En ole viime aikoja juurikaan penkonut uskonnollisuuteen
liittyviä aiheita, mutta aika ajoin niitä pullahtaa esiin muita tietoja etsiessäni.
Etelä-Savo-lehdessä oli 15.7.1933 artikkeli, jossa vapaakirkollinen lähetti Väinö
Välkiö kertoi kokemuksistaan Ruijan-matkalta. Välkiö kuvaa kielellisiä,
uskonnollisia ja myös taloudellisia oloja. Elettiinhän tuolloin pulavuosia. Ruijassa
uskonnollista elämää sävytti sekä suomalaisten kveenien että saamelaisten keskuudessa
vahvasti lestadiolaisuus. Sitä on pidetty voimakkaasti eksklusiivisena uskontona,
joka sulkee pois muut kristinuskon haarat. Välkiön haastattelusta muodostuu
toisenlainen, sterotypiat kumoava kuva. Tässä otteita hänen haastattelustaan:
Suomalaiskyliä, joissa suomalaisten lisäksi on vain muuan
norjalainen, joku opettaja ja kauppias ovat Annijoki, Pykeia, Näätämö,
Kallijoki sekä osittain Taana ja Alattio. Näissä on suomen kielen taito
parhaiten säilynyt. Vesisaaren kaupungissa on suurin suomalaisasutus eli noin
2000 asukkaasta yli puolet suomalaisia. Vesisaaressa on mm. suomalainen
kirjasto, saarnamies Möllerin perustama, ja on sillä varsin huomattava määrä
arvokkaita teoksia.
Kirjallisuuteen nähden harrastetaan etupäässä vain
hengellistä kirjallisuutta. Laestadiuksen ja Lutherin postillat ovat enin levinneitä.
Monin paikoin näkee myös Samuli Paulaharjun kirjaa Ruijan suomalaiset, jonka
asiallisuutta kiitellään. Suomalaisia sanomalehtiä leviää nykyisin vain muuan,
mutta sen sijaan uskonnollisia, varsinkin laestadiolaisten lehtiä leviää
runsaasti.
Väestön uskonnollinen harrastus on erikoisen huomattava.
Nimenomaan laestadiolaisuus on levinnyt runsaasti näille seuduille ja heillä on
– samoin kuin jossakin määrin kirkollisella sisälähetysseuralla – omia rukoushuoneita.
Saarnamiestä tullaan kuulemaan peninkulmienkin päästä. Sain useissa tapauksissa
vapaasti käyttää sekä laestadiolaisten rukoushuoneita että kansakoulutaloja
hartaustilaisuuksiini, ja yleensä laestadiolaiset suhtautuivat myötämieleisesti
järjestämiini kokoustilaisuuksiin.
Norjan Lapin lähetysseura tekee näillä seuduilla huomattavaa
valistustyötään. Seuralla, joka äsken täytti 45 vuotta, on useita
vanhainkoteja, sairashuoneita ja sairaanhoitajattaria, jotka toimivat
lappalaisten keskuudessa.
Pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta siirtyneet asukkaat ovat yleensä siistejä, ja vieraanvaraisia. Kun väestö tiesi minun liikkuvan saarnamatkoilla, sain maksutonta avustusta kaikkialla. Mitä kansallisuustietouteen tulee, on käsitys Suomesta heikkoa, joskin suurella mielenkiinnolla ja lämmöllä muistellaan kotimaan oloja
Pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta siirtyneet asukkaat ovat yleensä siistejä, ja vieraanvaraisia. Kun väestö tiesi minun liikkuvan saarnamatkoilla, sain maksutonta avustusta kaikkialla. Mitä kansallisuustietouteen tulee, on käsitys Suomesta heikkoa, joskin suurella mielenkiinnolla ja lämmöllä muistellaan kotimaan oloja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti