Kytölän kansakoulun oppilaita leikkimässä koulun pihalla 1930-luvun alussa. Kuva: Jyväskylän yliopisto |
Kytölän kansakoulu
Lauantaina 14.2.2015 ajelin autollani Lemin kautta Savitaipaleen
puolelle. Olin siirtymässä lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani siis jo naapurikunnan alueelle. Poikkesin matkareitiltäni hieman syrjään, Sairalantielle, kuvatakseni Kytölän vanhaa
kansakoulua, jonka olin aikaisemmin huomannut ohikulkiessani. Muistin myös
sanomalehtikeskustelut, joita koulun lakkauttamisesta käytiin vuonna 2002.
Pysäköin autoni hieman ennen koulua olevaan tienhaaraan. Tietä pitkin saapui
potkurilla liikkuen vanha mies, joka ei ollut oikein puhetuulella. Myönsi
kuitenkin käyneensä kyseistä koulua seitsemän vuotta. Sen jälkeen kävelin
koulun pihalle, minut kutsuttiin sisään ja kahvipöydän ääressä kuulin puheliailta
ja vieraanvaraisilta koulun nykyomistajilta kiinteistön sekä myös lähiseudun viimeisistä
(ja aikaisemmistakin) vaiheista. Koulun alkuvaiheista löytyi tietoa vanhoista
Etelä-Saimaan numeroista. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kuvakokoelmista löytyi
viisi 1930-luvulla otettua valokuvaa. Ne oli ottanut kansakoulussa vuodesta
1929 opettajana toiminut Greta Elonen (s. Terho).
Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita vierailulla Pöllölän kansakoulusssa Lemillä 1930-luvun alussa. Kuva: Jyväskylän yliopisto |
Kun kansakoululaitosta perustettiin maahamme 1860-luvulla
myös Lemillä herättiin asiassa. Ensimmäisen kerran kansakoulun perustamisesta
puhuttiin Lemin kuntakokouksessa 31.1.1870. Kunnallislautakunnan esimies
Gabriel Kouvo esitteli kansakoulun hyötyjä ja tarpeellisuutta. Hän ehdotti,
että myös Lemille perustettaisiin kansakoulu. Ainoastaan A. Laurén, E. Nisonen
ja A.Huttunen kannattivat ehdotusta. Muut kieltäytyivät jyrkästi tukemasta
kansakoulun perustamista.
Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita jonoon järjestäyneenä 1930-luvun alussa. Kuva: Jyväskylän yliopisto |
Kansakoulun perustaminen nousi uudestaan puheenaiheeksi kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tällöin piispa C. H. Alopaeuksen kehotuksesta nostettiin perustaminen kuntakokouksen keskustelunaiheeksi. Jälleen vastustajia oli enemmän kuin kannattajia.. Tämä ei kuitenkaan lannistanut lemiläisiä kansakoulun kannattajia, vaan he päättivät perustaa yksityisen kansakoulun.
Lemin yksityinen kansakoulu aloitti toimintansa 12.9.1893. Koulu toimi yksityisten henkilöiden kannatuksen varassa yhteensä 12 ja puoli vuotta, kunnes kunta otti sen huostaansa.
Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita leikkinäytelmässä 1930-lvun alussa: Kuva: Jyväskylän yliopisto |
Lemin Kytölän kansakoulun oppilaita joulunäytelmässä 1930-luvun alussa. | Kuva: Jyväskylän yliopisto |
Kun Kytölän kansakoulupiiristä ilmoittautui kunnan
ensimmäisen kansakouluun 35 oppilasta, päätti kunta avata toisen kansakoulun
kunnan alueelle. Koulun aloittaessa toimintansa sinne kirjoittautui 55
oppilasta, joista neljä oli jo käynyt Ruomin kansakoulua. Toisena lukuvuonna
koulussa oli jo 67 oppilasta ja kolmantena 83 oppilasta. Kun vuonna 1921 tuli
voimaan oppivelvollisuuslaki, kohosi oppilasmäärä 91:een. Tässä vaiheessa koulu
yritettiin saada kolmiopettajaiseksi.
Aktiivisia henkilöitä kansakoulun saamiseksi Kytölään olivat mm. seuraavat henkilöt: maanviljelijät Antti Vilhu, Elias Maunu, Elias ja Mikko Nisonen, Matti Kaijansinkko, Elias Uronen, Taavetti Taipale, Elia ja Taavetti Muukka sekä Antti Kuukka. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Aatami Olkku, Matti kaijansinkko, Elias Uronen, Antti Kuukka, Elias Nisonen ja Antti Vilhu, Johtokunnan puheenjohtajina olivat alkuvuosina Antti Kuukka ja Elias Uronen, pitkäiaisena johtokunnan jäsenenä Antti Nisonen.
Aktiivisia henkilöitä kansakoulun saamiseksi Kytölään olivat mm. seuraavat henkilöt: maanviljelijät Antti Vilhu, Elias Maunu, Elias ja Mikko Nisonen, Matti Kaijansinkko, Elias Uronen, Taavetti Taipale, Elia ja Taavetti Muukka sekä Antti Kuukka. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Aatami Olkku, Matti kaijansinkko, Elias Uronen, Antti Kuukka, Elias Nisonen ja Antti Vilhu, Johtokunnan puheenjohtajina olivat alkuvuosina Antti Kuukka ja Elias Uronen, pitkäiaisena johtokunnan jäsenenä Antti Nisonen.
Lemin Kytölän koulu helmikuisena lauantaina 14.2.2015 |
Puisille kansakouluille tyypilliset tulipalot eivät ole jättäneet rauhaan
Kytölän kouluakaan. Varsinainen koulurakennus ei ole palanut, mutta ulkorakennus
paloi maan tasalle vuonna 1921.
Kytölän kansakoulu koostuu kahdesta eri rakennuksesta. Vanhempi on pystytetty vuonna 1907, uudempi 1927. Opetustoiminta koulussa päättyi vuonna 2002 syksyllä. Seuraavana keväänä koulu siirtyi kestikievariyrityksen omistukseen. Tässä roolissa se oli vuoteen 2009, jolloin yrittäjä myi rakennuksen runsaan hehtaarin tontteineen yksityishenkilölle.
Kytölän kansakoulu koostuu kahdesta eri rakennuksesta. Vanhempi on pystytetty vuonna 1907, uudempi 1927. Opetustoiminta koulussa päättyi vuonna 2002 syksyllä. Seuraavana keväänä koulu siirtyi kestikievariyrityksen omistukseen. Tässä roolissa se oli vuoteen 2009, jolloin yrittäjä myi rakennuksen runsaan hehtaarin tontteineen yksityishenkilölle.
Lemin Kytölän koulun pihapiiri 14.2.2015 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti