Kalliokosken lasitehdas Miehikkälässä (Päivitetty 15.7.2017)

Kalliokosken lasitehtaan muistomerkki Miehikkälässä

Kaakkois-Suomi on pitkään ollut tunnettu raskaasta teollisuudestaan. Varsinkin maamme metsäteollisuutta on keskittynyt eteläisen Saimaan rannoille sekä Kymijoen varsille. Mutta on/on ollut tällä alueella myös muuta teollisuutta. Yhden tällaisen teollisuuslaitoksen muistomerkki löytyy kaikilta pääteiltä syrjässä Miehikkälän kunnan keskeltä Virojoen varresta Kalliokoskelta. Miehikkälässä toimi Kalliokosken lasitehdas vuosina 1861-1931. Tässä koostetta sen vaiheista:

Muistomerkin koristevalut ja metallityöt ovat
Veikko Krouvin ja Pekka Seppälän tekemiä

Kalliokosken lasitehtaan perusti silloinen lahjoitusmaanomistaja Apollon Alfthan. Ajatuksen tehtaan perustamisesta hän sai sukulaiseltaan Fredrik Alfthanilta. Pyrkimyksenä oli hyödyntää Miehikkälän lahjoitusmaan suuria metsiä, joilla tuolloin ei vielä ollut suurtakaan arvoa. Lasitehtaat kuluttivat silloisilla valmistusmenetelmillä suunnattomia määriä puuta. Vuonna 1860 Alfthan haki oikeuttaa lasitehtaan perustamiseen ja hänelle myönnettiin perustamisoikeus 23.1.1861. Tehtaan rakennustyöt käynnistyivät saman vuonna ja valmistuivat syksyllä. Ammattitaitoinen työväki saapui Saksasta. Tehtaassa valmistettiin pelkästään ikkunalasia. Sen valmistukseen käytettiin Laatokan hiekkaa, jota tuotiin laivoilla Pietarin kautta. Hyvälaatuinen hiekka mahdollisti laadukkaan ikkunalasin valmistuksen ja Kalliokosken ikkunalasit saivat useita palkintoja maatalous- ja teollisuusnäyttelyissä Moskovaa ja Tukholmaa myöten. Työntekijöitä ali alusta lähtien yli 30 ja vuosituotanto ylitti 5 000 ikkunalasilaatikkoa.

Lasitehdas oli toiminnassa vuodet 1861 . 1931

Vaikka lasin menekki oli hyvä, alkoivat Alfthanin rahahuolet pian haitata sen toimintaa. Kalliokosken tehdas joutui vuonna 1868 konkurssihuutokauppaan, joss sen huusi pietarilainen kauppias Maximilian Erlenbach. Erlenbachin aikomuksena oli myydä Kalliokosken lasia Pietarin liikkeestään käsin. Tehtaan isännöitsijäksi tuli Saksasta Venäjälle muuttaneen ikunalasin puhaltajan Franz Lücken. Tuotanto kuitenkin putosi eikä toiminta ollut enää kannattavaa. Erlenbach luopui toiminnasta ja möi sen Miehikkälän lahjoitusmaan silloiselle omistajalle kreivi Mengdenille 1874.  Mengdenin kaudella tehtaan isännöitsijän olivat suomalaiset Otto Karlsson ja Karl Kärkkäinen. Tehdas nousi pian entiseen maineeseensa. Karlssonin aikeena oli kouluttaa suomalaista työväkeä lasinpuhaltajiksi, mutta saksalaiset ammattimiehet uhkasivat joukkoerolla siinä tilanteessa. Niinpä ajatuksesta oli luovuttava.

Kansainvälinen työyhteisö johti
myös kansainvälisiin avioliittoihin
Haminan Sanomat 16.11.1915

Kesäkuussa 1877 tehdas paloi maan tasalle. Suomen valtio lunasti kreivi Mengdeniltä Miehikkälän lahjoitusmaat ja hänen onnistui rakentaa tehtaat uudelleen. Niinpä uusi tehdas oli käyttökunnossa jo syksyllä 1878. Suureellisesti elänyt Mengden teki kuitenkin vararikon vuonna 1883 ja lasinpuhallus pysähtyi Kalliokoskella lähes kymmeneksi vuodeksi. Karlsson ja Kärkkäinen siirsivät työväen jatkamaan lasinpuhallusta Kotkaan.

1891 lasitehtaan ostivat K.A. Sandsjoe ja J.E.Segerberg ja tehtaasta muodostettiin Kalliokoski Glasbruks Ab. Tehtaalle koitti uusi kukoistuskausi. Sen laitteita uusittiin ja tuotanto nousi vuosisadan vaihteessa 8700 laatikkoon vuodessa. Tehtaan isännöitsijäksi tuli Ruotsin kansalainen , insinööri Evald Sandelin. Tehtaan työntekijöiden välillä oli tarkka arvojärjestys. Kaikkein ylin oli isännöitsijä perheineen. Jopa isännöitsijän kuskinkin tunteneen oman arvonsa, sillä hän oli pitänyt ajaessaan hevospiiskaa ylpeästi pystyssä. Yläluokkaan kuuluivat lisäksi konttoristi ja hyttimestari ja kahdeksan puhaltajaa, joita kutsuttiin mestareiksi. Tehdas työllisti myös paikkakunnan väkeä erilaisissa kuljetustöissä. Lähikylien talolliset kuljettivat sivutyönään raaka-aineita ja lasikuormia ja lämmitystöissä sekä myös tehtaan maatilan töissä. Lasitehtaalla oli myös maatila, jossa työskenteli pehtoorin lisäksi karjakko sekä renkejä ja piikoja.


Syrjäiselle Kalliokoskelle saatiin sähkövalot jo vuonna 1914, kun Pitkäkoskeen rakennetusta pienestä voimalaitoksesta saatiin energiaa. Kylälle järjestettiin kunnollinen katuvalaistuskin. Lisäksi tehtaan työväki sai asuntoihinsa vapaan sähkövalon. Tehtaalla oli vuonna 1920 tulipalo ja toiminta keskeytyi puoleksi vuodeksi. Uusi tehdas tehtiin nyt tiilestä ja sen toiminta saatiin käyntiin vuoden 1922 alusta. Tuotanto nousi nyt voimakkaasti ja vuonna 1928 saavutettiin tuotantoennätys: 16 650 ikkunalasilaatikkoa vuodessa. Tehtaan surmaksi koitui vuonna 1926 Lahdessa alkanut koneellinen ikkunalasin valmistus. Tämä johti Kalliokosken tehtaiden varastojen kasvuun. Koneellisesti valmistettu lasi meni paremmin kaupaksi tasalaatuisuutensa takia. Kautta historiansa hyvästä laadusta tunnettu Kalliokosken tehdas joutui toteamaan, ettei sen lasi enää kelvannut kuluttajille. Niinpä viimeinen lasikuorma lähti syksyllä 1931 Taavetin asemalle. Seitsenkymmenvuotinen lasinjalostushistoria Virojen varrella Miehikkälässä päättyi.

Vuonna 1898 maassamme oli ainakin kahdeksan ikkunalaistehdasta.
Yksi niistä toimi Miehikkälän Kalliokoskella. Wiipuri 15.6.1898.

Kalliokosken tehtaiden yhteyteen perustettiin vuonna 1896 ruotsinkielinen kansakoulu. Koulu olit järjestyksessä toinen Miehikkälän kunnan alueella käynnistyneistä kouluista. Vaikka se oli tarkoitettu lähinnä lasitehtaan ruotsinkielisen työväestön lapsille, sinne otettiin myös suomenkielisiä oppilaita. Kouluajatuksen ”isä” oli tehtaan isännöitsijä Evald Sandelin, joka valittiin myös koulun johtokunnan puheenjohtajaksi. Koulu oli toiminnassa aina vuoteen 1927 saakka.

Kalliokosken lasitehtaan muistomerkki pystytettiin Miehikkälän kunnan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan ja Pitkäkosken kylätoimikunnan toimesta vuonna 1991. Se löytyy Suumiehikkäläntien varrelta vähän ennen Pitkäkoskea. Suunnittelutyöryhmässä oli molempien tahojen edustus. Koristevalu- ja metallityöt ovat Veikko Krouvin ja Pekka Seppälän käsialaa.

Keskeinen lähde: Yrjö Varpio; Vanhaa Miehikkälää.(1987)

Post scriputum:
Pyöräilin jälleen (15.7.2017) Kalliokoskelle ja tutustuin uudestaan entisen lasitehtaan ympäristöön. Tehtaan raunioiden lisäksi alueella näyttää olevan pari asuinrakennusta tehtaan toiminta-ajalta.  Olisi hienoa, jos alueelle saataisiin opastaulu(ja), jossa kerrottaisiin lasinvalmistuksen historiasta seudulla. Tässa kuvia tehtaan raunioista sekä yhdestä asuinrakennuksesta.

Kalliokosken lasitehtaan raunioita

Asuinrakennus lasitehtaan ajalta