Palanen amerikansuomalaisten historiaa. Suomalainen kirjallisuuden seura Amerikassa

Amerikan Suomalainen lehti 24.10.1879

Syksyllä 1879 virisi Kuparisaaren suomalaisten siirtolaisten keskuudessa hanke, jonka tavoitteena oli aloittaa suomenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen Yhdysvalloissa. Calumetiin kuulutettin joulukuun alkuun kokousta, jossa oli aikomus perustaa suomenkielisen kirjallisuuden levittämistä varten "Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Amerikassa". Kokouspaikaksi ilmoitettiin apostolisluterilaisen seurakunnan pappila eli saarnaaja Johan Takkisen koti. Amerikan Suomalaisessa Lehdessä 24.10.1879 olleen kokouskutsun allekirjoittajina olivat Takkisen lisäksi apostolisluterilaisen seurakunnan kirjuri David Castrén, evankelisluterilaisen seurakunnan pappi A.E. Backman, Amerikan Suomalaisen Lehden toimittaja Alex Leinonen sekä edellä mainitun lehden puuhamiehiin kuulunut kelloseppä August Nylund.

Kutsussa kokouksen ajankohdaksi ilmoitettiin 6.12.1879, jolloin paikalle saapui ilmeisesti kuitenkin vain apostolisluterilaisia. Uusi kokous pidettiin 27.12.1879. Kaikki seuran toimihenkilöiksi valitut olivat apostolisluterilaisia. Seuran esimieheksi valittiin saarnaaja Johan Takkinen. Tosin Salomon Ilmonen kertoo virheellisesti Amerikan Suomalaisten sivistyshistoriassaan, että puheenjohtajaksi olisi valittu suomalaisen evankelisluterilaisen seurakunnan pappi A. E. Backman. Ilmeisesti samaan aikaan puuhattiin myös toista, ei-lestadiolaissidonnaista sivistysseuraa. Tästä hankkeesta ei kuitenkaan tullut mitään.

Seurasta tuli siis pelkästään apostolisluterilaisten hanke, sillä muut sitä puuhaamassa olleet henkilöt jättäytyivät siitä pois. Seura säännöissäkin jäseniltä edellytettiin myös apostolisluterilaisen seurakunnan jäsenyyttä. Vuoden 1880 alussa Backman irrottautui kirjapainoyhtiöstä ja siihen liittyvistä hankkeista ja aloitti yhteistyön Amerikan Suomalaisen Lehden kilpailijan Sankarin Maineen kanssa. Seuran toiminta alkoi ripeästi. Tammikuussa 1880 tehtiin päätös aapisen ja katekismuksen julkaisemisesta 3 000 kappaleen painoksena. Kirjanen valmistui kesällä 1880.  Seuraavassa vuodenvaihteessa ilmestyi Amerikan suomalainen almanakka ja vuonna 1881 K.G.Leinbergin Biblian historia.  Vuonna 1885 valmistui  Martti Lutherin Vähä katekismus.. Edellä kerrotun perusteella voidaan oikeutetusti sanoa, että myöhemmin hyvin kiistellyksi henkilöksi osoittautunut Johan Takkinen oli Amerikan suomalaisen kirjallisuuden aloittajien ja herättäjien eturivissä.

Alla kaksi seuran perustamisvaiheeseen liittyvää lehtiuutista:

Amerikan Suomalainen Lehti no 17, 24.10.1879.
Yleisölle
Koska Amerikassa on nyt saatu omituinen kirjapaino käytäntöön sekä vakavalle perustukselle, niin on kielemme ja kansallisuutemme harrastajien velvollisuutena miettiä keinoja, miten tästä kirjapainosta olisi Amerikassa asuville kansalaisillemme enimmän yhteistä hyötyä. Kirjapainon olemme saaneet toimeen yhteisillä puuhilla, ja ilman yksimielisiä ponnistuksia emme voi myöskään toivoa voivamme laajentaa sen vaikutusta. Ajatuksemme on, että jonkunlainen seura perustettaisiin täällä suomalaisten keskuudessa, joka pitäisi huolenansa tärkeillisimpien kirjojen painattamisen, hankkisi tietoja kansalaistemme tilasta tässä maassa, ja koettaisi virittää äitinkielemme harrastusta sekä kaikkia kansallisia perinnöitämme, niin paljon kun täällä vieraalla maalla on mahdollista. Sentähden pyydetään, että kaikki valistuksen, suomenkielen ja kirjallisuuden harrastajat kokoontuisivat ensi joulukuun 6:na päivänä apostolis-lutherilaisen seurakunnan pappilaan Calumetissä, keskustelemaan ja tekemään jonkunlaisen suunnitelman, minkä moinen seura olisi edullisin perustaa Amerikassa tämmöistä tarkoitusta varten. Calumet, lokakuun 20 p. 1879.
D. Castrén, Johan Takkinen, Alex Leinonen, A.F.Backman, A.Nylund

Amerikan Suomalainen Lehti no 1, 2.1.1880

Suomalaisen kirjankustantaja Seuran kokouksessa viime joulukuun 27 p. valittiin seuran esimieheksi ja johtokunnan jäseniksi seuraavat henkilöt:

Esimieheksi Johan Takkinen

Kirjuriksi, D(avid) Castrén

Varakirjuriksi J(acob) Ojanperä

Kassanhoitajaksi (J(ohan) Laidi

varakassanhoitajaksi S. Lohvansuu

Johtokunnan jäseniksi:
J.O.Lindström, J(acob) Ojanperä,, S. Lohvansuu, Karl Daniels, O(lof) Matoniemi, J(ohan) Roanpää, A. Haapala, H(enrik) Nikkilä, S(alomon) Poussu.
Nämät virkamiehet valittiin yhdeksi vuodeksi, taikka ensitulevaan Seuran vuosikokoukseen saakka, joka pidetään aina vuoden viimeisenä lauvantaina. Seuran nimeksi omistettiin ”Suomalaisen kirjallisuuden Seura Amerikassa”.
Vuotuinen jäsenmaksu määrättiin kahdeksi dollariksi. Seuran jäseniksi kirjoitti jo tässä kokouksessa nimensä noin 40 miestä. Kassanhoitajalle jätettiin oikeus vastaan ottaa Seuraan uusia jäseniä, jotka pyrkiessänsä suorittavat jäsenmaksunsa.

Ensiksi päätettiin saada painetuksi tärkeimmästi tarvittuja kirjoja, Aapisia, Katkismuksia ja Virsikirjoja, joidenka painattaminen jätettiin johtokunnan huoleksi. Päätettiin pyytää kirjapainon käyttäjältä suuntaista arvioa mainittujen kirjojen painattamiseen tarviottavista kapineista, ja jos seuran nykyiset varat eivät riittäisi niiden kapineiden ostamiseen, niin päätettiin ottaa laina, jonka Seura sitoutuu määrättynä aikana takaisin maksamaan. Johtokunta kokoontuu tämän tammikuun 10 päivänä, kello 4 j.p.p. apostolis-lutherilaisen seurakunnan pappilassa pannaksensa täytäntöön heidän huoleksensa jätetyt Seuran asiat,sekä samassa laatimaan seuralle varsinaiset ohjesäännöt.

Painter of Raattamaa's portrait died in the USA (Haaparannanlehti 01/27/1959)

 

Part of Raattamaa's portrait

The following article is mainly based on release of article in Haaparannanlehti 01/27/1959, which I have, however, edited and perfected. Initially, a direct quote from the article:

"In (many) Laestadian homes along Tornio and Muonio river valleys there is a portrait of Juhani Raattamaa, a preacher from Lapland as a result of Selim Töyrä’s brush. According to the information we have just received from America, has well known painter Selim Alfred Töyrä died  there on 22:nd  November 1958. Ylimuonio, Finland native Töyrä worked for several decades as an art school teacher and in addition as a freelance artist in Los Angeles, California. He was born in Muonio 11/13/1875 and died Stats Metropolitan (probably refers to the Metropolitan State Hospital) hospital in Norwalk 11/22/1958. He was blessed and cremated at Utter-McKinley Broadway chapel in Los Angeles on 28^th November, 1958. "

The funeral was submitted by pastor of the local Finnish church, Omar Halme. [1]

Töyrä's Raattamaa portrait as a whole picture

Muonio native Alfred Selim Töyrä was coming from a peasant family. Töyrä’s father was an independent farmer, a man skilled in his hands: he made locks, guns and so on [2]. Selim went to elementary school, which was neither in the home village nor in the neighboring village, but in the village of Hetta (which was the center of Enontekio parish and municipality). The distance from home was 80 km. The way to the school he made cross-country skiing, and sometimes in reindeer sled. In two years, Selim was able to take all courses in elementary school. A little later he moved to  Helsinki to pursue art studies. [3] Father would have preferred that his son would become a public servant than a starving artist. By and by, Töyrä settled in Tornio [4], where he painted diligently. There was completed a large painting  "Ascension of Christ", which is still in the prayer house of Haparanda Peace Association (Local Apostolic Lutheran congregation). It was bought by teacher Angelica Laestadius from Töyrä. [5] This way Mr Töyrä got the money for his family’s  journey to America, where they left 04/08/1903. [6] Old townspeople have told how Töyrä, while living in Tornio region, gathered suitable old men to the hill on Palovaara, and this way was well known painting born, in which still (ie the 1950s) some townspeople will identify some of the characters. Töyrä owned in Chicago a façade painting company, but maintaining it did not satisfy his artistic ambitions. So he sold it and moved to Los Angeles, where he worked mainly as a portraitist. Several well-known film stars were his clients. Töyrä achieved fame as a painter and he was appointed to professor in the University of  Los Angeles.

Bror Hjort’s (1958) church altar painting in Jukkasjärvi church.

Laestadian preacher Juhani Raattama’s portrait was completed in the end of 1800s when Raattamaa was on his preaching trip in Ylimuonio. [7] Here (in Ylimuonio) it is shown even today the room, where Selim , around the age of 20,  used his brush. According to the newspaper Haaparannanlehti "modern viewer will see in that Raattamaa picture a glow of van Gogh, and it occurs over an unusually strong descriptive power. If we look at the characteristic of the face and, above all, clumsy hands." The work has been featured in exhibitions and attracted so much attention that the image was published in Annex of “Young Finnish” Christmas album. Raattamaa portrait Töyrä made once, is clearly recognizable in the artist Bror Hjort’s (1958) church altar painting in Jukkasjärvi church. At the turn of the century, among many other paintings of Lapland was also compiled the portrait of “Ies-Pieti”, ie Pietari Vasara, a preacher from Karesuanto.

Interior view of Haparanda Peace Association.
On the wall SelimTöyry's painting  "Ascension of Christ".

Töyrä visited his native country in the 1910s, after his wife’s and two children’s death. [8] He came back again immediately to America, where he then lived the final stages of his life. His paintings "Broken Languages" and "The Origin of America's star flag" awarded in competitions, and opened the doors for him to Ateneum Art in Los Angeles. He never forgot his home region Muonio, its colorful autumns plus and the sunny midsummer days. Homesickness to North seems to “hurt” his heart until recent years. After the war, Töyrä donated a large-sized painting called "Transfigured Christ on the bank of Jordan" to Ylimuonio prayer house of. This last greeting from son of Muonio, however, was transferred to the parish church, as the small prayer house in  Ylimuonio couldn’t provide the necessary perspective for Selim Töyrä’s  work, which is a real attraction, not only for the parishioners, but also for tourists.

[1] Also, the California State Death Index confirms the date of death 22 November 1958. The 1940 census says Selim Töyrä lived in the city's 14th district.
[2] Selim Töyrä’s father Mikko Rauhala Juhonpoika (subs. Töyrä) came from Kittilä. Mikko Rauhala moved to Muonio, Ylimuonio village, where he purchases “Tapani farm” and began live there. Mikko Töyrä’s wife since 1855 was Elsa Maria Charlesdaughter Mäki, or Örn, a native of Muonio. From this marriage was born eleven children, of whom Selim was the ninth. Töyrä’s mother was reported to be a "devout Christian".
[3] Selim Töyrä studied in Helsinki at the Finnish Art Society’s drawing school.
[4] Töyrä moved from Ylimuonio to Tornio in 1901.
[5] The city’s upper class tried to help Töyrä by buying his paintings. He did not succeed by means of revenues to provide living for himself and family..
[6] http://maine.utu.fi/emregfree/ml_finresults2.asp
[7] Töyrä accompanied in the exhibition of Finnish artists at the Ateneum in 1897 with Juhani Raattama’s portrait. It is his most famous his early work. The painting attracted so much attention that it was published in in Annex of the “Young Finland” Christmas album.
[8] Selim Töyrä married with Senia Eveliina Jacobdaughter Saarela (1880-1909). Töyrä bought his bride a sewing machine, which caused uppsett among his then-contributers. In United States were four children born to Töyrä family. Wife returned later back to Finland.