Lauantaiaamu 18.10.2014 oli harvinaisen komea. Pieni pakkanen kipristeli nenänpäätä, kun astuin ulos autostani Rutolan VPK:n pihalla. Aikomukseni oli kiertää Rutolan kyläpolku. Tänäkään aamuna ei aikainen herääminen mennyt hukkaan. Sen verran mieltä innostava kokemus oli seurata auringon esiinponkaisu männikön latvojen välistä kävellessäni Munterintietä eteenpäin. Aamuinen vaellus Rutolan poluilla ja rannoilla ei ollut turha, sillä tyyni järvenpinta tervehti minua aamuauringon kimallellessa sen pinnassa. Mielenkiintoista oli myös perehtyä Salpalinjan betonikorsuihin ja miehistöluolaan.
Ps. Vierailin oppilasryhmän kanssa Rutolan miehistöluolassa 28.10.2014. T
ässä tarinaa ja kuvia tuosta vierailusta
---
Rutolan (Ruttoisen) kylä sijaitsee noin 10 kilometriä Lappeenrannan
keskustasta länteen. Kylä rajautuu Mikkelintiehen. Tämä Saimaan vanhan
lasku-uoman partaalle muodostunut kyläyhteisö on kulttuurihistorialtaan
rikas. Siihen kuuluvat lasku-uoman varren esihistorialliset asuinpaikat,
metsäteollisuuden uiton erityistarpeisiin 1800- ja 1900-luvun
taitteessa rakentama ylivientilaitos uittorakenteineen sekä toisen
maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan vesistöihin tukeutuvat
varustukset.
Kylään on rakennettu vuosina 2012-2013 kolmen ja puolen kilometrin
pituinen kyläpolku. Polun varrella on hyvin informaatiota jakavat
opastaulut.
Saha- ja ylivientilaitoksen historiaa:
Vuonna 1889
W. Gutzeit & Co osti uittostrategisesti merkittävän Lappeen Rutolan
tilan. Tilan maille rakennettiin välittömästi uittolaitteet. Yhtiö
rakensi Rutolaan aluksi höyryn, myöhemmin sähkön voimalla toimivan
ylivientilaitoksen (=puutavaraa vesistöstä toiseen siirtävän). Hanke oli
merkittävä, sillä se laajensi yhtiön toiminta-aluetta ja siirsi
Gutzeitin puunhankinnan Kymijoen vesistöstä Saimaan vesistöön. Saimaan
tukkeja voitiin uittaa tämän jälkeen Rutolassa vesistöjen välisen
kannaksen yli Valkealan reitille ja edelleen Kymijokea pitkin Kotkaan
sahattavaksi.
Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan
Valkealan uittoreitiksi tai Väliväyläksi, oli noin 110 km:n pituinen.
Saimaan tukkien saanti lisäsi Kotkan tehtaiden tuotantoa tuntuvasti.
Tukkien tultua Saimaan Rovonlahden rantaan ne uitettiin Telataipaleen
kaivannon kautta edelleen Myllylampeen. Täältä ne nostettiin
höyrykonekäyttöisen rullaradan avulla Kärjenlampeen. Vuonna 1892
valmistunut rullarata korvattiin sen rinnalle toteutetulla uittokourulla
1909. Kärjenlammesta Jänköjärveen rakennettiin uittokanava.
Jänköjärvestä alkoi puiden lauttaus kohti Kymijokea. Vilkkaimpina
vuosina Väliväylän uitot työllistivät yli tuhat ihmistä. Väliväylä oli
käytössä 1890 - 1963, minä aikana sen lävitse kuljetettiin lähes 100
miljoonaa tukkia
Ylivientilaitoksen viereen rakennettiin vuonna
1897 pieni höyrysaha sellaisia puita varten, jotka eivät olisi kestäneet
uittoa Kotkaan saakka. Saha paloi ja talvella 1899-1900 Gutzeit rakensi
uuden Lapatonniemen itärannalle. Tämä saha toimi vuoteen 1932 asti.
Saharakennukset ovat kadonneet, vain rauniot ovat jäljellä, mutta
Munterontiellä on kaksi Gutzeitin asuinrakennusta. Toinen varsin
huonossa kunnossa, toinen on edelleen asuinkäytössä.
Tässä wikipedian
artikkeli kylästä .
Kyläpolun kuvasatoa 18.10.2014 kommentteineen:
|
Rutolan /Ruttoisen kyläpolun opastaulu Rutolan VPK:n pihalla | | | |
|
Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa |
|
Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa |
|
Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa |
|
Ruttoisen Isotalon pääty |
|
Isotalon navetta |
|
Isotalon sauna? |
|
Ruoholammen aamuista rauhaa |
|
Ruoholammen aamuista rauhaa |
|
Ruoholammen aamuista rauhaa |
|
Sahan konttorista ja kansakoulusta kertova opastaulu |
|
Ns. "Kasöörin" talo, joka on edelleen asuinkäytössä |
|
Sahan asuinrakennuksista kertova opastaulu |
|
Rutolan sahasta kertova opastaulu |
|
Sahan raunioita |
|
Sahan raunioita |
|
Sahan raunioita |
|
|
Sahan raunioita |
|
Näkymä Sahalahdelle |
|
Näkymä Sahalahdelle |
|
Opastaulu Lapatonniemessä |
|
Näkymä
Lapatonniemestä Rovonlahdelle. Rutolan alkuperäinen tilanomistajasuku
oli nimeltään Ropo, joten heistä lienee lahti saanut nimensä. |
|
Näkymä Lapatonniemestä Rutolanlahdelle |
|
Näkymä Lapatonniemestä |
|
Salpalinjan opastaulu |
|
Kallioon louhittu konekiväärikorsun suuaukko.
Salpa-aseman kantalinnoitteista suurin osa oli konekivääri- ja 20
miehen majoituskorsuja. Niitä rakennettiin noin 170 kpl. Ampuma-aukkojen
puoleinen seinä tehtiin 230 cm paksuksi, takaseinä 140 cm, katto 210 cm
ja lattia 75 cm paksuksi. |
|
Konekiväärikorsun ampuma-aukko. Korsuun rakennettiin aina myös ampuma- aukko ja sen viereen tähystysrako sekä sisäänkäynnin viereen lähipuolustusaukko. |
|
Näkymä ampuma-aukosta etumaastoon | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
|
Rutolan 20 hengen miehistökorsun kallion sisälle johtava suuaukko |
|
Konekiväärikorsun ampuma-aukko etumaastosta kuvattuna. Huomaa ampuma-aukon vieressä oleva tähystysrako. |
|
Miehistökorsun
ovelta näkymä sisälle. Sahatavaraa korsun tekemiseen kului 430
neliömetriä, terästä 45 tonnia ja betonia 560 kuutiota |
|
Näkymää
korsun sisätiloihin. Korsut ovat osoittautuneet erittäin hyvin
tehdyiksi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus porasi Salpalinjan
korsuista näytteitä vuonna 1995. Tulokseksi todettiin, että betonin
laatu oli erittäin hyvä, koska se kovettuu ensimmäiset sata vuotta. |
|
Korsujen viimeistelytöihin kuului makuulavitsojen, pöytien ja penkkien teko. Sisäseinät valkaistiin
erikoisohjeen mukaisesti ja tähystyskuvun ja
asekammion väliin asennettiin puhesuppilo. Korsuihin toimitettiin valmiiksi
korsuliesi (usein Kastor) Lieden savunpoisto rakennettiin valurautaputkista
ja äänieristettiin betonista kahdella 3 mm:n
asbestilevyllä, ja putken yläpäähän asennettiin savun
hajoitin.
|
|
Tähystyskupu
Korsujen vakiovarusteena oli aina tähystyskupu, josta voitiin suorittaa
lähitorjuntaa korsukonepistoolilla varsinaisen tähystyksen ja
tulenjohdon lisäksi. Tähystyskupu asennettiin teräsbetonikorsun katolle
muottityövaiheessa. Se oli teräsvalua ja painoi noin 10 tonnia, joten
sen liikuttelu hankalassa maastossa vaati rakentajilta suunnattomia
ponnistuksia. Kupuja oli kahta eri mallia, M40 ja M42. Ne valettiin Karhulan ja Wärtsilän valimoilla.
Kuvussa oli 6 tähystysaukkoa ja siinä oli mahdollisuus tähystää 360
astetta. Kuvun sisäpuolella tähystysrakojen kohdalla on noin 30 mm paksu
ja noin 340 mm korkea laakerien varassa pyörivä sulkurengas, sitä
siirrettiin pyörittämällä lutulle tähystyskohdalle. |
|
Tähystyskupuun johtavat tikkaat |
|
Vuonna 1926 rakennettu Rutolan koulu, joka on ollut vuoden 2012 jälkeen yksityiskäytössä |
|
Näkymä Rutolan koululle |
|
Rutolan miehistöluola |
|
Rutolan miehistöluolan suuaukkoa |
|
Rutolan miehistöluolan suuaukkoa vähän kauempaa |
|
Tältä näyttää luolan sisältä suuakolle päin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti