Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Niin hiljainen on kylätie... osa 3. Polkupyöräretki 7.5.2017 välillä Jurvala - Suoanttila - Kirppu - Hermunen - Heikkilä - Luumäen kirkonkylä - Jurvala

Kirpun miehistöluolan suuaukko
Tämänkertaisen kirjoituksen aiheena on jälleen polkupyöräretki Ylämaan ja Luumäen maaseutukylien sorateillä.  Lähtöpisteenä illansuussa 7.5.2017 tehdylle reissulle oli Jurvala, josta suuntasin Suoanttilan kautta kohti Kirpun kylää. Olin kaksi päivää aikaisemmin tekemälläni retkellä epähuomiossa ajanut ohi Salpalinjan linnoitusrakenteisiin kuuluneen Kirpun majoitusluolan sivuitse. Retkeni tavoitteena oli vierailla tuossa luolassa ja kiertää Hermusen, Heikkilän ja Hirvikallion kylien kautta aina Luumäen kirkolle, ja edelleen takaisin Jurvalaan. Matkaa tälle reitille tuli viitisenkymmentä kilometriä.
Multialan kartano

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli monella tavalla kuuluisaksi tullut Multialan kartano. Ensinnäkin kartano oli aikoinaan paikka, jossa pidettiin Luumäen käräjiä. Tämän johdosta rakennuksen lähistöllä oli pystyssä vielä 1950-luvulla piiskuupuita, joihin sidottiin ruumiillisen rangaistuksen saaneet rikolliset ja heille annettu tuomio pantiin käytäntöön. Myöhemmin talo on kokenut värikkäitä vaiheita ja se on noussut jopa valtakunnallisen politiikan polttopisteeseen. Saavuttuani kartanon luokse katselin innokkaasti ympärilleni löytääkseni noita ruumiillisen kurituksen muistopuita, mutta ne on ilmeisesti jo hakattu pois. Itse kartanorakennus, joka oli saanut uuden peltikaton, näytti nukkuvan tyytyväisenä hiljaisuudessa kylpien ilta-auringossa.
Kirpun miehistöluolan opastaulu Ihaksintien
varressa
Ajettuani toistakymmentä kilometriä mutkikasta ja mäkistä soratietä saavuin vihdoin Kirpun majoitusluolalle.  Salpalinjaan rakennettiin aikoinaan 25 kallioon louhittua luolaa. Suurin osa niistä jäi keskeneräiseksi. Pääosa näistä luolista sijaitsee Salpalinjan eteläisimmässä osassa. Lappeenrannassa luolia on neljä. Näistä kaksi rakennettiin Ylämaan alueelle. Tunnelit/luolat olivat majoitustiloja ja niiden yhteyteen saatettiin rakentaa asekammioita konekivääreille tai panssarintorjuntatykeille sekä tulenjohtopaikkoja. Luolaan oli tarkoitus rakentaa lautarakenteinen parakki majoittumista varten. Tunnelien majoituistilat oli suunniteltu 20 - 80 hengen majoitukseen.


Tämä keskeneräiseksi jäänyt majoitustunneli B304/107 sijaitsee Kirpuntien ja Ihaksintien lounaispuolella, jyrkän kallion rinteillä. Mäelle oli tarkoitus sijoittaa kaksi konekivääripesäkettä ja kaksi panssarintorjuntatykin pesäkettä, jotka olisi yhdistetty toisiinsa tunneleilla. Pesäkkeet jäivät kuitenkin rakentamatta ja ainoastaan kalliotunneli on osittain valmistunut. Tunneliin on kaksi sisäänkäyntiä, toinen kallion luoteisrinteen juurella ja toinen viiston kuilun päässä yhdyshaudassa kallion rinteellä. Tunnelissa on 8,5 metriä korkea pystykuilu kallion laelle, jonne oli tarkoitus johtaa tulenjohtopaikka. Kirpun majoitustunneli on suunniteltu 80 hengelle. Sen pituus on 85 metriä, leveimmillään tunneli on 6,8 metriä ja sen korkeus on 3,8 metriä.  Tunneli pohja oli nyt melko paksun jään peitossa, joten en uskaltanut mennä tunneliin kovin syvälle, sillä pelkäsin jään koko ajan murtuvan allani ja putovani polvia tai jopa vytötäröä myöten jääkylmään veteen. Koska luolan tutkiminen ei tällä kertaa kunnolla onnistunut, täytynee tulla käymään paikalla kesällä uudestaan.
Miehistöluolan pohja oli pinnalta jäätyneen
vesikerroksen peitossa

Kirpun miehistöluolan jälkeen jatkoin Ihaksintietä suuntana länsi. Näitä kyläteitä (Ihaksintie - Ihakselantie - Heikkiläntie) polkiessani ei liiallinen liikenne haitannut. Kirpun kylän ja Luumäen kirkonkylän välillä (matkaa noin 30 kilometriä) vastaani ei tullut kuin yksi auto, toinen ohiti minut ja vastaani polki yksi pyörälija. Illan edetessä lämpötila laski lähes nollaan ja niinpä sormeni olivatkin jo umpijäässä. Heikkilän kylällä yritin katseellani hakea entistä kyläkoulua, mutta silmiini ei sattunut yhtään sopivaa rakennusta. Jälleen kerran ei missään näkynyt ketään, jolta olisin sitä kysellyt. Reitin varrelta löytyi kuitenkin vielä yksi kiinostukseni herättänyt rakennus. Hirvikalliontien varressa, muutama sata metriä ennen kirkonmäkeä seisoo korkea entinen Luumäen kirkonkylän koulurakennus. Hyväkuntoisen näköisen koulun toiminta päättyi keväällä 2015. Luumäen kunnanvaltuusto oli tehnyt lakkauttamispäätöksen maaliskuun alussa 2015 äänin 17 - 10. Katsellessani ilta-auringon kajossa seisovaa komeaa koulurakennusta päivittelin jälleen sitä valtavaa virheinvestointien summaa, joka mätänee hiljallee pois
Luumäen vuonna 2015 lakkautettu kirkonkylän koulu
suomalaisissa koulurakennuksissa.

Entinen Luumäen kirkonkylän koulu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti