Uutinen Kalliokosken kansakoulun laajennuksen valmistumisesta ja vihkiäisistä. Hufvudstadsbladet 13.9.1908. |
Koulurakennuksessa oli aluksi vain yksi luokkahuone, mutta koulurakennusta laajennettiin runsas kymmenen vuotta myöhemmin. Laajennuksessa rakennettiin kokonaa ussi luokkahuone ja entinen muutettiin käsityöluokaksi. Vihkiäisissä syyskuussa 1908 todettiin koulun olevan yksi parhaiten varustetuista kouluista seudulla. Ensimmäiset kymmenen vuotta opettajana toimi neiti Soldan. Hänen jälkeensä vuoteen 1914 saakka tehtävässä oli neiti Nina Nylund, jonka jälkeen tehtävässä toimi pisimpään Elsa Nyström. Nina Nylund oli poliittisesti aktiivinen ja hän oli mukana perustamassa Ruotsalaisen Kansanpuolueen paikallisosastoa Kalliokoskelle. Kielitaistelu kävi vielä kuumina sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Miehikkälässä nousi kohu, kun koululla vietettiin ruotsalaisuuden päivää, jota Haminan seudun fennomaanit eivät millään sulattaneet.
Uskottava se on, koska lehdessä niin lukee. Miehikkälän Kalliokoskelle perustettiin sykysllä 1906 Ruotsalaisen kansanpuolueen paikallisosasto. Fredrikshamns Tidning 13.10.1906 |
Koulu oli aluksi miltei täysin ruotsinkielinen. Koulussa oli ensimmäisenä lukuvuonna 28 oppilasta, joista kolme oli suomenkielisiä. Vähitellen suomenkielisten osuus kasvoi. Vuonna 1905 koulun oppilaiden enemmistö puhuikin äidinkielenään suomea. Tämän jälkeen ruotsinkielisten osuus alkoi jälleen kasvaa. Pitkäkosken suomenkielisen kansakoulun perustaminen vuonna 1911 supisti suomenkielisten osuutta ja lukuvuonna 1914 - 1915 kaikki oppilaat olivat ruotsinkielisiä. Pitkäkosken koulun perustaminen näkyi selvästi Kalliokosken koulun oppilasmäärissä. Kun lukuvuosina 1909 - 1910 koulussa opiskeli yli 30 lasta, sen oppilasmäärä laski 1. maailmansodan vuosina runsaaseen kymmeneen. Vielä 1920-luvun alkuvuosina koulussa opiskeli noin 15 lasta, mutta vuonna 1926 lukumäärä oli laskenut kuuteen. Heistä vain kolmen äidinkieli oli ruotsi.
Koulutoimimnna jatkamiseksi lasitehtaan johto ehdotti kunnalle, että se myöntäisi 3 000 markan vuosttaisen avustuuksen koululle. Kunta oli valmis myöntämään puolet tuosta summasta. Lopulta koulun ovet sulkeutuivat pysyvästi keväällä 1927.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti