Amerikansuomalaisen sanomalehtipioneerin kirje Minnesotasta 10.2.1870

"Hurtin" suomalainen hautausmaa Renvillen piirikunnassa Minnesotassa. "Hurtin" siirtokunta oli yksi ensimmäisitä suomalaisista siirtokunnista osavaltiossa

Amerikan suomalaisen sanomalehdistön pioneeri Aleksander Leinonen lähetti Oulun Wiikko Sanomille  ensimmäisen kirjoituksensa Minnesotasta kevättalvella 1870. Se julkaistiin 2.4.1870.  Tämän jälkeen hän kirjoitteli nimimerkillä -der-nen- kyseiseen lehteen aina vuoteen 1876 saakka. Kirjoitin tämän kirjeen puhtaaksi, joten ollos hyvä:

Sand Creek, Scott County, Minn, helmikuun 10:pnä 1870
Herra kirjailija!

Jumalan sallimuksesta olen tullut onnellisesti Amerikaan ja retkeillyt täällä usiammassa valtiossa, oleskellen työmiehenä rautateillä kaupungeissa ja farmareilla. Asutuimman osan Minnesotan valtiota olen kuljeskellut ristiin rastiin, joten, etenkin työmiesten tilan, joka on täällä luullakseni paras maan päällä, olen tullut hyvinkin tuntemaan. Vuoden alussa tulin tähän maakuntaan ja olen lueskellut engelskaa eräässä koulussa. Tulevaksi kesäksi olen saanut maanmittarin työtä tietoon eräältä rautatieyhtiöltä.

Muistelmia matkoiltani Ruotsissa ja palasen kuvaelmia käynnistäni suomalaisessa siirtokunnassa Mooers Prairiessa, saan tässä lähettää julkaistavaksenne, jos näette ne soveliaiksi ja sen arvoisiksi. Samassa mielessä lähetän myös tässä muutamia tietoja siirtolais-seikoista. Jos olisin siinä puhunut jossakin kohden liian kovaa europalaisille korville, niin pyydän nöyrimmästi teidän karsimaan semmoisia pois, jos muutoin näette kirjoituksen ansaitsevan julkisuutta. – Vasta kun olen enemmän vakiutunut olentoani, toivon voivani lähettää isomman joukon tietoja Amerikasta.

Amerikassa on paljon enemmän suomalaisia, kun mitä luullaan kotomaassamme, mutta ovat hajallansa ympäri Yhdysvaltoja. Mooers Prairiessa[1], Cokatojärven seudussa, on maata kahdellatoista suomalaisella, Homes Cityn tienoossa, toista sataa peninkulmaa länteen Mooers Prairiesta, sanotaan olevan niitä melkein yhtä monta. Kolmannessa, Hort-nimisessä[2] tienoossa Minnesotassa, olen kuullut myös asuvan useampia maanmiehiämme. Harvat ovat tulleet tänne suorastansa Suomesta. Useammat ovat ensin muuttaneet Ruijaan ja sieltä tänne. Myöskin monta ruotsalaista, Wermlannin muinaisesta suomalaisesta siirtokunnasta, jotka vieläkin puhuvat ihmeellisen selvää suomea, ovat asettuneet suomalaisten läheisyyteen. Sama luonne maamiehillämme, jota olemme kuulleet Ruijassakin, että pitävät kiinni äitinkielestänsä, näytäksen täälläkin. Skandinavialaiset pitävät paljon suomalaisista naapureistansa ja yankien seassa ovat maamiehemme erinomaisen hyvässä maineessa.- Ensi kesänä odotetaan tänne paljon suomalaisia Ruijasta, jossa elinkeinot sanotaan huononevan huononemistansa.

Mitä Amerikaan tulee, niin Europassa tiedetään paljon oikeata näistä oloista, mutta vielä enemmän väärää. Minä puolestani olen täällä löytänyt paljon enemmän vapautta kun uskalsin toivoakaan ja täkäläiset olot olen nähnyt paljon paremmiksi, kun mitä uskalsin ajatella. – Kuta enemmin olen tullut tuntemaan näitä oloja, sitä enemmän olen vakiutunut siinä luulossa, että Europassa on kyllin kauan oltu olevinansa huomaamatta järjellisen valtiolaitoksen etuja ja vapaan uskonnon vaikutusta kansoille.

Ikää, onnea ja terveyttä!

Kunnioituksella jne.
-der-nen

---

[1] Mooers Prairie oli 1862-1878 postiaseman nimi. Vuonna 1878 postiasema järjestäytyi kaupungiksi joka adoptoi nimekseen Cokaton. Ks. Minnesota Place Names: A Geographical Encyclopedia By Warren Upham, page 639.

[2] Suomalaiset kutsuivat tätä uudisasutusta Hurtiksi. Se sijaitsi Franklinin lähellä Renvillen piirikunnassa.

General shareholder's meeting of the American Finnish Printing Company, 10/05/1879

Apostolic Lutheran Church in Calumet (1873)

I have written in the past about the early stages of the Finnish American Paper (Amerikan Suomalainen Lehti) in a biography of its editor-in-Chief, Alexander Leinonen. So, I will write it also here:

"Leinonen was invited Copper Country to re-establish Finnish American Paper.  Newspaper project's background team included a group labeled by their opponents as "alliance of three". It consisted of the clerk in the Apostolic Lutheran Congregation, David Castrén, as well as of the members of the Evangelical Lutheran congregation, Nils Majhannu and August Nylund. Their aim was to collect funds for a printing house and newspaper whose readership would consist of all Finns across religious lines. The establishment of the newspaper was realized in the summer of 1879. Papers sample number appeared on 06.13.1879 and the regular appearance it started at the beginning of July. To this way born Finnish American Paper was called editor-in-chief from Texas, Aleksander Leinonen. Leinonen, who from the beginning was also a shareholder of the company, avoided the religious disputes and tried to follow the fairness when writing about the competing churches. Instead, he lashed his former homeland's clergy and the state church. Majority of the printing company's shareholders, which were a total of 65, seems to be Apostolic Lutherans, among them the parish priest, a layman Johan Takkinen. Printing company's shareholders' meetings were held in the parsonage Apostolic Lutheran Congregation. However, the first elected chairman was non-Apostolic Lutheran watchmaker August Nylund. The Pastor of the Evangelical Lutheran congregation, A.E.Backman, who was also printing company's shareholder and many other non-Laestadians were quite soon sidelined in the project. However, the American Finnish Paper remained relatively independent under Leinonen's management, and it wasn't used only as an Apostolic Lutheran voice. However, the Paper's line in local religious disputes was often Apostolic Lutheran form-fitted and critic to the Evangelical Lutherans. But otherwise, the paper's line was all the time very liberal. When interest in the publishing business waned among Apostolic Lutherans because of increasing internal disputes, Alexander Leinonen acquired full ownership of the paper. "

Notice of the  American Finnish Printing Company's shareholder's
meeting  in Johan Takkinen's apartment. ASL 07.11.1879

The newspaper was printed by American Finnish Printing Company, which held several shareholder's meetings since the launch of the newspaper in the fall and at the late summer of 1879. At the beginning of October (10/5/1879) held meeting, it was found that the project was successfully started and was decided that the company does not admit new shareholders. In the following story is told proceedings of the meeting and presented company's shareholders and the number of their shares. Because I think this is an important milestone in the Finnish-American History, I wrote it down:

ASL 10/05/1879

American Finnish printing company (ASL 10/15/1879)

held general shareholder's meeting last Monday evening in the parsonage of the Apostolic Lutheran congregation, where it was decided and studied a few of the company's affairs. First, there were sold more company shares, and then Treasurer's accounts were audited, which showed that the company had paid all the debts and there was small amount of money left. Almost a year ago, the first step was taken in this company, and because the printing company is now already in practice, as well as on the serious foundation, so it was decided that the company no longer will sell new shares. At the end of the meeting, the company's chairman expressed his joy that this important institution for preserving our language and nationality in America had with luck finally been carried on solid foundation. He wished good luck and success in the inspiring of the Finnish American intellectual life and consensus. Also, the chairman said on behalf of the entire company fondest gratitude to the Treasurer Johan Laiti [1], which had from the beginning and with the highest precision, without payment, managed the company's financial affairs. Finally, was read the complete list of the Company's shareholders, which showed they were 65 men, who owned 106.5 shares, namely,

Isak Hirvaskari 7, Isak Andersen 4, Jacob Ojanperä 4, Johan Abram Alanenpää 3, Antti Johan Hilli 3, Johan Takkinen 3, Alex Leinonen 3; Lahnala Matti, Petter Ostrom, Johan Eckrea, Anders Nylund Haapala and August, each of 2.5, August 2 Pekkala, Johan Pirttikangas 2, David Castrén 2, Frans Wuornos 2, Stefan Lohvansuu 2, 2 Johan Laitinen, Stefan Olson Hill 2, Isak Rovainen 2; Matti Hannula, Matti Mertala, Alex Paulus, Erik Pikkarainen, Anders Eriksson, Nils Majhannu, Erik Käkelä, Nils Petter Starkka, Jacob Anttila, Emil Westerlund, Erik in Nara, Wilhelm Järvelä ,, Rahtu Henrik and Henrik Nikkilä each 1.5; Johan Vehkoja 1, AEBackman 1, Isak Niva 1, Erki Grass 1, Tapio Adolf 1, Petter Pikkarainen 1, Johan Oskar Snabb 1, Karl Frisk 1, Matti Nurmi 1, Karl Mark 1, Henrik Laplander 1, Petter Suaningi 1, Erik Maunu 1, Anders Piippola 1, Nils Petter Nilson 1, Abram Mällinen 1, Frans Oskar Salmonson 1, Johan Alamaa 1, Karl W. Tervo 1, Johan Ruonavaara 1, 1 Peter Lustig, Matti Peteri 1, Salmon Ruona 1, Karl Sankala 1 Johan Petter Johanson 1, Johan Hiltunen 1, Peter B. Henrikson 1; Peter Anton Putty and Edvard Frisk half.

In this meeting were also given $ 14 to the printing company as a gift.

1. Johan (John) Laiti was involved in almost all the Finnish-American activities when living in Copper Country in the 1870s and the first half of 1880s. Johan Laiti was born on 08/14/1844 in Kemi, Finland, moved from there to Norway, from where moved to USA and settled Red Wing, Minnesota. Laiti family moved to Copper Country in 1870s. He was married in 1872 in Hennepin County, MN with Sofia Matleena Rautus. Sofia was born in 1844 in Kittilä, Finland, moved in 1869 to Cokato Minnesota. Johan Laiti and his family moved in 1885 from Copper Country to New York Mills, Minnesota, for farming. He died in 1920. See. Ilmonen 1923, 207.

Alexander Leinonen, amerikansuomalaisen sanomalehdistön pioneeri

Aleksander Leinonen (1846 - 1903)

 Paltamossa 28.4.1846 syntyneestä Aleksanteri Leinosesta tuli värikkäiden vaiheiden jälkeen suomenkielisen sanomalehdistön uranuurtaja uudella mantereella.  Suomessa Leinonen kävi Kajaanin alkeiskoulun ja jatkoi sitten opintojaan Oulussa. Koulun jälkeen hän työskenteli maanmittaustoimissa, kunnes muutti kesällä 1869 Yhdysvaltoihin.

Leinonen julkaisi vuosina 1893 – 1894 muistelmansa toimittamassaan lehdessä. Niistä ei selviä syy maastamuuttoon. Leinosen tiedossa oli jo hänen lähtiessään, että Cokatoon, Minnesotassa, oli muodostunut suomalainen siirtokunta. Saavuttuaan Minnesotaan hän työskenteli ensin rautateillä, vietti talven Cokatossa ja yritti elättää itsensä myös kalakauppiaana St. Paulissa. Täällä hän huomasi, ettei se onnistunut ilman kielitaitoa. Niinpä hän hankkiutui paikalliseen ruotsalaiseen collegeen opiskellakseen englantia. Opiskelu jäi kuitenkin melko lyhytaikaiseksi, sillä keväällä 1872 hän siirtyi töihin rautateille ensin Iowaan, sitten Kansasiin ja sieltä Missouriin. Täältä Leinonen jatkoi matkaansa Texasiin ja edelleen Louisianaan, jossa hän sairastui malariaan. Toivuttuaan taudista hän palasi Texasiin, jossa toimi sheriffin sihteerinä ensin Bostonin ja sitten Texarkanan kaupungeissa. Työstä saatu palkka riitti juuri ja juuri elämiseen, kunnes Leinonen sai työpaikan kartoittajana kiinteistönvälitysyrityksessä.

Saatuaan uuden työn ansiosta taloudellisen tilanteensa paremmaksi, aloitti Leinonen uudestaan aikaisemmat harrastuksensa. Hän käynnisti jälleen vuonna 1871 alkaneen kirjeenvaihdon Oulun Wiikko Sanomien kanssa ja perehtyi amerikkalaiseen kirjallisuuteen. Kiinteistönvälitysyritys siirtyi Jeffersonin kaupungista Dallasiin, jossa Leinonen asui viitisen vuotta. Hän kehuikin tulleensa laajasti tunnetuksi harvaanasutun Pohjois-Teksasin karttapiirustuksistaan. Alec Smith-nimeä tuolloin käyttänyt Leinonen päätti kirjoittelunsa Oulun Wiikko Sanomissa, jossa hän käytti nimimerkkiä ”-der -nen”, kesällä 1876. Syynä lienee se, että sanomalehti Keski-Suomen päätoimittaja H.F.Helminen vieraili Philadelphian maailmannäyttelyssä, tapasi siellä Leinosen, jonka värväsi kirjeenvaihtajan tehtävään. Leinosen mukaan häntä ei tarvinnut pyytää kahdesti, sillä, sillä hänellä oli ollut jo pitkään haave urasta sanomalehden toimittajana.

Leinosten perhehauta/ Leinonen's family grave.
Lakeview Cemetery, Calumet, Michigan

Mistä aiheista Leinonen kirjoitti kotimaahansa lähettämissään artikkeleissa? Voidaan sanoa, että lähes kaikesta. Mutta erityisesti hän oli kiinnostunut sosiaalista ja poliittisista olosuhteista Amerikassa. Hänen artikkeleissaan antama kuva Yhdysvalloista on myönteinen. Amerikkalaisen yhteiskunnan hän näki eurooppalaisen vastakohtana. Entisen kotimaansa papistoa ja valtiokirkkoa hän jopa vihasi. Suomalaista koulujärjestelmää hän arvosteli voimakkaasti todeten sen olevan huono, ruoskaa heiluttava. Virkamiehet hän näki pseudo-aristokraatteina, joiden hyväksi oli tavalliselle rahvaalle varattu "kyntöhevosen" osa.  Ensimmäisessä artikkelissaan Kansainvaellus Amerikkaan, joka julkaistiin kirjoitussarjana 2.4., 16.4 ja 23.4. 1870, hän kuvasi matkaansa uudelle mantereelle. Suomalainen siirtolaisuus ei ollut vielä oikeastaan alkanut ja niinpä 18.6.1869 Göteborgista matkaan lähteneellä aluksella hän oli ainoa suomalainen. Seuraavana vuonna hän ylisti Amerikan yksilöille luomia mahdollisuuksia uuteen alkuun seuraavasti:

Ja ihmeellistä onkin, kuinka kaikkein turmeltuneinkin ihminen saapi uuden mielen ja sydämen, pyrkimään paremman perään siinä maassa, jossa kukaan ei kysy hänen hairauksiansa, eikä mikään ihmistä alentavainen laki ole hänen tiellänsä.[1]

Aleksander Leinonen oli yksi ensimmäistä kirjeenvaihtajista, jota suomalaisilla lehdillä oli Amerikassa. Laajan tietomääränsä, monipuolisten artikkeliensa ja aktiivisen kirjoittelunsa vuoksi hän täytti tämän tehtävän hyvin, paremmin kuin monet hänen seuraajansa.  Aleksander Leinosen Suomessa julkaistut artikkelit, hänen kirjeenvaihtonsa muiden, tuolloin vielä harvojen, amerikansuomalaisten vaikuttajien kanssa, sekä kirjoitukset Anders J. Muikun perustamassa Amerikan Suomalaisessa Lehdessä, lienevät vaikuttaneet siihen, että Leinonen kutsuttiin perustamaan uudelleen Amerikan Suomalaista Lehteä Kuparisaarelle

Alex Leinonen's gravestone. Lakeview Cemetery, Calumet, Michigan

Sanomalehtihankkeen takana oli sen vastustajien ”kolmiliitoksi” nimeämä ryhmä, joka koostui apostolisluterilaisen seurakunnan kirjurista David Castrénista sekä evankelisluterilaisen seurakunnan toiminnassa mukana olleista Nils Majhannusta ja August Nylundista. Tavoitteena oli koota varat kirjapainolle ja sanomalehdelle, jonka lukijakunta koostuisi kaikista suomalaisista yli uskonnollisten rajojen. Sanomalehden perustaminen realisoitui kesällä 1879. Lehden näytenumero ilmestyi 13.6.1879 ja säännöllisen ilmestymisensä se aloitti heinäkuun alussa. Näin syntyneen Amerikan Suomalaisen Lehden päätoimittajaksi kutsuttiin Texasista Aleksander Leinonen. Leinonen, joka alusta lähtien oli myös kirjapainon osakas, vältti uskonnollisia riitoja ja yritti noudattaa tasapuolisuutta kirjoittaessaan kilpailevista seurakunnista. Sen sijaan entisen kotimaansa papistoa ja valtiokirkkoa hän suomi edelleen.  Kustannustoimintaa varten perustetun kirjapainoyhtiön osakkaista, joita oli yhteensä 65, näyttää suurin osa olleen kuitenkin apostolisluterilaisia, heidän joukossaan seurakunnan maallikkopappi Johan Takkinen. Kirjapainoyhtiön kokoukset pidettiin Calumetissa apostolisluterilaisessa pappilassa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kuitenkin ei-apostolisluterilainen kelloseppä August Nylund. Evankelisluterilaisen seurakunnan pastori A.E.Backman, joka oli myös kirjapainoyhtiön osakas ja monet muut ei-lestadiolaiset jäivät hankkeessa pian taka-alalle. Amerikan Suomalainen Lehti säilyi kuitenkin melko riippumattomana Leinosen johdossa, eikä ollut pelkästään apostolisluterilaisten äänitorvi. Tosin lehden linja oli paikallisissa uskonnollisissa riidoissa usein apostolisluterilaisia myötäilevä ja evankelisluterilaisia kritisoiva. Mutta muuten sen  linja oli koko ajan varsin liberaali. Kun apostolisluterilaisten kiinnostus kustannustoimintaa hiipui sisäisten riitojen kasvaessa, Aleksanteri Leinonen hankki koko lehden omistukseensa.[2] 

Eva Karoliina Leinonen's gravestone. Lakeview Cemetery, Calumet, Michiga

 Hankittuaan lehden ja kirjapinon kokonaan omistukseensa Leinosen asenne evankelisluterilaisiin lientyi vähitellen. Niinpä, kun Suomi Synodi perustettiin vuonna 1890, löytyi Aleksander Leinosen nimi sen perustajien joukossa. Kun Suomi-opisto perustettiin 1896, valittiin hänet sen johtokuntaan. Leinonen hoiti opiston rahastonhoitajan tehtäviä perustamisesta aina kuolemaansa saakka. Lisäksi hän oli mukana luottamustoimissa Suomalaisten Keskinäisessä Palovakuutusyhtiössä.

Vuoden 1900 väestönlaskutietojen mukaan Aleksander Leinonen avioitui vuonna 1883 Caroline (Eva Karoliina) Leinosen kanssa. Hän oli syntynyt 23.4.1855 Suomessa ja muuttanut Yhdysvaltoihin vuonna 1880. Perheessä oli kolme lasta.  Aleksander Leinonen menehtyi Lake Lindenin sairaalassa 19.11.1903. Eva Karoliina Leinonen kuoli 9.10.1927.

---

[1] Oulun Wiikko Sanomia 22/3.6.1871

[2] ASL 3/18.7.1879, 15/10.10.1879; Ilmonen 1923, 114; Kirkollinen Kalenteri 1904, 215-217; Raittila 1982, 136-137.