Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Pallon päiväkoti (Päivitetty 10.12.2015)

Pallon päiväkoti helmikuisessa auringossa anno domini 2015
Kirjoitin alla oleva blogimerkinnän helmikuussa 2015. Tämän jälkeen Pallon päiväkodin ympärillä on "kehityksen kehitys kehittynyt" lisää. Tässä joulukuussa kirjoittamani uusi postaus.
-----
Tämän päivän  (12.2.2015) Etelä-Saimaassa oli uutinen, joka kertoi Lappeenrannan kaupungin järjestävän Pallon päiväkodin tontista luovutuskilpailun. Artikkeli sai minut kiiruhtamaan paikalle (Kyllikinkatu 3 -5) muutama päivä myöhemmin katsomaan ja kuvaamaan, mikä rakennus oli kyseessä. Lappeenrannan kaupungin historia vuosilta 1917 - 1966 (Nide 2, sivut 382 - 383) toteaa: Kaupungin panos lastentarhojen ylläpitämisessä laajeni yksityisten tarhojen tukemisesta oman tarhan avaamiseen vuonna 1950, jolloin Pallon lastentalo otettiin käyttöön. Päiväkodilla on siis yli 60 vuotta historiaa takanaan. Rakennus on yllättävän iso ja näyttää päällisin puolin hyväkuntoiselta. Rakentamisajankohtana tehtiin harvemmin "sutta" ja julkisissa rakennusurakoissa jälki oli sekä suunnittelussa että itse rakennustyössä yleensä laadukasta.

Lehtiuutisen mukaan kilpailun tavoitteena on miljööseen sopiva asuinkerrostaloalue päiväkodin tilalle. Päiväkoti sijaitsee hienolla, rauhallisella, mutta varsin haasteellisella paikalla Lappeenrannan kirkon alapuolella jyrkässä rinteessä Kyllikikadun, Taipalsaarentien ja rautatien välissä. Liikenteellisesti paikka on lisäksi TODELLA hankala.

Tontinluovutuskilpailulla haetaan ehdotusta tontin käytöstä sekä tontille ostajaa ja kerrostalohankkeelle toteuttajaa. Tontti on mahdollista jakaa kilpailuehdotuksessa kahdeksi tontiksi. Tarjouspyyntöön sisältyy nykyisen päiväkodin purkaminen tai säilyttäminen ja peruskorjaaminen. Päiväkodin tontin koko on 3 650 neliötä, ja käytännössä alueelle mahtuu yksi tai kaksi kerrostaloa. Kaupunki tekee voittaneen suunnitelman pohjalta asemakaavamuutoksen tonttijakoineen. Toimittaja Heikki Sopanen artikkeliin liittämässään kommentissa kiteytti mielestäni hyvin sen huolen, jonka pitäisi herätä kaikilla: Kaupunki luovuttaa sekä kaavoitus- että rakennuoikeuksien ja varmaan myös liikennejärjestelyjen osalta valtaa rakennusliikkeille / gryndereille. Eihän se demokratia NÄIN toimi! Eihän!!!

Etelä-Saimaassa oli tänään arkkitehti Seppo Ahon Sopasen kritiikkiin yhtyvä mielipidekirjoitus, jota lainaan tässä:
Kyseinen menettely paljastaa vääjäämättä sen tosiasian, että kaupungilta puuttuu laaja-alainen näkemys siitä, mikä kaavoituksessa loppujen lopuksi on paitsi kaupungin velvollisuus myös vastuu. Ei voi olla niin, että vetoamalla yksinkertaisempaan laadintaprosessiin ja hyväksymällä muitta mutkitta jokin tarjous, hylätään kaupungin oma tahtotila ja toisenlainen näkemys siitä, miten kaupunkiamme tulisi kaavoittaa ja rakentaa. Vielä pelottavammaksi asia muodostuu, jos tekninen toimi on todennut oman roolinsa sellaiseksi, että oma ammattitaito ja osaaminen tai omat resurssit eivät riitä kaavoituksen hallintaan. Tuolloin on tultu tilanteeseen, jota voidaan kutsua älylliseksi halvaukseksi.



Tämäkin uutisen äärellä herää - JÄLLEEN - kysymys siitä, miksi kaupungissa lähes kaikkin julkiset tilat kärsivät kosteus- ja sisäilmaongelmista. Peiliin katsomisen paikka olisi monella poliittisella päättäjällä ja virkamiehellä. Tässä lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu:

Taipalsaarentien ja Kyllikinkadun kulmauksessa sijainnut päiväkoti laitettiin käyttökieltoon kosteus- ja sisäilmaongelmien vuoksi keväällä 2013. Viimeiset ryhmät poistuivat sieltä toukokuussa 2013  Päiväkoti oli valmistunut vuonna 1950. Lappeenrannan kaupunki ei lähtenyt peruskorjaamaan sitä, koska korjaus olisi kaupungin mielestä tullut liian kalliiksi.

Pallon päiväkodin alimman kerroksen ulkoseinä- ja lattirakenteissa oli löytynyt laajoja kosteusvaurioita, joista kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Kellarikerroksen lisäksi kosteusvaurioita löytyi muistakin kerroksista. Talon keskimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteissa oli paikallisia kosteusvaurioita. Erityisesti ongelmallinen  oli keskimmäisen kerroksen toisen päädyn ulkoseinätasoitteeseen tullut vaurio, josta kulkeutui epäpuhtauksia sisäilmaan. Myös lattiarakenteissa sekä yhdessä väliseinässä oli laaja-alaisia kosteusvaurioita. Ylimmässä kerroksessa havaittiin, edellisten lisäksi, yksi paikallinen kosteusvaurio. Ylimmässä kerroksessa olivat toimistoja sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Pallon päiväkodissa olleet lapset olivat jonkun aikaa sijoitettuna eri paikkoihin, kunnes loppuvuodesta 2013 valmistui Alakylän päiväkodin yhteyteen laajenuus. Nämä 11 lapsiryhmää sisältäneet päiväkodit yhdistettiin ja se sai uuden nimen: Keltun päiväkoti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti