Jänhiälän kansakoulu 1970-luvulla |
Senaatti myönsi 2 000 markkaa Joutsenon Jänhiälän kansakoulun rakentamista varten tammikuussa 1907. Lappeenranta-lehti 26.1.1907. |
Silloinen kunnallismies, leipuri Oskari Siippainen valitti kotikyläläistensä puolesta päätösestä kuvernöörille. Oskari Siippaisessa kyläläiset saivat toiveensa puolestapuhujaksi perusteellisen puuhamiehen. Suunnitellun koulupiirin kouluikäisistä lapsista tehtiin tarkat luettelot ja todisteltiin monissa vaiheissa koulun välttämättömyyttä. Lopulta kuntakokous oli totuuden edessä. Kuvernöörin välipäätöksen nähtyään se jo 31.3.1906 päätti rakentaa Jänhiälään kansakoulun.
Tämän jälkeen alkoi riita koulun sijoituspaikasta. Kuntakokous päätti rakentaa sen Siippaisten taloa vastapäätä, nykyisestä Hinkan saunasta parisataa metriä Imatralle päin. Mutta pellisenrantalaiset katsoivat sen olevan liikaa koulupiirin toisessa laidassa. Matti Pellinen ynnä muut valittivat kuvernöörille, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä. Senaatti myönsi tammikuussa 1907 Jänhiälän kansakoulun rakentamista varten 2 000 markan avustuksen.
Kansan Ääni 25.5.1909. |
Lopullinen päätös koulusta tehtiin kuntakokouksessa sunnuntaina 10.10.1907. Kuntakokouksen esimies luki kuvernöörin päätöksen ja jälleen oli kuntakokouksen taivuttava. Olavi Siippainen katsoi kuvernöörillä olleen koulun saamiseen Jänhiälään niin suuret ansiot, että hänen kerrotaan sanoneen:
"Jos se kuvernyör millo Jänhiel tulluo, ni mie leivo sil ainakii kolmkertase rinkelnaru kauloa".
Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Siippainen, Tuomas Matikainen, Joonas Forsman, Jaakko Pellinen, Juho Vepsäläinen ja Tuomas Siira. Jänhiälän koulun alkajaisjuhlaa vietettiin 22.8. 1907 ja pienten lasten koulu käynnistyi seuraavana päivänä. Koulurakennus valmistui vuonna 1909 ja oli kesäkuussa enää maalausta ja riveämistä vailla.
Vuonna 1927 vahvistetun Joutsenon oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman mukaan piti Jänhiälässä aloittaa alakansakoulu samana vuonna. Se aloitettiinkin yhteisenä Aholan koulun kanssa. Vuosina 1927—35 oli kyseisillä kouluilla yhteinen alakoulunopettaja, joka jakoi lukuvuotensa näiden koulupiirien kesken.
Jänhiälän koululle ilmaantui syksyllä 1912 huijariopettaja. Savon Sanomat 1.11.1912 |
Vuonna 1935 kunnanvaltuusto
hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Jänhiälän ja Leppälän piireillä olisi yhteinen, kiertävä 18-viikkoinen alakoulu.
Tällöin Jänhiälän johtokunta totesi omasta
koulupiiristä löytyvän jopa 62
oppivelvollista, joten oma alakoulu olisi tarpeellinen. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1937 rakentaa koululle
alakoulunopettajan asunnon. Tämä hanke viivästyi, sillä lasten lukumäärä koulupiirissä näytti vähenevän.
Sotavuodet lykkäsivät rakennushankkeita ja koulun laajennus ja sauna-talousrakennus valmistuivat vasta vuonna 1951. Koulun pihamaan pienuuden vuoksi raivattiin koulun läheisyyteen urheilukenttä kylän ja koulun tarpeisiin. Vuonna 1955 se jätettiin koulun johtokunnan huostaan, mutta kylän nuorison vähetessä kenttä pääsi metsittymään.
Näkymä Jänhiälän entiselle koululle keväällä 2015. |
Kun Jänhiälän koulu piti 50-vuotisjuhliaan, silloin oli ilamassa
jo aavistelua koulun mahdollisesta lopettamisesta. Lapsien lukumäärä koulupiirin alueella väheni vuosi vuodelta ja vuonna 1965 oltiin lakkauttamisasian
edessä. Kansakoululautakunta
ja koulun johtokunta pitivät yhteisen kokouksen Jänhiälän koululla 13.10.1965. Mukana oli myös kansakouluntarkastaja Matti Linnaluoto.
Kokouksessa todettiin, ettei oppilaiden
lukumäärä enää täyttänyt tulevina vuosina lain
edellyttämiä vaatimuksia. Kyläläisille koulun
lopettaminen oli, niin kuin muuallakin, katkera asia.
Jänhiälän entinen kansakoulu keväällä 2015. |
Tosiasioitten edessä oli kuitenkin taivuttava, ja Jänhiälän koulupiiri liitettiin Keskuskoulun piiriin. Tekohengitystä koulun jatkumiselle saatiin muutamia vuosia, koska Keskuskansakoululla oli ahdasta. Opettaja Maini Riikonen piti I—III luokkia Jänhiälässä vuosina 1966 – 1970 toimien Keskuskansakoulun alaisuudessa.
Jänhiälän kansakoulun johtokunta piti viimeisen kokouksensa 9.9.1966. Tilaisuudessa annettiin opettajille virkatodistukset, ja johtokunta tarkasti koulun johtajan Kyösti Haimin kanssa tarkasti irtaimen ja kiinteän omaisuuden, joka nyt siirtyi Keskuskoulun nimiin.
Kouluvuosien päätyttyä koulurakennus toimi ensin huoltokotina ja nykyisin se on kyläläisten kokoontumispaikkana eli kylätalona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti