Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Vankilanopettaja Adam Lindh, romanikielisen aapisen ja kieliopin laatija

Vankilanopettaja Adam Lindhin laatiman romanikielisen aapisen käsikirjoituksen kansi

Lappeenrannan seudun kansanopetuksena vaiheissa  nousee 1880-luvulta 1910-luvulle esille usein nimi Adam Lindh. Hän oli syntynyt vuonna 1843 Savitaipaleella ja valmistunut kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista kesällä 1868. Lappeenrantaan hän muutti Viipurista vuonna 1882. Täällä asuessaan hän ole mukana lähes kaikessa mahdollisessa kansalais-, sivistys- ja järjestötoiminassa. Päätyönä hänellä oli Lappeenrannan vankilan opettajan toimi, mutta sen lisäksi  Lindh toimi opetustehtävissä ajoittain myös muissa paikkakunnan oppilaitoksissa. Kaiken tämän lisäksi hän oli pari vuotta paikallisen sanomalehden toimittajana ja kirjoitti useita paikallishistoriaa kuvaavia kirjoja. Hän oli myös keskeinen henkilö vapaapalokuntatoiminnassa sekä maanviljelysseurassa. Adam Lindhin monivaiheinen elämä päättyi Lappeenrannassa toukokuussa 1924.

Adam Lindhin anomus saapui Senaattiin 21.6.1900

Erikoisin ja minulle täysin uusi opettaja Lindhin harrastuksen kohde paljastui tutkiessani hänen Lappeenrannan kaupunginarkistoon tallennettuja asiakirjojaan. Tämä monipuolinen ja ilmeisesti lähes kaikesta inhimillisestä kiinnostunut "kansankynttilä" oli laatinut romanikielisen aapisen, koonnut sille sanaston ja kääntänyt kymmenen käskyä Martti Lutherin selityksillä varustettuna romanikielelle. Lisäksi hän oli laatinut romanikielelle kieliopin ja koonnut myös kokoelman sanontoja.  Romanikielinen aapinen oli valmistunut jo 1893. Vuonna 1900 hän anoi Senaatilta kyseisen kokoomateoksen painattamista ja jakamista ilmaiseksi romaniväestolle. Toki hän pyysi myös työstään korvausta. Sitä hän ei kuitenkaan saanut eikä kirjaa ilmeisesti koskaan painettu. Adam Lindh oli huomattavasti aikaansa edellä. Ensimmäinen painettu romanikielinen aapinen saatiin maahamme vasta niinkin myöhään kuin 1982. Täältä löytyy aiheesta lisää.

Alla Adam  Lindhin anomus ja Senaatin vastaus puhtaaksi kirjoitettuna:

Suurivaltaisin Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas

Teidän Keisarillinen Majesteettinne alamaisina elää maassamme kuljeksiva mustalaiskielinen kansanheimo, joka ruumiillisesti on hyvin ke[hittynyt]]tä, vaan henkisesti ovat useat heist[ä mel]kein pakanuuden tietämättmyy[den ti]lassa, ja puuttuen  kaikkea siveellistä tukea joutuvat he helposti rikoksiin ja vankihuoneisiin.

Olen yli 30 vuotisella opettaja ajallani ollut aina tilaisuudessa näkemään ja kuulemaan, miten kehittymättömiä he ovat olleet. Harvat heistä ovat osanneet lukea kirjaa sisältä ja vielä harvemmat ovat olleet ne, jotka ovat ymmärtäneet jotain luetun kappaleen sisällöstä.

Useain heistä olen kuullut sanovan, "jos meilläkin olisivat olleet kirjat lapsina ollessamme ja varsinkin omalla kielellämme, niiin tottahan mekin nyt jotain osaisimme". Tällaisia valituksia usein kuultuani rupesin kirjoittelemaan muistiin mustalaiskielisiä sanoja ja lauseita ja huomattuani siinä löytyvän riittävästi sanoja ajatusten ilmoittamiseen, aloin sitä sommitella kirjakieleksi. Tämän työni tuloksena valmistui jo vuonna 1893 mustalaiskielinen aapiskirja eli ”Aapis Liin”. Tämä kirja on sittemmin ollut Helsingin Keisarillisen Aleksanderin Yliopiston kielioppineiden nähtävänä ja tutkittavana. Koska yhä olen ollut siinä varmassa vakaumuksessa, että mustalaisetkin olisivat kirjallisuuden avulla opetettava ja saatettava kunnon kansalaisiksi ja yhteiskunnalle hyödyllisiksi jäseniksi, niin olen yhä edelleenkin jatkanut mustalaiskielen tutkintojani ja käyttänyt kirjoituksessa ainoastaan meidän kirjaimistoa.

Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne rohkenen nyt alamaisimmassa nöyryydessä jättää jo edellä mainitun Aapiskirjan ja siihen kuuluvat kaksi sanakirjaa, joissa toisessa on sanat siinä järjestyksessä, missä ne esiintulevat Aapisessa ja toisessa aakkosellisessa Lexikon-muodossa. Jumalan kymmenet käskyt M. Lutheruksen selityksillä, mustalaiskielen kielioppi ja mustalaiskielinen Puheluvarasto eli Parlör.

Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne alamaisimmassa nöyryydessä pyydän, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne armossa hyväksi näkisi määrätä, että nämä kirjat ja varsinkin Aapiskirja ja Jumalan kymmenet käskyt yleisillä valtion varoilla painatettaisiin ja mustalaisille maksutta jaettaisiin. Sillä Aapiseen olen sovittanut paljon hyö[dyllisiä] tietoja mustalaislapsille ja Jumala[n kym]menet käskyt ovat heille kaikille aina [tar]peelliset. Jos nämä kirjat tulisivat pain[etta]viksi, niin sitouden pitämään tarpeellista huolta lukemisesta.

Nämä käsikirjoitukset olen lukenut useille mustalaisille ja ovat he hyvin ymmärtäneet ja hartaammasti toivovat niiden ilmestymistä painettuina.

Teidän Keisarilliselta Majesteetiltanne vielä alamaisimmassa nöyryydessä pyydän, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne armossa hyväksi näkisi myöntää minulle yleisistä varoista kohtuullisen palkkion tästä pitkällisestä työstäni, kun myöskin valtion apua tutkintojeni jatkamiseen mustalaiskielessä..

Yhä ollen Teidän Keisarillisen Majestettinne nöyrin, kuuliaisin ja uskollisin alamainen

Adam Lindh
Wankilan opettaja Lappeenrannassa

--------

Keisarillisen Majesteetin Suomen Senaatti on tämän alamaisen hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen Itselleen esittelyttänyt, mutta ei tahtonut sitä varteen ottaa. Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Siviilitoimikunnassa, Marraskuun 26 päivänä 1900

Käskystä:

Arvid Krogerus

---

[1] Anomusasiakirjan yläreunasta on repeytynyt pala pois. Hakasulkeitten välissä oleva sisältö on päätelty kontekstistä.