Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Nurmelan kansakoulu

Uutinen Väkevänjärven rannalla sijainneen Toivonniemen huvilan ostosta Nurmelan kansakouluksi

Nurmelan kansakouluun haettiin opettajatarta
tällä ilmoituksella.

Tämänkertaisen blogimerkinnän aiheena on vanha kyläkoulu, joka hävisi maailmankartalta niinkin varhain kuin vuonna 1923. Lyhyt tarinani kertoo Säkkijärven Nurmelan kansakoulusta, joka sijaitsi sotien jälkeen Ylämaan kuntaan liitetyllä Säkkijärven kunnan alueella. Säkkijärven kunnassa kansakoulujen perustaminen, kuten niin monessa muussakin pitäjässä, vauhdittui vuoden 1898 kansakoulupiirien jakoasetuksen säätämisen jälkeen. Kunnan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1881 ja 1800-luvun lopulla kunnassa oli jo yhdeksän kansakoulua. Säkkijärvi oli siis varsin edistyksellinen, verrattuna esimerkiksi vaikkapa Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntiin hieman pohjoisempana. Vuonna 1900 kuntaan perustettiin kolme uutta kansakoulua, Nurmelan, Timperilän ja Häsälän koulut. Kaksi vuotta myöhemmin käynnistyivät Hujakkalan, Ihakselan ja Sirkjärven kansakoulut.

Nurmelan kansakoulupiiri, johon kuuluivat Nurmelan lisäksi Väkevän ja Salajärven kylät, hankki koulutalokseen maanmittausinsinööri Konstantin Järnefeltin rakentaman Toivonniemen huvilan Väkevänjärven rannalta. Konstantin Järnefelt oli ostanut Toivonniemen tontin paikalliselta isännältä Matti Nurmelalta. Nurmela, Väkevä ja Salajärvi olivat kuuluneet aikaisemmin Kolholan kansakoulun alueeseen, ja Nurmelan koulupiirin perustaminen ja oman koulurakennuksen hankinta sille aiheutti taloudellisten vastuiden ja erimielisyyksien selvittämistä, jota varten molempien koulupiirien alueelta valittiin "jakomiehet".

Nurmelan kansakoulun opettajaksi valittiin Anna Mannstén

Toivonniemen huvila siirtyi Järnefeltiltä koulun omistukseen marraskuussa 1899. Kauppahinta oli  4000 markkaa. Koulun toiminta käynnistyi syksyllä (1.10) 1900 ja oppilaita oli ensimmäisenä kouluvuonna yhteensä 34. Heistä 22 oli poikia ja 12 tyttöjä. Koulun opettajaksi valittiin Anna Katariina Mannstén (myöhemmin Maininki), joka toimikin opettajana koko koulun toiminta-ajan. Palkkaa oli luvassa 200 markkaa vuodessa, ilmainen kolmen huoneen ja keittiön asunto, lämpö ja valo, puolet koulun sisäänkirjoitusmaksuista, hehtaari viljeltyä maata, kesälaidun yhdelle lehmälle sekä 2000 kiloa heinää. Koulutyö Toivonniemellä jatkui vuoteen 1923 saakka. Koulurakennuksessa tehtiin korjaustöitä ainakin vuonna 1905, koska tuolta vuodelta löytyy urakkatarjouspyyntö korjaustöistä.

Koulupiirin ilmoituksia Säkkijärven Sanomissa

Vuoden 1920 marraskuussa valitsi Säkkijärven kunnanvaltuusto viisimiehisen toimikunnan etsimään Nurmelan koulupiirille uutta tonttia. Syy, miksi Toivonniemen koulurakennuksesta haluttiin luopua, ei ole allekirjoittaneen tiedossa. Edellä mainittuun toimikuntaan valittiin Matti Nurmi, Antti Seppä ja Antti Väkevä koulupiirin edustajina sekä opettajat Jalmari Teräs ja A. B. Huovila. Valtuusto päätti 25.6.1921 ostaa tontin Salajärveltä Aleksander Hämäläiseltä. Uusi koulurakennus nousi Salajärven Haaralaan vuonna 1923. Koska piirin koulu tuli nyt sijaitsemaan Salajärven kylässä, muutettiin koulun nimi Salajärven kouluksi ja ja samalla vaihtui myös koulupiirin nimi. Uudelle koululle siirryttiin 16.11.1923. Toivonniemen 23 vuotta kansakouluna toiminut rakennus siirtyi takaisin Nurmelan suvun haltuun kunnan myytyä sen Yrjö Nurmelalle. Nurmelan kansakoulu oli ollut yksiopettajainen koulu, jossa ennen varsinaisen koulun alkua oli pidetty valmistavaa, eli niin sanottua pikkulasten koulua. Uuden kaksikerroksisen koulun valmistuttua astui oppivelvollisuus täydellisenä voimaan koulupiirissä. Nyt käynnistyi myös kaksiluokkainen alakoulu ja tätä varten perustettiin toinen opettajan virka. Alakoulu aloitti toimintansa 1.10.1924. Samana syksynä käynnistettiin myös jatkokoulu.

Nurmelan ensimmäinen opettaja Anna Maininki jäi eläkkeelle vuonna 1923.  Viimeisenä talvisotaa edeltävänä kouluvuonna 1938 - 1939 Salajärven koulussa oli 92 oppilasta. Heistä  alakansakoulussa opiskeli 22, yläkansakoulussa 52 ja jatkokoulussa 18. Alakansakoulussa opetusta antoi Lyyli Forström ja yläkansakoulussa sekä jatkokoulussa Joonas Ilmonen sekä Elsa Reenmaa. 

Toivonniemen rakennuksen kohtaloksi muodostui jatkosota, jonka alkuvaiheessa rakennus paloi kylän lähes kaikkien muiden talojen kanssa. Salajärvelle rakennettu uusi koulurakennus jäi noin puolen kilometrin päähän vuoden 1940 rajasta, mutta sen väärälle puolelle. Myös Salajärven koululle muodostui jatkosodan alku kohtalokkaaksi ja ja rakennus paloi. Vuosina 1942 - 1944 koulu toimi Salajärvellä Uutelan tuvassa. Lukuvuonna 1942 - 1943 koulussa oli 74 oppilasta ja seuravana vuonna heitä oli 76. Opettajina olivat Lyyli Forström yläkansakoulussa ja Bertta Iivonen alakansakoulussa.

Lähteet:
Lappeenrannan kaupunginarkisto. Väkevälän kansakoulun arkisto Dc:1. Tilastot.
Esko Gåsman: Talojen tarinoita. 2008.
Antti Seppä & Minna Vilhunen: Kankaisiista Korvenrantaan. Nurmela ja Väkevälä sekä kadotettu Salajärvi. 2003.
Väinö Seppä: Säkkijärvi kautta aikojen. 1952.
Säkkijärven Sanomat 1899 - 1905.