Perimätietoa pitäjien ja kylien nimistä

Luumäen kirkko kesällä 2015

Parin viime vuoden aikana on allekirjoittanut välillä hyvinkin intensiivisesti, välillä pitkiä taukoja pitäen, penkonut vanhoja paikallisia sanomalehtiä. Lehdistä löytyi etsimieni uutisten lisäksi lukuisa joukko mielenkiintoisia elämänkohtaloita ja paikallishistoriallista perimätietoa. Minkä verran ne pitävät sitten faktojen kanssa paikkansa, jää usein arvoitukseksi. Poimin esimerkiksi paikallisesta perämätiedosta otteita artikkelista, joka ilmestyi Etelä-Saimaa-lehdessä 19.3.1954. Kyseessä on  nimimerkki V. T:n artikkeli Nimien vaiheita vuosisatojen takaa.

V. T:n kertoman tarinan mukaan Vehkalahden Saaramaan kylä sai aikoinaan nimensä Saarainen-nimisestä henkilöstä, joka muutti Lapveden Parikkalasta 1500-luvun alussa kyseiselle seudulle. Kannusjärven kylä Vehkalahdella taas sai nimensä Lapvedeltä muuttaneesta suvusta.  Tämä kylälle nimensä antanut Kannuksinen-suku on sittemmin kokonaan jo seudulta hävinnyt. Muuttovirtaa suuntautui Lapvedeltä enemmäkin Vehkalahdelle. Lapeveden Hyttilästä saapui Hyypiä-suku Kannusjärvelle. Muita Lapvedeltä saapuneita sukuja olivat Töröt, Turkiat, Jääskeläiset, Hiiroset, Parkot ja Porkat.

Vielä 1500-luvulla ei ollut olemassa mitään Luumäen kirkonkylää. Kyseisellä paikalla sijaitsi Lappeeseen kuulunut Pyhitty eli Hautakylä. Kun pitäjä sitten irtautui Lappeesta, se sai nimekseen Luumäki sen takia, että jyrkältä Hautamäeltä olivat pojanviikarit laskeneet sukupolvesta toiseen mäkeä käyttämällä kelkkanaan mm. hirven lapaluita. (Kommentti: Paikalla on ilmeisesti jo pakanuuden aikana ollut uhripaikka ja hautausmaana tätä Saksalanmäeksi kutsuttua paikkaa käytettiin kristinuskoon kääntymisen jälkeen. Näin ollen mäellä oli runsaasti vainajien luita) Perimätiedossa on myös kertomus Säkkijärven pitäjän nimen synnystä. Selitys on hyvinkin uskottava. Jollakin isännällä olisi kuulemma myllykuorma säkkeineen hukkunut kyseiseen järveen sitä ylittäessä.