Kasukkalan koulu 10.4.2016 |
Kuulutus Kasukkalan koulupiiriläisille. Lappeenranta no 36, 28.3.1912 |
Tämänkertaisen kyläkoulukierroksen yhtenä kohteena oli
10.4.2016 uskollisella Kulkurillani Kasukkalan koulu. Henkilökohtaistakin tarttumapintaa kouluun minulla on, sillä
joskus, kauan, kauan sitten, oli allekirjoittanut kyseisessä koulussa joitakin päiviä
sijaisopettajana. Koulun historia
juontaa vuoteen 1899. Lappeen kuntakokous asetti 2.1.1899 14-miehisen
piirijakovaliokunnan, joka ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin.
Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä,
että piirien lukumäärää lisättiin vielä yhdellä. Yhden koulupiirin nimeksi tuli
Kasukkala. Kasukkalan kansakoulupiiristä tuli pinta-alaltaan suuri. Sen
reunamilla olevista kylistä tuli matkaa koululle jopa kymmenen kilometriä.
Kouluikäisiä oppilaita laskettiin piirissä olleen yhteensä 135.
Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: J. Koskelainen, Antti Räihä, Pekka Räihä, Sylvester Kola, Fred. Kaipia ja Ville Lempiäinen.
Piirijakopäätöksen jälkeen Kasukkalan kansakoulun perustaminen vietti hiljaiseloa vuoteen 1906. Nimittäin vasta 22.12.1906 pidetyssä valtuuston kokouksessa oli Kasukkalan koulu keskustelunaiheena. Pöytäkirjamerkinnät kertovat erimielisyydestä koulun sijaintipaikasta. Koulupaikkaratkaisuun vaikutti se, että merkittävä osa koulupiirin alueesta oli liitetty vasta perustettuun Nuijamaan kuntaan. Osa koulupiirin asukkaista halusi koulun Jeremias Taalikan maalle Taalikkalan kylään, osa Antti Kivistön maalle Kasukkalaan. Kunnanvaltuuston asettama valiokunta ja kouluviranomaiset tutkivat koulupaikkoja, mutta silti ei saavutettu yksimielisyyttä. Lopulta päätti valtuusto kokouksessaan 9.3.1907 koulun rakennettavaksi Kivistön maalle äänin 14 – 7. Päätöksestä valitettiin ensin Kuvernöörinvirastoon ja lopulta Senaattiin saakka. Virastot asettuivat kannanotoissaan Jeremias Taalikan maa-alueen kannalle, Senaatin päätös on päivätty 25.5.1910. Lappeen kunnanvaltuusto taipui nyt Senaatin päätökseen ja 26.11.1910 pöytäkirjaan kirjattiin: Kasukkalan piiriin Taalikan kyläosaan sopivalle paikalle perustetaan suomenkielinen kansakoulu tyttöjä ja poikia varten niin aikaiseen, että se voi lukuvuoden 1911 alussa alkaa toimensa. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: J. Koskelainen, Antti Räihä, Pekka Räihä, Sylvester Kola, Fred. Kaipia ja Ville Lempiäinen.
Kasukkalan koulupiirin asukkalla oli velvollisuus vetää lantaa opettajan puutarhaan. Kuulutus Lappeenranta-lehdessä 29.3.1913 |
Uuden kansakoulun vihkiäisiä vietettiin 20.8.1911 ja
seuraavana päivänä koulutyönsä aloitti 38 oppilasta Ensimmäisenä opettajana
toimi Niilo Hemminki Visakanto (vuosina 1911—1917) ja tyttöjen käsitöiden
opettajana Hanna Visakanto. Pitkään koulussa opettajina ovat olleet Augusta
Aspinen (26 vuotta) sekä Pauli ja Marjukka Matikainen.
Kasukkalan kansakoulun
oppilasmäärä vaihteli ensimmäisellä toimintavuosikymmenellä 29:n ja 40:n
välillä. Mainittakoon, että koulu oli piirilääkärin määräyksestä
syyslukukaudella 1918 kaksi viikkoa suljettuna. Syynä oli seudulla riehunut isorokkoepidemia
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1911-1920
vuosi
|
1911-
1912 |
1912-
1913 |
1913-
1914 |
1914-
1915 |
1915-
1916
|
1916-
1917
|
1917-
1918
|
1918-
1919
|
1919-
1920
|
oppilasmäärä
|
37
|
35
|
40
|
38
|
32
|
29
|
31
|
36
|
36
|
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1920-1944
vuosi
|
1920-
1921 |
1921-
1922
|
1922
|
1923
|
1924
|
1925
|
1926
|
1927
|
1928
|
oppilasmäärä
|
39
|
44
|
50
|
50
|
35
|
43
|
35
|
29
|
35
|
vuosi
|
1929
|
1930
|
1931
|
1932
|
1933
|
1934
|
1935
|
1936
|
1937
|
oppilasmäärä
|
37
|
37
|
44
|
48
|
47
|
40
|
37
|
45
|
38
|
vuosi
|
1938
|
1939
|
1940
|
1941
|
1942
|
1943
|
1944
|
||
oppilasmäärä
|
41
|
27
|
47
|
27
|
30
|
21
|
31
|
Kasukkalan kansakoulu vuonna 1949 laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen. |
Syksyllä 1945 oli Kasukkalan kansakoululla kunnia kantaa
Lappeen kunnan pienimmän kansakoulun titteliä. Silloin Kasukkalassa oli 32
oppilasta. Kevättalvella 1949 aloitettin koululla laajennus ja peruskorjaus. Sen valmistumista juhlittiin marraskuussa 1949. Koulupiirin alueella oppilasjoukko ei kasvanut
sodanjälkeisten suurten ikäluokkien takia samalla tavalla kuin monissa muissa
Lappeen ja Lappeenrannan kouluissa. Suurimmillaan kansakoululaisten määrä
Kasukkalassa oli vuonna 1958, kun koulumäelle taapersi päivittäin 64 oppijaa. Vuonna
1966 kansakoulun opplasjoukko oli pudonnut jo 22 oppilaaseen. Alimmillaan se
oli vuonna 1973, jolloin koulussa oli vain 20 oppilasta.
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät 1945 – 1975
Kasukkalan kansakoulun oppilasmäärät 1945 – 1975
vuosi
|
1945
|
1946
|
1947
|
1948
|
1949
|
1950
|
1951
|
1952
|
1953
|
oppilasmäärä
|
43
|
46
|
36
|
34
|
49
|
48
|
54
|
52
|
52
|
vuosi
|
1954
|
1955
|
1956
|
1957
|
1958
|
1959
|
1960
|
1961
|
1962
|
oppilasmäärä
|
52
|
56
|
53
|
62
|
64
|
57
|
55
|
52
|
48
|
vuosi
|
1963
|
1964
|
1965
|
1966
|
1966-
1967 |
1967
|
1968
|
1969
|
1970
|
oppilasmäärä
|
43
|
38
|
28
|
22
|
28
|
30
|
31
|
30
|
27
|
vuosi
|
1971
|
1972
|
1973
|
1974
|
|||||
oppilasmäärä
|
25
|
26
|
20
|
23
|
Maaseutukouluilla pitkään olivat ongelmana kunnon pesu- ja wc-tilat. Aikoinaan niille oli rakennettu koulupihan perälle ulkohuussit. Kasukkalassa ulkohuussikaudesta päästiin eroon vuonna 1984. Kun selailee vanhoja paikallislehtiä 1980- ja 1990-luvuilta, nousee Kasukkalan koulu artikkeleissa usein esille. Koulu oli aktiivisesti mukana monenlaisissa kokeiluissa.
Uutinen sisävessojen saapumisesta Kasukkalan koululle |
2000-luvulle siirryttäessä keskusteluun nousi Kasukkalan koulukiinteistön huono kunto. Vaihtoehtoina olivat vanhan koulun saneeraaminen tai sen purkaminen ja uuden rakentaminen entiselle paikalle. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka purkamisesta vastustivat sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Karjalan museo. Niiden mielestä rakennus olisi pitänyt säilyttää. Rakennuslautakunta teki purkupäätöksen marraskuussa 2009. Vanhan koulun purkaminen käynnistyi maaliskuussa 2010. Purkamisen ja uuden koulun rakentamisen ajan Kasukkalan koulun oppilaat kävivät koulu kylätaloksi muutetussa entisessä Haapajärven koulussa. Uuden koulun harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 2010 ja vihkiäisiä, jotka olivat samalla koulun 100-vuotisjuhlat, maaliskuussa 2011.
Kasukkalan vanhan, jo pureutun koulun julksivupiirustus |
Uusi koulurakennus 10.4.2016 |
Uusi koulurakennus 10.4.2016 |
Uusi koulurakennus 10.4.2016 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti