 |
| Tanin kansakoulu vuonna 1957. Kuva: LKA |
Haikalan kansakoulu
Suomalaisen ja Melkkolan kylän asukkaat Lappeella olivat kauan pyrkineet erottautumaan Simolan piiristä omaksi koulupiirikseen. Myös Lappeen kunnanvaltuusto asettui samalle kannalle tarkistaessaan piirijakoa 1920-luvulla. Tammikuussa 1924 se hyväksyi oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmassaan, että Suomalaisen kansakoulupiiri perustetaan ja sille rakennetaan yhtä yläkoulunopettajaa varten kansakoulu. Tätä varten oli aikomus perustaa yksi yläkoulun opettajan virka sekä yksi alakoulun opettajan virka. Alakoulun opettaja olisi yhteinen Kauskilan koulupiirin kanssa ja opetusta annettaisiin 18 viikkoa kummassakin alakoulussa. Koulupiirijako oli esillä uudestaan huhtikuussa 1924 pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Jälleen sai Suomalaisen koulupiiri siunauksen ja tulisivat kuulumaan Melkkolan, Suomalaisen, Haikalan, Toivarilan ja Kanalammen kylät. Koulu oli määrä rakentaa Suomalaisen kankaalle Elias Suomalaisen maalle, Haikalaan vievät tien eteläpuolelle, Tuhka-aho-nimisen pellon laitaan. Piirin alueella asui 40 yläkoulu- ja 13 alakouluikäistä lasta.
Lappeen kansakoulujen piirijako ei kuitenkaan toteutunut sellaisena, kuin sen valtuusto oli hyväksynyt. Kouluhallitus palautti ainakin kolme kertaa kunnan laatiman esityksen takaisin valtuustolle. Yhdessä valtuuston laatimassa esityksessä kunta olisi perustanut koulupiirit sekä Taniin että Haikalaan. Erimielisyyttä oli myös koulun paikasta. Kunnanvaltuusto oli esittänyt Tanin koulupiirin koulun rakentamista Haikalan kylään, mutta Kouluhallituksen mielestä se oli rakennettava Tanin pysäkin läheisyyteen. Koulun toiminta tässä Haikalan koulupiirissä käynnistyi joko vuonna 1924 tai 1926. Lappeen kunnalliskertomuksesta löytyy tieto, että Haikalan kansakoulussa olisi vuonna 1924 ollut 24 oppilasta. Vuonna 1925 kunnalliskertomus ei tunne Haikalan kansakoulua. Sen sijaan vuonna 1926 Haikalan kansakoulu taas mainitaan. Oppilasmäärä oli kyseisenä kouluvuonna 24. Omaa kansakoulurakennusta koulupiirille ei ehditty rakentaa, vaan se toimi yksityisiltä vuokratuissa taloissa. Kansakoulutarkastaja ja Kouluhallitus asettuivat lopullisesti sille kannalle, että koulun tulisi olla Tanissa. Valtioneuvoston helmikuussa 1929 vahvistamassa koulupiirijaossa koulupiiri olikin nimetty Tanin koulupiiriksi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Tanin kansakoulussa oli 28 oppilasta vuonna 1930, Haikalan kansakoulussa heitä oli 37. Tanin kansakoulurakennus pystytettiinkin varsin ripeästi. Sen hirret saatiin lahjoituksina kylän asukkailta. Rakennuksen pystytti urakoitsija Joonas Taipale yhdessä neljän poikansa kanssa. Koulupiiriin kuuluivat seuraavat kylät: Tani, Vihtonen, Kanalampi, Louhimo ja Haikala. Koulurakennus, jonka hinnaksi tuli 305 000 markkaa, valmistui loppusyksystä 1931 ja sen tarkastus pidettiin 7.12.1931. Vuonna 1932 oli koulussa 41 oppilasta.
Haikalan kansakoulun oppilasmäärät vuosina
1924 – 1930
1924
|
1925
|
1926
|
1927
|
1928
|
1929
|
1930
|
24
|
?
|
24
|
25
|
24
|
28
|
37
|
Lappeenrannan kaupunginarkosta löytyi materiaalia Haikalan kansakoulusta todella niukasti. Olisiko kellään tämän blogikirjoituksen lukijalla valokuvia Haikalan kansakoulun luokista, oppilaista tai opettajista? Allekirjoittaneella ei ole tietoa siitä, keiden omistamissa rakennuksissa koulu toimi. Toivottavasti joku lukija osaisi sen minulle kertoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti