Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ylämaan Ihakselan koulu

Ihakselan entinen kansakoulu

Kesäkuussa 1905 Ihakselan koulun opettajiksi valittiin
Wäinö Roosblom ja Agnes Elina Jokinen.
Wiipurin Sanomat. Supistus. 3.6.1905.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros siirtyy seuraavissa postauksissa entisen Ylämaan alueelle. Ensimmäisenä on vuorossa tarinaa Ihakselan koulusta, joka oli Ylämaan kunnan läntisin koulu. Tämän  kirjoituksen kuvasato on 5.5.2017 suoritetulta polkupyöräretkeltä,  allekirjoittaneen kuva-arkistosta sekä vanhoista sanomalehdistä. Kirjoituksen teksti on koostetta sanomalehtiartikkeleista ja muutamasta kirjasta. Koulun arkisto on vielä penkomatta, mutta sekin tapahtuu lähitulevaisuudessa.

Ihakselan koulu tarina

Etelä-Savo 7.11.1933

Säkkijärven kuntakokous päätti joulukuussa 1888 perustaa koulut sopiviin pitäjän pohjoisosan eli  Ylämaan kyliin. Ylijärven ja Säämälän koulut aloittivatkin toimintansa syksyllä 1889 vuokratiloissa. Keväällä 1898 annetun piirijakoasetuksen täyttämiseksi Säkkijärvi jaettiin 15:een koulupiiriin vuonna 1899. Yksi näistä oli pitäjän luoteisosassa Ihakselan piiri. Se aloitti toimintansa vuonna 1902 Matti Ihaksilla vuokratuissa tiloissa.  Ensimmäinen opettaja oli Anna Tallgren (vuosina 1902 - 1904). Kunta päätti toukokuussa 1902 ottaa Ihakselan ja Hujakkalan koulujen rakentamista varten valtiolta kuoletuslainaa. Ihakselan kansakoulun osuus 11 000 markan lainasta oli 7 000 markkaa. Koulun paikasta syntyi kiistaa. Koulupiiriin kuuluneet Ihaksin, Hermusen ja Näpin kylät halusivat koulun Ihaksin kylään, kun taas Kasarin, Hostikan, Apon, Närhen ja Kirpun kyläryhmät esittivät sen pystyttämistä joko Kirpun tai Apon kylälle. Koulu pystytettiin Ihakselan kylään, jonka katsottiin olevan koulupiirin keskeisellä paikalla, ja josta koulurakennukselle oli lahjoitettu maa-alue.

Koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 29.8.1904. Koulun oli piirtänyt yksi kylän isännistä, Taavetti Simpura.  Hän loukkaantui vakavasti pudottuaan katolta tarkastaessaan rakenteilla ollut koulua elokuussa 1903. Uudessa koulurakennuksessa aloitti opetustyön ylioppilas Armas Salomon Majander ja tyttöjen käsityönopettajana toimi Kauno M. Majander. Kyseisessä paikalla koulu toimi aina vuoteen 1933 saakka. Syynä koulu siirtoon oli se, että osa koulupiiristä oli liitetty Luumäen kuntaan ja näin koulurakennus jäi koulupiirin reunalle. Uusi koulurakennus valmistui syksyllä 1933 Hostikan kylälle. Rakennus oli arkkitehti Toivo Salervon piirtämä. Rakennuksen pystytti urakoitsija Husu Luumäeltä ja se tuli maksamaan 220 000 markkaa. Armas Majanderin jälkeen opettajaksi tuli kolmeksi vuodeksi Kaarlo Rosblom (1905 - 1908), joka vaihtoi sukunimensä Raitakariksi. Seuraavan vuoden tehtävää hoiti Oskari Pikkarainen. Hänen jälkeensä opettajana Ihakselassa oli Johannes Penttinen aina 26.2.1918 saakka. Tällöin punainen hallinto lopetti koulun toiminnan.

Vuonna 1918 - 1919 opetuksesta vastasi Selma Hietala ja seuraavana vuonna Aleksander Liikkanen. Hänen jälkeensä oli tehtävässä kaksi vuotta (1920 - 1922) Kustaa Heino ja hänen jälkeensä niin ikään kaksi vuotta Daisy Makejeff (1922 - 1924) kuten myös hänen seuraajansa Tyyne Pekkola (1924 - 1926). Vuonna 1927 opettajaksi saapui Anna-Impi Winqvist, joka olikin tehtävässä huomattavasti pidempään kuin edeltäjänsä.  Anna-Impi Winqvistin jälkeen yläluokkien opettajaksi ja koulun johtajaksi valittiin Esko Vyyryläinen. Koulun opettajina toimivat myöhemmin Kerttu Tuovinen ja Eila Korpiranta.

Ihakselan koulupiirin alakansakoulu käynnistit toimintansa Ylämaan Mätön kylässä Heikin talossa (Toivari) tammikuussa 1925. Alakoulun opettajaksi saapui viipurilassyntynyinen Ruusa Mömmö, myöhemmin Metsäkallio. Alakansakoulu siirrettiin Hostikkaan Antti Närhen taloon vuonna 1931 ja edelleen vuonna 1933 valmistuneeseen uuten kouluun.  Sekä yläkansakoulun että alakansakoulun opettajat asuivat uuden koulun valmistumisen jälkeen koulurakennuksessa.

Ihakselan kansakoulun pitkäaikaisen
opettajan Ruusa Metsäkallion kuolinilmoitus.
Etelä-Saimaa 31.12.1958. Ruusa Metsäkallio
ei koskaan avioitunut, mutta sotavuosien
jälkeen hän kihlautui Karhulan paperitehtaalla
työjohtajana toimineen Urho Ketotien kanssa.
Tarina kertoo, että avioliittoon asti ei kuitenkaan
menty johtuen näkemyseroista naisen ja miehen
roolista. Uuno oli sitä mieltä vaimon tulee
palvella miestä, eikä päinvastoin.

Vanha Ihakselassa sijainnut kansakoulurakennus koki ylösnousemuksen, sillä se pystytettiin Ylämaan kirkonkylään kunnataloksi. Rakennus näkyy seisovan edelleen paikallaan, joskin varsin rapistuneena. Koulukeittolatoiminta Ihakselan koululla käynnistyi vuonna 1943. Alakoulu oli toiminnassa täysipituisena eli 36-viikkoisena jo 1930-luvulla. Maaltamuuton ja ikäluokkien pienenemisen seurauksena Ihakselan koulun toiminta päättyi vuonna 1977. Koulupiirin oppilaat siirtyivät jatkossa opiskelemaan Ylijärven koululle. Koulu on nykyisin yksityisasuntona, jonka yhteydessä toimii koirakennel.

Entinen Ihakselan kansakoulu