 |
| Kansan Työ 9.8.1955 |
Selaillessani Kansan Työ-lehden vuoden 1955 vuosikertaa, kiinnitti huomioni uutinen Suomen kansalaisuutta hakeneista ja saaneista. Heitä oli uutisen mukaan ollut VAIN 3392 henkilöä kymmenen vuoden jaksolla vuosina 1945 - 1954. Vuonna 1945 AINOASTAAN YKSI vierasmaalainen sai maamme kansalaisuuden. Eipä näytä siis Suomen kansalaisuuden hankkiminen olleen suuressakaan huudossa. Tosin sen saaminen oli todella vaikeaa. Hakemukseen piti liittää kotikunnasta saatu todistus. Asiaa käsitteli kunnan / kaupunginvaltuusto, joka ei yleensä puoltanut hakemusta, jos oli vähänkin epäilyä siitä, ettei henkilö pystynyt omalla työllään elättämään itseään ja perhettään. Esimerkisi Lappeenrannan kaupunginvaltuusto jakoi runsaasti kielteisiä lausuntoja 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla kansalaisuutta hakeneista entisistä tsaarin Venäjän kansalaisista, vaikka nämä olivat asuneet maasssa vallankumouksesta lähtien. Kielteinen lausunto annettiin myös venäläisen emigranttiperheen pojasta, joka oli päässyt opiskelemaan Helsingin yliopistoon, koska hänen vanhempansa olivat vähävaraisia eikä opiskelijalla myöskään ollut varoja.
Tänään tilanne on aivan toinen. Lähes kahdeksantuhatta ulkomaan kansalaista sai
Suomen kansalaisuuden vuonna 2015. Tänäkin päivänä kansalaisuuden saamisen ehtona on se, että hakija kykenee elättämään itsensä. Lausuntoa ei kuitenkaan pyydetä enää kunnan- ja kaupunginvaltuustoilta. Onneksi, sillä käytäntö vaihtelisi paikkakunnittain reilusti.
Ilmeisesti koko itsenäisen Suomen olemassolon aikana suurin kansalaisuutta hakeneiden ja saaneiden ryhmä on ollut Venäjän / Neuvostoliiton kansalaiset. Viime vuosina kaksoiskansalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Tilaston mukaan maassamme on esim. noin 26 000 sekä Suomen että Venäjän kansalisuuden omaavaa henkilöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti