 |
| Väkevälän entinen kansakoulu toukokuussa 2017 |
Eräällä toukokuisista pyöräretkistäni pysähdyin toviksi entiselle Ylämaan Väkevälän kansakoululle, jossa talon ystävällinen isäntä kertoili rakennuksen
vaiheista ja esitteli sitä. Kokosin tästä 21,5 vuotta toimineesta
koulusta blogikirjoituksen käyttäen hyväkseni Väkevälän koulun arkistoa ja
Minna Vilhusen kirjoitusta Väkevälän koulun vaiheita vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassa Kankaisiista Korvenrantaan. Nurmela
ja Väkevälä sekä kadotettu Salajärvi.
Jatkosodan päättymisen jälkeen Väkevälän ja Nurmelan lapset kävivät koulua Hujakkalan kansakoululla noin vuoden verran, kunnes Väkevälän - Nurmelan supistettu kansakoulu käynnistyi vuoden 1946 alussa. Opettajan virka julistettiin avoimeksi 25.11.1945 ja tehtävään valittiin Laura Koivisto. Kouluhuoneistoksi vuokrattiin Väkevälästä 900 markan kuukausivuokralla Jenny Väkevältä. Yläkoulua päätettiin pitä 16 viikkoa ja alakoulua neljä viikkoa. Maaliskuussa 1946 koulupiirin nimi muutettiin Väkevälän koulupiiriksi, koska uusi koulurakennus oli aikomus pystyttää Väkevälän kylään Eino ja Tahvo Väkevän maalle. Huhtikuussa 1946 johtokunta julisti koulun opettajan viran avoimeksi. Virkaan valittiin Aili Johanna Kälviä, joka oli tehtävässä vuoteen 1949 saakka. Väkevälän kansakoulu jatkoi vuokralaisena Jenny Väkevän talossa myös lukuvuoden 1946 - 1947. Talosta vuokrattiin eteiset, suuri kamari luokkahuoneeksi ja opettajan asunnoksi kamari ja keittiö. Opettajalla oli oikeus käyttää myös saunaa ja paistouunia. Lisäksi vuokrattiin koulukeittolaa varten kellari ja ulkovaja koulun polttopuille. Vuokra nousi nyt 1500 markkaan kuukaudelta. Syyslukukauden 1947 koulua pidettiin Nurmelassa Jalmari Seppäläisen talossa.
Kouluhallituksen toimesta rakennettu ja 4,5 miljoonaa maksanut uusi koulutalo valmistui Väkevälään syksyllä 1948. Rakennuksessa oli yksi luokkahuone ja eteinen, joka toimi samalla veistoluokkana. Koululla oli lisäksi opettajan asunto ja koulukeittola. Erillisen talousrakennuksen valmistui sauna ja navetta yhdelle lehmälle. Maalaiskansakoulujen opettajan etuihin kuului vielä tuolloin oikeus lehmän pitämiseen ja viljelys- ja puutarhamaahan. Keväällä 1949 koulun ympärille rakennettiin puisista pylväistä aita, sinne rakennettiin tie ja koulun piha-alue siivottiin talkoilla toukokuun lopulla. Väkevälän koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.6.1949.
Koulun opettajaksi tuli lukuvuodeksi 1949 - 1950 Tauno Metsola ja hänen jälkeensä tehtävässä oli vuosina 1950 - 1952 Eeva Kaija. Hänen jälkeensä opettajaksi saatiin Inkeri Nurmela (myöh. Autio), joka huolehti koulupiirin lasten opetuksesta aina koulun lakkauttamiseen saakka vuonna 1967. Koulun käsityönohjaajina toimivat Lauri Nurmi )1946 - 1949), Onni Ahola (1950 - 1952, 1961 - 1967), Unto Autio (1952 - 1953), Anton Väkevä (1953 - 1961) ja Lempi Metsola (1949 - 1950). Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan (28) sen ensimmäisenä toimintavuonna. 1950-luvun alkuvuosina koulussa oli vain toistakymmentä oppilasta, kunnes oppilasmäärä alkoi kasvaa. Uusi oppilasmäärähuippu saavutettiin lukuvuonna 1960 - 1961. Tällöin Väkevälän kansakoulua kävi oli 25 lasta. 1960-luvun puolivälissä oppilasmäärä alkoi uudestaan laskea eikä oppilasennusteet luvanneet muuta kuin laskusuuntaa. Viimeisenä toimintavuonna Väkevälän koulua kävi 17 kansakoululaista. Koulun lakattua kylän lapset siirtyivät jatkamaan koulutietään Hujakkalan kansakoulussa.
Kun koulurakennus jäi tyhjäksi, myi Ylämaan kunta sen kesäasunnoksi. Muutaman vuoden kuluttua rakennus siirtyi lappeenrantalaiselle yrittäjälle, joka perusti koululle minkkitarhan. Hänen yrityksensä ajautui kuitenkin konkurssiin ja kiinteistö joutui pakkohuutokauppaan. Tällöin kiinteistön nykyinen omistaja huusi rakennuksen ja käyttää sitä vapaa-ajan asuntonaan.
Väkevälän kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1946 – 1967:
Jatkosodan päättymisen jälkeen Väkevälän ja Nurmelan lapset kävivät koulua Hujakkalan kansakoululla noin vuoden verran, kunnes Väkevälän - Nurmelan supistettu kansakoulu käynnistyi vuoden 1946 alussa. Opettajan virka julistettiin avoimeksi 25.11.1945 ja tehtävään valittiin Laura Koivisto. Kouluhuoneistoksi vuokrattiin Väkevälästä 900 markan kuukausivuokralla Jenny Väkevältä. Yläkoulua päätettiin pitä 16 viikkoa ja alakoulua neljä viikkoa. Maaliskuussa 1946 koulupiirin nimi muutettiin Väkevälän koulupiiriksi, koska uusi koulurakennus oli aikomus pystyttää Väkevälän kylään Eino ja Tahvo Väkevän maalle. Huhtikuussa 1946 johtokunta julisti koulun opettajan viran avoimeksi. Virkaan valittiin Aili Johanna Kälviä, joka oli tehtävässä vuoteen 1949 saakka. Väkevälän kansakoulu jatkoi vuokralaisena Jenny Väkevän talossa myös lukuvuoden 1946 - 1947. Talosta vuokrattiin eteiset, suuri kamari luokkahuoneeksi ja opettajan asunnoksi kamari ja keittiö. Opettajalla oli oikeus käyttää myös saunaa ja paistouunia. Lisäksi vuokrattiin koulukeittolaa varten kellari ja ulkovaja koulun polttopuille. Vuokra nousi nyt 1500 markkaan kuukaudelta. Syyslukukauden 1947 koulua pidettiin Nurmelassa Jalmari Seppäläisen talossa.
Kouluhallituksen toimesta rakennettu ja 4,5 miljoonaa maksanut uusi koulutalo valmistui Väkevälään syksyllä 1948. Rakennuksessa oli yksi luokkahuone ja eteinen, joka toimi samalla veistoluokkana. Koululla oli lisäksi opettajan asunto ja koulukeittola. Erillisen talousrakennuksen valmistui sauna ja navetta yhdelle lehmälle. Maalaiskansakoulujen opettajan etuihin kuului vielä tuolloin oikeus lehmän pitämiseen ja viljelys- ja puutarhamaahan. Keväällä 1949 koulun ympärille rakennettiin puisista pylväistä aita, sinne rakennettiin tie ja koulun piha-alue siivottiin talkoilla toukokuun lopulla. Väkevälän koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.6.1949.
Koulun opettajaksi tuli lukuvuodeksi 1949 - 1950 Tauno Metsola ja hänen jälkeensä tehtävässä oli vuosina 1950 - 1952 Eeva Kaija. Hänen jälkeensä opettajaksi saatiin Inkeri Nurmela (myöh. Autio), joka huolehti koulupiirin lasten opetuksesta aina koulun lakkauttamiseen saakka vuonna 1967. Koulun käsityönohjaajina toimivat Lauri Nurmi )1946 - 1949), Onni Ahola (1950 - 1952, 1961 - 1967), Unto Autio (1952 - 1953), Anton Väkevä (1953 - 1961) ja Lempi Metsola (1949 - 1950). Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan (28) sen ensimmäisenä toimintavuonna. 1950-luvun alkuvuosina koulussa oli vain toistakymmentä oppilasta, kunnes oppilasmäärä alkoi kasvaa. Uusi oppilasmäärähuippu saavutettiin lukuvuonna 1960 - 1961. Tällöin Väkevälän kansakoulua kävi oli 25 lasta. 1960-luvun puolivälissä oppilasmäärä alkoi uudestaan laskea eikä oppilasennusteet luvanneet muuta kuin laskusuuntaa. Viimeisenä toimintavuonna Väkevälän koulua kävi 17 kansakoululaista. Koulun lakattua kylän lapset siirtyivät jatkamaan koulutietään Hujakkalan kansakoulussa.
Kun koulurakennus jäi tyhjäksi, myi Ylämaan kunta sen kesäasunnoksi. Muutaman vuoden kuluttua rakennus siirtyi lappeenrantalaiselle yrittäjälle, joka perusti koululle minkkitarhan. Hänen yrityksensä ajautui kuitenkin konkurssiin ja kiinteistö joutui pakkohuutokauppaan. Tällöin kiinteistön nykyinen omistaja huusi rakennuksen ja käyttää sitä vapaa-ajan asuntonaan.
Väkevälän kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1946 – 1967:
|
1946
|
1946-1947
|
1947-1948
|
1948-1949
|
1949-1950
|
1950-1951
|
1951-1952
|
1952-1953
|
|
28
|
28
|
22
|
23
|
puuttuu
|
15
|
12
|
13
|
|
1953-1954
|
1954-1955
|
1955-1956
|
1956-1957
|
1957-1958
|
1958-1959
|
1959-1960
|
1960-1961
|
|
12
|
17
|
16
|
16
|
20
|
20
|
19
|
25
|
|
1961-1962
|
1962-1963
|
1963-1964
|
1964-1965
|
1965-1966
|
1966-1967
|
|
|
|
22
|
23
|
20
|
18
|
16
|
17
|
|
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti