Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kansakoululaiset lauloivat ja leikkivät kesän kaupunkiin

Kutsu kansakouluväen kevätjuhlaan (viimeiseen?) vuoden 1968 Opinsaunassa

Kansakouluväen kevätjuhla Linnoituksessa 1952 – 1968

Lappeenrannan kevääseen kuuluivat 1950- ja 1960-luvuilla Linnoituksessa järjestetyt kouluväen kevätjuhlat. Siellä oppilasryhmät esittelivät niitä taitojaan, joita he olivat lukuvuoden aikana harjoitelleet. Samalla tapahtuma oli juhlava päätös kuluneelle kouluvuodelle. Mitä ilmeisemmin yhtenä kimmokkeena kevätjuhlalle olivat Lappeenrannassa helluntaina 1950 järjestetyt kansakouluväen suurjuhlat, joihin lappeenrantalaiset koulut olivat harjoitelleet runsaasti monipuolista ohjelmaa.[1]

Ensimmäisen kerran kansakouluväen kevätjuhla järjestettiin 25.5.1952 kuitenkin Kimpisen urheilukentällä. Juhlaväki kokoontui klo 13 ensin Peltolan koululle, josta se marssi ensin laskemaan seppeleen sankarihaudoille. Sen jälkeen kouluväki jatkoi Kimpiseen, jonne kokoontui noin 700 laulajaa sekä 900 poikaa ja 1100 tyttöä voimisteluesityksiin. Kimpisen kentällä klo 14 alkanutta juhlaesitystä pääsi seuraamaan ostamalla pääsylipun. Erityisesti mainostettiin etukäteen lehdissä opettaja Mirjam Peltolan ohjaama Lönnrotin kansakoulun tyttöoppilaiden esitystä ”Metsän satu”.[2] Lappeenrantalaiset eivät kevätjuhlineen olleet suinkaan ainutlaatuisia, sillä pari päivää aikaisemmin oli vastaavaa juhlaa viettäneet Imatran koululaiset Vuoksenniskan urheilukentällä.[3]

Kevätjuhlan järjestämisestä vastasi paikallinen opettajayhdistys, joka käytti pääsymaksuista kertyneet varat oppilaiden kevätretkien kustantamiseen. Kaupungin kansakouluissa oli muodostunut jo perinteeksi, että kuudennet luokat tekivät viimeisen yhteisen lukukautensa päättyessä opintoretken johonkin kaupunkiin. Monilla vähävaraisista perheistä olleilla oppilailla ei olisi ollut mahdollisuutta lähteä opintoretkelle ilman kevätjuhlan tuotosta saatua avustusta. Kevään 1963 kevätjuhlien tuotto (1300 markkaa) lahjoitettiin aikaisemmasta käytännöstä poiketen kokonaisuudessaan Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahastolle.[4]

Lappeenrannan Opettajayhdistys sai järjestää tuhansia kaupunkilaisia Linnoitukseen joka kevät houkutelleen tilaisuuden lähes kymmenen vuoden ajan ilman virallista ”hyväksyntää”. Kunnes keväällä 1961 kaupunginhallituksen jäsen tiedusteli, kenen toimesta kevätjuhla oli järjestetty. Rivien välistä on tulkittavissa ilmeinen epäluulo järjestelyjä kohtaan. Kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen oli selvittänyt asian kyseiselle kaupunginhallituksen jäsenelle. Lisäksi kansakoulujen johtokunta antoi kiitoksella tukensa käytännölle ja katsoi, ettei vastaisuudessakaan ole syytä siirtää tilaisuuden järjestämistä kansakoulujen johtokunnalle. Tosin kesäteatterin varaaminen kevätjuhlaa varten näyttää siirtyneen jossakin vaiheessa kansakoulujen johtokunnan päätettäväksi.[5]

Kevätjuhlaperinne jatkui aina 1960-luvun lopulle saakka keräten tuhatmäärin katsojia Linnoituksen kesäteatteriin. Tilaisuus oli mitä oivallisin paikka esitellä oppilaiden vanhemmille ja muille kaupunkilaisille, mitä tietoja ja taitoja kouluvuoden aikana oli saavutettu. Vuonna 1967 kouluväen kevätjuhla sisältyi yhtenä keskeisenä ohjelmanumerona eteläkarjalaisten häiden ohella Lappeenranta-päivien ohjelmaan. Kevätjuhla järjestettiin vielä seuraavana keväänä, mutta sen jälkeen niistä ei enää löydy mainintoja. Mikä tuon hyväksi havaitun perinteen lopetti, on jäänyt allekirjoittaneelle arvoitukseksi.[6] Kansakouluväen kevätjuhlalla oli myös merkittävä osuus Opinsauna-lehden syntyyn. Lehden ensimmäinen päätoimittaja opettaja Eino Jakonen muisteli syntyvaiheita näin: Olimme Kalle Kunnassalon päivillä 28.1.1957 Saimaanlinnassa, jossa muun turinan yhteydessä keskusteltiin kansakouluväen keväisestä juhlasta kesäteatterissa. Ehdotin vieressäni istuvalle tarkastaja Väinö Knuutiselle, että annettaisiin kaikkien oppilaiden kirjoittaa määrätyistä aiheista, joista parhaat luettaisiin tulevassa kevätjuhlassa sinä aikana, kun siirryttiin ohjelmanumerosta toiseen”.  Ehdotukseen tartuttiin ja Jakonen sai tehtäväkseen koota kirjoitukset. Näitä tuli niin paljon, että Jakoselle syntyi ajatus niiden kokoamisesta lehdeksi.[7]

Kansan Työ-lehdessä oli 22.5.1963 kuvaus kevätjuhlasta otsikolla
”Kansakoululaiset lauloivat ja leikkivät kesän kaupunkiin”

Tässä otteita paikoin yksityiskohtaisesta kuvauksesta:

”Miks leivo lennät Suomehen”, kajautti Raine Laakko Kesämäen koulusta trumpetillaan julistaen Kesäteatterin suurimman yleisömenestyksen keräävän näytelmän alkaneeksi. Kansakouluväen kevätjuhla suosi eilen illalla aurinkoinen sää ja katsomo sekä vallit täyttyivät alle ja yli oppivelvollisuusiän olevista katsojista...
... Opettajakuoro oli seuraava ohjelmansuorittaja laulaen Hannikaisen ”Kotiseudulle” ja pohjalaisen kansanlaulun ”Faari tuli taloon”. Ja sitten esiintyi kaikkien Lappeenrannan kansa- ja kansaliskoulujen oppilaita, ensimmäisenä Taikinamäen koulun tytöt leikkien kesäisen leikin. Matti Hautamäki oli mös Taikinamäen koulusta ja esitti laulun ”Vanha musta Joe”. Kesämäen koululaiset olivat siirtyneet rokokoohon menuetin merkeissä ja Peltolan koulun ensimmäinen esiintyminen tapahtui soittokerhon reippaalla soitolla.
Inkeri Karhula Armilan koulusta lausui ”Hyttysestä ja muurahaisesta” niin pontevasti, että jopa valleilla istujien hälinä hiljeni. Lönnrotin koulun pienet tyttöset esittivät auringonsädeleikin ja Linnoituksen suuremmat tytöt tanhusivat. Armilan koulun tytöt lauloivat keväästä ja kesästä ja Kesämäen koulun Markku Haapanen kertoi leikkisästi kesästä.
Peltolan koulun oppilaat esittivät intiaanileikin intiaanin voimalla ja tyyneydellä ja leikin loppuvaiheessa lentokoneen moottori taivaalta huomautti, että ”Villiä länttä enää ole ei”. Armilan poikakuoro lauloi Leivonen ja Kevätpolkka ja Linnoituksen koulun osuutena oli pieni televisiopätkä, ilmeisesti mainosteeveetä, missä aluksi keskusteltiin kenkäkaupassa Ollin mukaan ja jatkona oli mainospala Opinsaunasta.
Tykin koululaiset tanssivat Koiviston polskan ja Armilan soittokunnan suureen esiintymiseen päättyi vaihteleva tilaisuus. Kuuluttaja Raimo Lehtisen ”Inkkarikiljunta oli hyvä.[8]

---

[1] Etelä-Saimaa 31.5.1950. Kansakoulun suurjuhlat helluntaina Lappeenrannassa.

[2] Etelä-Saimaa 22.5.1952. Kansakouluväen laulu ja voimistelujuhlat Lappeenrannassa; 27.5.1952. Laulun ja leikin riemua maakunnan kansakouluväen kevätjuhlassa Lappeenrannassa.

[3] Etelä-Saimaa 24.5.1952. Kansakouluväen kevätjuhlaa vietettiin Imatralla helatorstaina.

[4] Opinsauna 1964, 16.

[5] LKA. KJA. Ca:11. 9.5.1961, § 74; Ca:12. 21.4.1964, § 42.

[6] Etelä-Saimaa 24.5.1957. Kansakouluväen perinteellinen kevätjuhla eilen Linnoituksen teatterissa; 25.5.1960. Kansakouluväki vietti kevätjuhlaansa; 26.5.1965. Kansakouluväki vietti kevätjuhlaa kesäteatterissa; 25.5.1966. Lappeenrannan kansakouluväki vietti onnistunutta kevätjuhlaa; 25.5.1967. Lappeenranta-päivien ohjelma; Raimo Lehtisen hst. 4.1.2016.

[7] Opinsauna 1986, 8.

[8] Kansa Työ 22.5.1963. Kansakoululaiset lauloivat ja leikkivät kesän kaupunkiin.