Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Viikatemiehen sato oli runsas vuonna 1944 (Päivitetty 3.5.2016)

Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.

Sankarihautajaiset Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.
Suuri oli omaisten suru. Sankarihautajaiset
Lappeenrannassa 19.5.1940. SA-kuva.
Kesän 1944 torjuntataistelut antoivat pahan suoneniskun Lappeenrannan seudun miespuoliselle aikuisväestölle. Itselleni se konkretisoitui jälleen lukiessani tänään Lappeenrannan lähikuntien vuoden 1944 väestötilastoja. Tuon pelottavan, kammottavan ja surullisen ajan aistii joka kerta myös kulkiessa Lappeenrannan ydinkeskustassa. Harvassa kaupungissa sankarihautausmaa on samalla tavalla kuin Lappeenrannassa aivan keskustassa. Lisäksi tämä sankarihautausmaa on suuri, Suomen toiseksi suurin ja siihen on haudattu 1508 vainajaa.

Sankarihautausmaan massiivisuutta lisää vielä sen yhteydessä oleva Äiti – Karjala monumentti. Se koostuu kuvanveistäjä Kauko Räsäsen Äiti Karjala- patsaasta  ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivästä, 70 metriä pitkästä graniittimuurista. Muuriin on kaiverrettu Neuvostoliitolle luovutetun Etelä- ja Keski- Karjalan sankarihautoihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5500 sankarivainajan nimet.

Lappeenrannassa järjestettiin sekä talvisodan että jatkosodan jälkeen suuret sankarihautajaiset, joissa suurin osa haudatuista oli kotoisin luovutetulta alueelta Karjalasta. Toukokuun 19 päivä 1940 haudattuja oli 487. Tilaisuutta seuraamassa oli lähes 10 000 henkeä. Jatkosodan jälkeen pidetty suuri siunaustilaisuus oli 30.10.1945. Tällöin maanpoveen tai kentälle jääneenä siunattiin runsaat 300 sankarivainajaa.

Lopuksi palaan takaisin alussa kertomiini väestötilastoihin. Kokosin niistä taulukon, josta ilmenee, että varsinkin Joutsenon, Lemin ja Luumäen miehet maksoivat raskaasti hengellään isänmaansa puolustamisesta. Näissä kunnissa miesten kuolleisuus oli vuonna 1944 yli kolminkertainen verrattuna naisten vastaavaan. Eikä Lappeenrannan, Lauritsalan ja Lappeen vastaava tilasto ole paljonkaan lohdullisempi. Näissä kunnissa miespuolisia asukkait kuoli yli kaksi kertaa enemmän kuin naispuolisia.


Väestömuutokset Lappeenrannassa ja sen  ympäristökunnissa vuonna 1944


syntyneet kuolleet/
miehet
kuolleet/
naiset
kuolleet
yhteensä
muutto
voitto/
tappio
Väkiluvun
muutos
Joutseno
135
99
28
127
-83
-75
Lappeenranta
272
162
79
241
-26
+5
Lauritsala/
Lappee
335
251
116
367
-195
-227
Lemi
61
75
23
98
-68
-105
Luumäki
136
116
35
151
+12
-3
Savitaipale
129
91
61
152
-44
-67
Suomenniemi
37
30
18
48
+2
-9
Taipalsaari
63
59
22
81
+13
-5
yhteensä
1168
883
382
1265
-389
-486

Yllä oleva tilasto ei ole vielä koko totuus viikatemiehen sadosta, sillä se oli vielä runsaampi. Monet sotilaat olivat kadonneet sodan aikana (varsinkin kesällä 1944), mutta olivat vielä vuosia väestötilastoissa. Nämä sotilaat julistettiin kuolleeksi, kun saatiin tietoa heidän kuolemastaan joko asetovereilta tai sotavangiksi joutuneiden osalta Neuvostoliiton viranomaisilta. Vuonna 1950 julistettiin suurin osa kadoksiin jääneistä sotilaista kuolleiksi ja heille järjestettiin sankarihautajaiset. Tosin vielä 1950-luvulla palaili joitakin vangiksi jääneitä suomalaissotureita vankeudesta Neuvostoliitosta ja näin kuolleeksijulistaminen peruuntui.  Lokakuussa 1950 haudattiin Lappeenrannan sankarihautausmaalla taistelukentälle jääneenä yhdellä kertaa 26 lappeelaista sotilasta. Alla lyhyt artikkeli kyseisestä sankarihautaustilaisuudesta (Etelä-Saimaa 3.10.1950).


Sota on AINA raakaa, järjetöntä ja epäoikeudemukaista.

Kyläkoulujen kierros: Kasukkala




Kasukkalan koulu 10.4.2016
Kuulutus Kasukkalan koulupiiriläisille.
Lappeenranta no 36, 28.3.1912
Tämänkertaisen kyläkoulukierroksen yhtenä kohteena oli 10.4.2016 uskollisella Kulkurillani Kasukkalan koulu. Henkilökohtaistakin tarttumapintaa kouluun minulla on, sillä joskus, kauan, kauan sitten, oli allekirjoittanut kyseisessä koulussa joitakin päiviä sijaisopettajana. Koulun historia juontaa vuoteen 1899. Lappeen kuntakokous asetti 2.1.1899 14-miehisen piirijakovaliokunnan, joka ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin. Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä, että piirien lukumäärää lisättiin vielä yhdellä. Yhden koulupiirin nimeksi tuli Kasukkala. Kasukkalan kansakoulupiiristä tuli pinta-alaltaan suuri. Sen reunamilla olevista kylistä tuli matkaa koululle jopa kymmenen kilometriä. Kouluikäisiä oppilaita laskettiin piirissä olleen yhteensä 135.

Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: J. Koskelainen, Antti Räihä, Pekka Räihä, Sylvester Kola, Fred. Kaipia ja Ville Lempiäinen.


Kasukkalan koulupiirin asukkalla oli velvollisuus vetää
lantaa opettajan puutarhaan. Kuulutus
Lappeenranta-lehdessä  29.3.1913

Uuden kansakoulun vihkiäisiä vietettiin 20.8.1911 ja seuraavana päivänä koulutyönsä aloitti 38 oppilasta Ensimmäisenä opettajana toimi Niilo Hemminki Visakanto (vuosina 1911—1917) ja tyttöjen käsitöiden opettajana Hanna Visakanto. Pitkään koulussa opettajina ovat olleet Augusta Aspinen (26 vuotta) sekä Pauli ja Marjukka Matikainen.


Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärä vaihteli ensimmäisellä toimintavuosikymmenellä 29:n ja 40:n välillä. Mainittakoon, että koulu oli piirilääkärin määräyksestä syyslukukaudella 1918 kaksi viikkoa suljettuna. Syynä oli seudulla riehunut isorokkoepidemia



 Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1911-1920


vuosi
1911-
1912
1912-
1913
1913-
1914
1914-
1915
1915-
1916
1916-
1917
1917-
1918
1918-
1919
1919-
1920
oppilasmäärä
37
35
40
38
32
29
31
36
36






  1920- ja 1930-luvuilla koulussa oli oppilaita kaikkein suurimmat määrät vuosina 1922 ja 1923, jolloin 50 lasta kävi Kasukkalan kansakoulua. Sotavuosina oppilasmäärä laski ja oli vain 21 vuonna 1943.


Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1920-1944

vuosi
1920-
1921
1921-
1922
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
oppilasmäärä
39
44
50
50
35
43
35
29
35
vuosi
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
oppilasmäärä
37
37
44
48
47
40
37
45
38
vuosi
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
oppilasmäärä
41
27
47
27
30
21
31



Kasukkalan kansakoulu vuonna 1949 laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen.
Syksyllä 1945 oli Kasukkalan kansakoululla kunnia kantaa Lappeen kunnan pienimmän kansakoulun titteliä. Silloin Kasukkalassa oli 32 oppilasta.  Kevättalvella 1949 aloitettin koululla laajennus ja peruskorjaus. Sen valmistumista juhlittiin marraskuussa 1949. Koulupiirin alueella oppilasjoukko ei kasvanut sodanjälkeisten suurten ikäluokkien takia samalla tavalla kuin monissa muissa Lappeen ja Lappeenrannan kouluissa. Suurimmillaan kansakoululaisten määrä Kasukkalassa oli vuonna 1958, kun koulumäelle taapersi päivittäin 64 oppijaa. Vuonna 1966 kansakoulun opplasjoukko oli pudonnut jo 22 oppilaaseen. Alimmillaan se oli vuonna 1973, jolloin koulussa oli vain 20 oppilasta.
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät 1945 – 1975

vuosi
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
oppilasmäärä
43
46
36
34
49
48
54
52
52
vuosi
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
oppilasmäärä
52
56
53
62
64
57
55
52
48
vuosi
1963
1964
1965
1966
1966-
1967
1967
1968
1969
1970
oppilasmäärä
43
38
28
22
28
30
31
30
27
vuosi
1971
1972
1973
1974
oppilasmäärä
25
26
20
23

Maaseutukouluilla pitkään olivat ongelmana kunnon pesu- ja wc-tilat. Aikoinaan niille oli rakennettu koulupihan perälle ulkohuussit. Kasukkalassa ulkohuussikaudesta päästiin eroon vuonna 1984. Kun selailee vanhoja paikallislehtiä 1980- ja 1990-luvuilta, nousee Kasukkalan koulu artikkeleissa usein esille. Koulu oli aktiivisesti mukana monenlaisissa kokeiluissa.

Uutinen sisävessojen saapumisesta Kasukkalan koululle

2000-luvulle siirryttäessä keskusteluun nousi Kasukkalan koulukiinteistön huono kunto. Vaihtoehtoina olivat vanhan koulun saneeraaminen tai sen purkaminen ja uuden rakentaminen entiselle paikalle. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka purkamisesta vastustivat sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Karjalan museo. Niiden mielestä rakennus olisi pitänyt säilyttää. Rakennuslautakunta teki purkupäätöksen marraskuussa 2009. Vanhan koulun purkaminen käynnistyi maaliskuussa 2010. Purkamisen ja uuden koulun rakentamisen ajan Kasukkalan koulun oppilaat kävivät koulu kylätaloksi muutetussa entisessä Haapajärven koulussa. Uuden koulun harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 2010 ja vihkiäisiä, jotka olivat samalla koulun 100-vuotisjuhlat, maaliskuussa 2011.



Kasukkalan vanhan, jo pureutun koulun julksivupiirustus


Uusi koulurakennus 10.4.2016
Uusi koulurakennus 10.4.2016
Uusi koulurakennus 10.4.2016