sotilasta. Alla lyhyt artikkeli kyseisestä sankarihautaustilaisuudesta (Etelä-Saimaa 3.10.1950).

Sota on AINA raakaa, järjetöntä ja epäoikeudemukaista.

Kyläkoulujen kierros: Kasukkala

Kasukkalan koulu 10.4.2016

Kuulutus Kasukkalan koulupiiriläisille.
Lappeenranta no 36, 28.3.1912

Tämänkertaisen kyläkoulukierroksen yhtenä kohteena oli 10.4.2016 uskollisella Kulkurillani Kasukkalan koulu. Henkilökohtaistakin tarttumapintaa kouluun minulla on, sillä joskus, kauan, kauan sitten, oli allekirjoittanut kyseisessä koulussa joitakin päiviä sijaisopettajana. Koulun historia juontaa vuoteen 1899. Lappeen kuntakokous asetti 2.1.1899 14-miehisen piirijakovaliokunnan, joka ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin. Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä, että piirien lukumäärää lisättiin vielä yhdellä. Yhden koulupiirin nimeksi tuli Kasukkala. Kasukkalan kansakoulupiiristä tuli pinta-alaltaan suuri. Sen reunamilla olevista kylistä tuli matkaa koululle jopa kymmenen kilometriä. Kouluikäisiä oppilaita laskettiin piirissä olleen yhteensä 135.

Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: J. Koskelainen, Antti Räihä, Pekka Räihä, Sylvester Kola, Fred. Kaipia ja Ville Lempiäinen.

Kasukkalan koulupiirin asukkalla oli velvollisuus vetää
lantaa opettajan puutarhaan. Kuulutus
Lappeenranta-lehdessä  29.3.1913

Uuden kansakoulun vihkiäisiä vietettiin 20.8.1911 ja seuraavana päivänä koulutyönsä aloitti 38 oppilasta Ensimmäisenä opettajana toimi Niilo Hemminki Visakanto (vuosina 1911—1917) ja tyttöjen käsitöiden opettajana Hanna Visakanto. Pitkään koulussa opettajina ovat olleet Augusta Aspinen (26 vuotta) sekä Pauli ja Marjukka Matikainen.

Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärä vaihteli ensimmäisellä toimintavuosikymmenellä 29:n ja 40:n välillä. Mainittakoon, että koulu oli piirilääkärin määräyksestä syyslukukaudella 1918 kaksi viikkoa suljettuna. Syynä oli seudulla riehunut isorokkoepidemia

 Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1911-1920

vuosi	1911- 1912	1912- 1913	1913- 1914	1914- 1915	1915- 1916	1916- 1917	1917- 1918	1918- 1919	1919- 1920
oppilasmäärä	37	35	40	38	32	29	31	36	36

  1920- ja 1930-luvuilla koulussa oli oppilaita kaikkein suurimmat määrät vuosina 1922 ja 1923, jolloin 50 lasta kävi Kasukkalan kansakoulua. Sotavuosina oppilasmäärä laski ja oli vain 21 vuonna 1943.

Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1920-1944

vuosi	1920- 1921	1921- 1922	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928
oppilasmäärä	39	44	50	50	35	43	35	29	35
vuosi	1929	1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937
oppilasmäärä	37	37	44	48	47	40	37	45	38
vuosi	1938	1939	1940	1941	1942	1943	1944
oppilasmäärä	41	27	47	27	30	21	31

Kasukkalan kansakoulu vuonna 1949 laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen.

Syksyllä 1945 oli Kasukkalan kansakoululla kunnia kantaa Lappeen kunnan pienimmän kansakoulun titteliä. Silloin Kasukkalassa oli 32 oppilasta.  Kevättalvella 1949 aloitettin koululla laajennus ja peruskorjaus. Sen valmistumista juhlittiin marraskuussa 1949. Koulupiirin alueella oppilasjoukko ei kasvanut sodanjälkeisten suurten ikäluokkien takia samalla tavalla kuin monissa muissa Lappeen ja Lappeenrannan kouluissa. Suurimmillaan kansakoululaisten määrä Kasukkalassa oli vuonna 1958, kun koulumäelle taapersi päivittäin 64 oppijaa. Vuonna 1966 kansakoulun opplasjoukko oli pudonnut jo 22 oppilaaseen. Alimmillaan se oli vuonna 1973, jolloin koulussa oli vain 20 oppilasta.
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät 1945 – 1975

vuosi	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951	1952	1953
oppilasmäärä	43	46	36	34	49	48	54	52	52
vuosi	1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962
oppilasmäärä	52	56	53	62	64	57	55	52	48
vuosi	1963	1964	1965	1966	1966- 1967	1967	1968	1969	1970
oppilasmäärä	43	38	28	22	28	30	31	30	27
vuosi	1971	1972	1973	1974
oppilasmäärä	25	26	20	23

Maaseutukouluilla pitkään olivat ongelmana kunnon pesu- ja wc-tilat. Aikoinaan niille oli rakennettu koulupihan perälle ulkohuussit. Kasukkalassa ulkohuussikaudesta päästiin eroon vuonna 1984. Kun selailee vanhoja paikallislehtiä 1980- ja 1990-luvuilta, nousee Kasukkalan koulu artikkeleissa usein esille. Koulu oli aktiivisesti mukana monenlaisissa kokeiluissa.

Uutinen sisävessojen saapumisesta Kasukkalan koululle

2000-luvulle siirryttäessä keskusteluun nousi Kasukkalan koulukiinteistön huono kunto. Vaihtoehtoina olivat vanhan koulun saneeraaminen tai sen purkaminen ja uuden rakentaminen entiselle paikalle. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka purkamisesta vastustivat sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Karjalan museo. Niiden mielestä rakennus olisi pitänyt säilyttää. Rakennuslautakunta teki purkupäätöksen marraskuussa 2009. Vanhan koulun purkaminen käynnistyi maaliskuussa 2010. Purkamisen ja uuden koulun rakentamisen ajan Kasukkalan koulun oppilaat kävivät koulu kylätaloksi muutetussa entisessä Haapajärven koulussa. Uuden koulun harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 2010 ja vihkiäisiä, jotka olivat samalla koulun 100-vuotisjuhlat, maaliskuussa 2011.

Kasukkalan vanhan, jo pureutun koulun julksivupiirustus

Uusi koulurakennus 10.4.2016

Uusi koulurakennus 10.4.2016

Uusi koulurakennus 10.4.2016