Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Jatkokoululle omat koulurakennukset 1936

Lappeerannan jatkokoulun tytöt käsityötunnilla uudessa koulussa
Kuva: LKA.

Poikien ja tyttöjen jatkokoulut saivat vuonna 1936 omat koulurakennuksensa. Tällöin kaupungille pari vuotta aikaisemmin siirtyneestä Linnoituksen kaksikerroksisesta keskeneräisestä tiilirakennuksesta ja sen vieressä sijainneesta vankilan myymälärakennuksesta saneerattiin jatkokoululle sopivat tilat. Koulun suunnittelu käynnistyi syksyllä 1934, jolloin Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervolta tiedusteltiin rakennuksen soveltuvuutta koulurakennukseksi. Salervo hahmottelikin alustavasti rakennukseen tarvittavia muutos- ja rakennustöitä. Niiden kustannusarvio nousi 1,2 miljoonaan markkaan. Urakkakilpailun voitti 1065000 markan tarjouksellaan rakennusliike K.V.Sten [1]

Lappeenrannan jatkokoulun pojat ahkeroimassa käsityötunnilla uudessa koulussaan
Kuva: LKA

 Muutospiirustukset laati lopulta viipurilainen arkkitehti Jalmari Lankinen. Rakennuksen harjannostajaisia vietettiin lokakuussa 1935 ja koulutyöskentely pääsi täysimittaisesti vauhtiin 24.2.1936. Rakennuksen vihkiäisiä juhlittiin 8.3.1936. Tyttöjen jatkokoulun johtajaksi valittiin opettaja Elli Hämäläinen ja poikien jatkokoulun johtajaksi Viljam Ahokanta. Koulun valmistumisen jälkeen oli jatkokouluopetus Lappeenrannan kaupungissa muitten kaupunkikuntien tasolla. Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili keväällä 1938 Lappeenrannassa tutustuen sekä Lappeenrannan että Lauritsalan jatkokouluihin. Valiokunnan puheenjohtaja Lauri Kaijalainen oli näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväinen ja totesi jatkokouluopetuksen olevan molemmissa kunnissa ”mallikelpoisella tavalla järjestetty”[2].

Oman koulurakennuksen saaminen ajanmukaisine luokka- ja työtiloineen heijastui nopeasti päiväjatkokoulun oppilasmäärän kasvuna. Kun lukuvuonna 1934 – 1935 päiväjatkokoulussa oli 56 oppilasta, määrä oli jo 211 vuonna 1938 – 1939 [3].

---

[1] Rakennusliike K.V.Sten toimi ainakin vuosina 1924 – 1932 Viipurissa. Sen urakoima on myös Ylämaan kirkko. Ks. elma.elka.fi/ArkHistory/S376.DOCX.
[2] LKA. KJA. Ca:5. 15.11.1934, § 4; 14.2.1936, § 4; 27.5.1936, § 12; Etelä-Savo 27.11.1934. Jatkokoulutalon rakentaminen Lappeenrantaan; 11.4.1935. Kaupunki suunnittelee poikien ja tyttöjen jatkokoulun; 18.4.1935. Jatkokoulun rakentamisesta teki kaupunginvaltuusto yksimielisen päätöksen; 9.5.1935. Kaupungin jatkokoulun rakentamiskysymys saa uuden vaiheen; 27.6.1935. Jatkokoulu rakennetaan arkkitehti J. Lankisen piirustusten mukaan; 1.8.1935. Kaupungin jatkokoulun rakentaminen päätetty eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa; 15.10.1935. Lappeenrannan jatkokoulun rakennustyö edistyy suunnitelman mukaisesti; Etelä-Saimaa 25.2.1936. Lappeenrannan jatkokoulu aloitti varsinaisen toimintansa.
[3] LKA. KJA. Dc:1.

Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Armilan kansakoulun alkuvaiheet

Syksyllä 1922 valmistuneen Lappeen Armilan kansakoulun
rakennuskustannukset olivat runsaat 600 000 markkaa. Koulurakennuksessa on toiminut myös kauppaoppilaitos, kansalaiskoulu ja lasten päiväkoti. Jossakin vaihessa koulu nimettiin Tykin kouluksi

Syksyllä 1919 oli Lappeen kunnanvaltuusto päättänyt rakentaa edellisen vuonna palaneet Juvakan kansakoulun opettaja-asunnot, mutta otti asian uudelleen tarkastettavaksi, kun tarkastaja kehotti neuvottelemaan uuden esikaupunkipiirin muodostamisesta. Uusi koulupiiri muodostettiin vuoden 1920 lopulla, ja se säilyi myös vuoden 1922 piirijakoesityksessä. Piirin koulu päätettiin ensin rakentaa kaupungin omistamalle Nikurin tilalle Kaukaan pistoradan alapuolelle. Tontin luovutushinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten kunta osti koulua varten lopulta niin sanotun Hannulan tilan. Kunnanvaltuusto myönsi jo maaliskuussa 1921 koulun rakentamista varten 150 000 markkaa. Koulun rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta keväällä 1922 ja rakennuksen vihkiäisiä vietettiin lokakuun alussa samana vuonna. Koulurakennuksen kustannusarvio oli alkuaan 385 000 markkaa, mutta rakennuskustannukset nousivat lopulta 618 000 markkaan. Tästä summasta kunta sai valtionapua 123 600 markkaa ja halpakorkoista kuoletuslainaa Valtiokonttorista 247 200 markkaa. Armilan koulu toimi ennen uuden rakennuksen valmistumista lukuvuoden 1921—1922 väliaikaisesti rukoushuoneella. Oppilaita oli koulussa jo valtava määrä, yhteensä 331. Koulun pitkäaikaisina opettajina aloittivat August (1879 – 1944) ja Aino Jaska.[1]

---

[1] Etelä-Savo 18.12.1920. Kokouksia; Etelä-Saimaa 15.3.1921. Lappeen kansakoulut; 23.2.1922. Kuulutus; 5.10.1922. Lappeen Armilan kansakoulu valmistunut; 10.4.1924. Kansakoulujen rakennusavustukset; Lappeen kkert 1922, 13; Murto 1929, 299; Juvonen 2011, 247.