Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

lauantai 27. joulukuuta 2014

Punaisten sankarivainajien muistomerkki Lappeenrannan vanhalla hautausmaalla (Päivitetty 7.6.2015)


Punaisten sisällissodan vainajien muistokivi Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla
Tapaninpäiväisellä kävelylenkilläni poikkesin, niin kuin usein ennenkin, Lappeenrannan Vanhalle hautausmaalle. Vanhat hautausmaat kätkevät sisäänsä monta mielenkiintoista tarinaa. Hautakivet kertovat ulkoasullaan kunkin ajan muotivirtauksista ja ihanteista. Kun ja jos on on perehtynyt paikallishistoriaan, hautakivien henkilönimet alkavat elää omaa elämäänsä hautausmaalla kävelijän mielessä. Muistin sopukoista nousevat  vainajan kanssa yhdessä koetut ilot ja surut. Julkisuuden henkilöiden hautakivien kohdalla muistuvat mieleen heidän asemansa ja roolinsa yhteisten asioiden hoitajina, urheilukilpailujen sankareina tai vaikkapa iltapäivälehtien lööppimagneetteina.

Tällä kertaa pysähdyin kuvaamaan muistomerkkiä, joka on pystytetty kertomaan yhdestä kansakuntamme  historian synkimmästä vaiheesta. Kyseessä on vuoden 1918 sisällissodassa kuolleiden punaisten sankarivainajien muistomerkkiä, joka sijaitsee keskellä Lappeenrannan Vanhaa hautausmaata. Muistokiven on pystyttänyt vuonna 1940 Lappeenrannan Työväenyhdistys. Kiveen hakatussa tektissä ovat sanat:

1918
Teitä muistaen
Lappeenrannan ja ympäristön työväestö



Muistokiven takana, matalien kuusien alla, makaa viimeisessä leposijassaan vajaat 300 punaisten puolella sisällisodassa taistellutta ja toiminutta


Muistokivestä etelään avautuu pitkä, kapeahko yhteishauta, jonka tarina on seuraava. Juuri ennen Lappeenrannasta peräytymistään järjestivät punaiset sankarihautajaiset nykyisen Kauppatorin keskellä. Kun valkoiset valtasivat kaupungin, he kaivattivat haudat ylös ja siellä olleet ruumiit siirrettiin  Vanhalle hautausmaalle. Sisällissodan aikana kaatuneita ja surmattuja punaisia oli haudattuna kuitenkin useisin paikkoihin Lappeenrannan seudulla.. Haudat olivat sekä eläinten että ihmisten tallottavina ja ne olivat usein myös matalia. Hautarauhan rikkoutumisen lisäksi tästä aiheutui myös terveydellisiä riskejä. Niinpä Lappeen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö esitti kunnanvaltuustolle, että kunnan alueella olevat punaisten haudat aidattaisiin. Kunnavaltuuston siirsi asian terveyslautakunnun huolehdittavaksi.

Etelä-Saimaan uutinen 5.10.1920 Lappeen sosialidemokraattisen
kunnallisjärjestön esityksestä punaisten hautojen aitaamiseksi
Linnoituksen pohjoispäässä olleen toisen punaisten joukkohaudan vainajia siirrettiin Vanhan hautausmaan joukkohautaan vuonna 1942. Nämä vainajat olivat ns. valkoisen terrorin uhreja. Linnoituksessa sijaitsi yksi sisällissodan suurimmista ja pahamaineisimmista sotavankileireistä. Luettelo siellä kuolleista, joista osaa siis lepää nyt Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla, löytyy täältä. Näin tästä haudasta on muodostunut vajaan kolmensadan punaisten puolella taistelleen viimeinen leposija. Lappeenranta oli yksi pahimmin valkoisesta terrorista ja koston kierteestä kärsinyt paikkakunta maassamme.
Hyvä kuvan sekavista ja verisistä tapahtumista saa lukemalla Pekka Toivasen artikkelin 

PUNAISTEN JA VALKOISTEN SOTA LAPPEENRANNASSA 1918


Kävin punaisten muistomerkillä vappuaamuna 2015. Muistokivelle oli tuossa vaiheessa  (klo 11) laskettu yksittänen kukkakimppu sekä Suomen Kommunistisen Puoleen Lappeenrannan osaston kukkavihko. Vähää aikaisemmin, kun kiertelin kauempana hautausmaalla, näin kuinka muistokiven ääreen kokoontui pieni joukko. He näyttivät kaikki olevan jo eläkeiässä. Monet liikkuivat hyvin varovaisesti, kävelykeppiin tukeutuen.

Sisällissodassa 1918 kuolleiden punaisten muistokivi ja joukkohauta Lappeenrannan vanhalla hautausmaalla. Muistokiven edessä SKP:n Lappeenrannan osaston laskema kukkavihko


Satoja metrejä pitkän punaisten joukkohaudan eteläpäässä on pienempi muistokivi.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti