Ristikankaan hautausmaa Lappeenrannassa

Ristikankaan hautausmaan portti huhtikuussa 2017

Tein jokin aika sitten pienen tarinan Lepoharjun hautausmaasta. Se sytytti kipinän kirjoittaa myös alla olevan artikkeli Ristikankaan hautausmaasta ja kappelista. Tämä tarina on koottu pääosin paikallislehtien uutisista elokuun lopulta vuonna 1932.

Kesämäen kaupunginosassa sijaitseva Ristikankaan hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1932 Lappeenrannan uuden hautausmaan nimellä. Se vihittiin käyttöönsä 28. päivä elokuuta vuonna 1932.

Hautausmaan alkuperäinen alue oli laajuudeltaan kolme hehtaaria. Ristikankaan hautausmaa-alue valmisteltiin tulevaan käyttöönsä vuoden 1932 kesän aikana. Alue raivattiin ja sinne rakennettiin käytävät.  Sen ympärille rakennettiin kiviaita, johon rakennusaineet oli lahjoittanut Paraisten Kalkki Oy.  Aita oli rakennettu vanhaan kirkonseinän rakennustapaan käyttämällä sideaineeksi sementin sekaista kalkkilaastia. Kalmiston portinpylväät valmistettiin harmaasta graniitista E. Kolehmaisen hautakiviveistämössä insinööri H. Kuokkasen laatimien piirustusten mukaan. Jykevät rautaportit valmisti Lappeenrannan konepaja. Suoraan pääportista avautui leveä käytävä, jonka edessä kohosi puusta tehty kappelirakennus. Se oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Sen perustustyöt oli tehty kuitenkin jo ajatellen tulevaa kivistä kappelirakennusta. Kappelin alle oli rakennettu tilava betoninen ruumiskellari. Työmaalla oli enimmillään töissä peräti satakunta henkeä.

Seurakunta oli perustanut hautausmaatoimikunnan, johon kuuluivat kirkkovaltuuston valitsemina puheenjohtajana kirkkoherra Kaiku Kallio, varapuheenjohtajana taloustirehtööri J. Kaarna ja jäseneinä keskusvankilan opettaja W. Salosaari, pankinjohtaja J. Lähteenmäki, opettaja N. Visakanto sekä kaupungininsinööri H. Kuokkanen. Insinööri Kuokkanen toimi rakennustöiden ylivalvojana ja oli laatinut hautausmaan asemakaavaan sekä piirustukset. Rakennustyömaan työnjohtajan tehtävästä vastasi rakennusmestari V. V. Vuori.

Hautausmaan vihkimisen tehtäväänsä suoritti Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila sunnuntaina 28.8.1932. Avustajana hänellä oli kahdeksan pappia. Paikalla oli valtava väenpaljous, sillä Etelä-Saimaan mukaan vihkimistilaisuuteen osallistui peräti 3000 henkeä.Hautausmaata on laajennettu kahteen otteeseen. Ensimmäisen kerran vuonna 1961 ja toisen kerran vuonna 1991. Hautausmaan pinta-ala on noin 13 hehtaaria, josta käytössä on tällä hetkellä noin 8 hehtaaria.Ristikankaalle haudataan vuosittain noin 220 vainajaa.