Assyrialaiset - sukupolvesta toiseen vainottu vähemmistö

Assyrian lippu

Assyrialaiset seemiläinen etninen ryhmä, joka asuu neljän islamilaisen valtakunnan alueella eli Syyriassa, Turkissa, Irakissa ja Iranissa.  He mieltävät itsensä muinaisen suurvallan Assyrian alkuperäisiksi asukkaiksi.  Äidinkielenään he puhuvat arameaa/syyriaa. Assyrialaiset ovat uskonnoltaan kristittyjä, ja he kuuluvat kirkkokuntiin, joiden juuret ulottuvat noin 1900 vuotta taaksepäin. Maailmassa arvioidaan oleva nykyään yhteensä 3,3 miljoonaa assyrialaista.

Pyhän Marian  kirkko Tell Nasrissa Hasakan maakunnassa Koillis-Syyriassa vuonna 2012.

Asuinalueet

Assyrian kotimaan muodostavat heimoalueet ovat nykyisen Pohjois-Irakin Niiniven tasangot ja Dohukin kuvernementti, Kaakkois-Turkin Hakkarin ja Tur Abdin maakunnat, Luoteis-Iranin Urmian piirikunta ja Koillis-Syyrian Al-Hasakan kuvernementti. Suuri osa assyyrialaisista on muuttanut runsaan sadan vuoden aikana alueelta pois, Pohjois-Amerikkaan, muualle Lähi-idän alueelle, Australiaan, läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle. Poismuuttoa laukaisivat useat verilöylyt ja kansanmurhat, jotka kohdistuivat assyrialaisiin heidän kotiseudullaan. Tunnetuimpia näistä ovat Diyarbakırin verilöylyt, armenialaisten ja assyrialaisten kansanmurha ensimmäisen maailmansodan aikana ja Simelen verilöyly Irakissa vuonna 1933. Uuden muuttoaallon käynnisti Iranin vallankumous vuonna 1979 ja kiihkokansallisten Ba'ath-puolueiden valtaannousu ja niiden harjoittama politiikka Irakissa ja Syyriassa. Viimeisimpänä sysäyksenä assyrialaisten emigraatioon on ollut Irakin ja Syyrian sisällissodat sekä ISIS:n nousu. ISIS sai haltuunsa laajoja alueita sekä Irakissa että Syyriassa ja tuhosi sieltä kaikki kristilliset kirkot ja tappoi lukuisia kristittyjä ja vapautti satoja vangiksi ostamiaan kristittyjä vasta lunnasrahojen maksun jälkeen .
 

Tell Nasrin Pyhän Marian kirkon rauniot. ISIS valtasi seudun ja räjäytti kirkon 2015.

Assyrialaisten uskonnollisuus

Assyrialaiset noudattavat enimmäkseen itä- ja länsiasssyrialaisia ​​kristinuskon liturgisia riittejä.  Itä-syyrialaisia riittejä harjoittaviin kirkkoihin kuuluvat Itä-Assyrian kirkko/Idän Pyhä Apostolinen Katolinen Assyrialainen kirkko (Holy Apostolic Catholic Assyrian Church of the East, kirkkokunnan sivut löytyvät täältä), Idän Ikiaikainen Pyhä Apostolinen Katolinen kirkko (Ancient Holy Apostolic Catholic Church of the East, lisätietoa löytyy mm. täältä:) ja Kaldean Katolinen Kirkko (Chaldean Catholic Church, lisätietoa on täällä). Kirkkokunnat käyttävät riiteissään klassista syyriaa, joka on itä-aramealainen murre. Kaldean Katoliseen kirkkoon kuului vuonna 2017 noin 630 000 jäsentä, Itä-Assyrian kirkkoon noin 320 000 jäsentä sekä Idän Ikiaikaiseen Pyhään Apostoliseen Katoliseen kirkkoon noin 70 00 jäsentä (tieto vuodelta 1968).

ISIS:n räjäyttämä Tell Tamrin kirkko Hasakan maakunnassa Koillis-Syyriassa.

 Edellisistä kirkoista poiketen Syyrian ortodoksinen kirkko ja Syyrian katolinen kirkko noudattavat länsisyyrialaisia riittejä. Nekin käyttävät klassista syyriaa liturgisena kielenään. Arviot Syyrian ortodoksiseen kirkkoon, jonka virallinen nimi on Syyrialainen Antiokian ja Koko Idän Ortodoksinen Patriarkaatti (Syriac Orthodox Patriarchate of Antioch and All the East, viralliset sivut täällä), kuuluvien määrästä vaihtelevat suuresti. Heidän lukumääränsä Syyrian, Turkin, Irakin ja Iranin alueilla lienee noin puoli miljoonaa. Sama verran heitä on muuttanut alueelta Eurooppaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan. Syyrialainen Katolinen Kirkko (Syriac Catholic Church) on kannattajamäärältään pienempi. Siihen kuuluu noin 200 000 henkeä. Kirkon riitit ovat samanlaisia kuin Syyrialaisessa Ortodoksisessa kirkossa, mutta Syyrialainen Katolinen kirkko on, kuten nimestäkin käy ilmi, täydessä yhdessä katolisen kirkon kanssa. Kirkkokunnan patriarkaatti on nykyisin Libanonissa Beirutissa. Kirkkokunnan sivut (arabiaksi) löytyvät täältä.

Saint Shmounin kirkko pienessä Tell Jamaalin kylässä, Khabour-joen laaksossa, alueella jossa assyrialaiset itsepuolustusjoukot ja kurdit ovat käyneet kiivaita taisteluja usean viime päivän aikana Turkin tukemia jihadisteja vastaan

Jatkoa seuraa...
Kristittyjen kansanmurhat Diyarbakirissa (osa 1)
Kristittyjen kansanmurhat Diyarbakirissa (osa 2)
Kristittyjen kansanmurhat Diyarbakirissa (osa 3)
Armenialainen Golgata

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 4

Kartta Puumalan ja Ruokolahden rajaseudulta, josta kesällä 1944 etsittiin käpykaartilaisia. Karttaan merkittyy mm. Heinlahti, Pimiälahti ja Vuorlammen luola.

Pitkän tauon jälkeen jatkan postaustani, jossa kerron jatkosodan kesän 1944 rintamakarkureista ja metsäkaartilaisista Etelä-Karjalassa. Sarjan ensimmäinen kirjoitus löytyy ensin täältä. Tämän jälkeen olen julkaissut ensimmäisen osan Erillisen sotapoliisiosaston Virasojan Asemakomennuskunnan raportista toiminnastaan 7. - 14.8.1944. Sen tavoitteena oli metsäkaartilaisten kiinniottaminen Ruokolahden - Puumalan saloseuduilta. Raportin toinen osa on luettavissa täällä. Nyt seuraa kertomuksen kolmas eli viimeinen osa.

------
Illalla (11.8.1944) klo 22.00 pidätettiin karkuri Savinotko Hulkkosen päästessä karkuun.
12.8. päivällä kävi partiosta yksi mies noutamassa maitoa Heinlahdessa, jolloin poistumisen talosta täytyi tapahtua ikkunan kautta syystä, että taloon oli tulossa naapurin palvelija, joka ei isännän mielestä saanut nähdä partiomiestä.
Siirryttiin nelimiehisen partiona Pimiälahteen, jossa oli kotona eräs 70 vuotias ukko.  Tiedusteltiin Vuorlammen luolaa ja pyydettiin saada keittää perunoita. Ukko ei kuitenkaan voinut antaa lupaa tähän, koska talonväkeä ei ollut kotona.
Jatkettiin matkaa Vuorlammelle, ruokailtiin ja palattiin illaksi Heinlahteen. Yksi partiomies kävi tiedustelemassa saunaa ja venettä. Saatiin myönteiset vastaukset, muttta saunaa saatiin mennä vasta,sitten, kun naapurin- ja talonväki olivat ensin käyneet.
Kaksi miestä lähti Pimiälahdesta noutamaan maitoa. Saatiin haluttu puolikkaan pullo täyteen ja lisäksi vielä hyvät voileivät. Isäntä Toivo Pitkonen varoitteli kovasti tulemasta päivällä, mutta kehotti sitävastoin tulemaan illalla. Kertoi vanhan ukon olevan sellaisen, että höpöttää kaikki asiat, joten sen aikana ei pitäisi näyttäytyä, eikä puhua juuri mitään.
Illalla kylvettiin Heinlahdessa, juotiin maitoa ja käytiin heinävajaan nukkumaan.
13.8. klo 5.00 lähdettiin veneellä pidättämään karkuri Hulkkosta, joka saatiin pidätetykis klo 8.00 haavoittuneena konepistoolisuihkusta.
klo 13.00 tavattiin Heinlahteen tulossa olevia sotilaskarkureita kaksi, joista toisella oli kädessä 9 mm ukko-mauseri. Karkureita ei saatu pidätetyksi heillä olevan etumatkan vuoksi.
Raportti päättyy
------

Lainaamani raportti paljastaa, miten yllättävän myönteisesti metsäkartilaisiin suhtauduttiin Ruokolahden ja Puumalan rajaseudulla. Jotakin kautta tieto paikallisen väestön myönteisestä asenteesta ja seudun sopivuudesta kätkeytymiseen oli kiirinyt laajalle. Mielenkiintoni heräsi nyt penkomaan lisää kesän 1944 karkuri-ilmiöstä täällä Etelä-Karjalssa. Monia tarinoita olen kuullut, mutta mikä niistä on totta, ja mikä Huhtiniemi-kohun tapaista hevosmiesten tietotomistoon perustuvaa, olisi selvittämisen arvoista. Etelä-Saimaassa oli muuten 22.6.2019 artikkeli seudun luolista ja muista luonnonnähtävyyksistä. Artikkelissa on myös kuva raportissa mainitusta Vuorlammen luolasta.

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 3

Kartta soatilaskarkureiden etsintäalueesta Ruokolahden ja Puumalan rajaseudulla. Raportissa mainitut Pimiälahti, Heinlahti ja Katossaari ympyröity

Olen aikaisemmissa postauksissani kertonut jatkosodan kesän 1944 rintamakarkureista ja metsäkaartilaisista Etelä-Karjalassa ensin yleisella tasolla täällä. Tämän jälkeen olen julkaissut ensimmäisen osan Erillisen sotapoliisiosaston Virasojan Asemakomennuskunnan raportista toiminnastaan 7. - 14.8.1944. Sen tavoitteena oli metsäkaartilaisten kiinniottaminen Ruokolahden - Puumalan saloseuduilta. Nyt seuraa kertomuksen toinen osa.

---------

Puolenpäivän aikana (9.8.) partio nousi Keässaareen, jossa sotilaskarkurina olevan Hulkkosen vaimo ja kolme poikaa tekivät heinää. Vaimolta tiedusteltiin ruokaa ja oisikin tämä antanut eväänsä, joita ei kuitenkaan suostuttu ottamaan. Sitä vastoin sovittiin Hulkkosen vaimon ehdotuksesta, että partio käy seuraavana yönä n. klo 4.00 aikana noutamassa hänen yöllä leipomaansa leipää. Leivän vaimo lupautui tuomaan rantaan, nimenomaan kieltäen tulemasta taloon. Paikalle saapunut Is. mies Luukkonen häiritsi tilanteen, joten partio lähti soutamaan pois, päästen turvallisesti Katossaareen. Luukkosen saapuessa varoitti vaimo partiota näyttäytymästä tälle, koska tämä oli sellainen ”kyttäri”, jota hekin vihaavat.
                9.8. illalla kävi partiosta Pouttu ja Pekonen Pimiälahdessa, josta ostettiin maitoa puolitoista litraa ja maksettiin viisi markkaa. Täällä sovittiin jatkuvasta maidon saannista. Saatiin kuulla, että sotilaskarkurina oleva S. Arponen oli 29.7. – 30.7.1944 ollut saunakiukaan teossa ja kylpemässä talossa sekä kerrottiin Arposen käyneen Heinlahdessa 6.8. vastaisena yönä ja yöpyneen tällöin saunassa.  Heinlahdessa olisi, saadun ilmoituksen mukaan, pitänyt olla myös paremman maidon saannin, koska siellä oli useampia lehmiä. Isäntä kehottikin ottamaan juuri tässä mielessä Heinlahteen.
                Partion ollessa ruuankeitossa rannassa tuli paikalle Heinlahden Kostiainen, joka tarjosi partiolle pontikkaa. Kertoi sitä olevan, mutta olevan kallista. Ei suostunut ottamaan partiosta ketään mukaan pontikan hakuun. Partio lähti yhdessä Kostiaisen kanssa Heinlahteen, jossa isäntä ja tytär keittivät korvikkeet ja antoivat pari litraa kirnupiimää ilmaiseksi.
                10.8 klo 3.00 lähti partio Heinlahdesta noutamaan Hulkkosen vaimon lupaamaa leipää sovittuaan tätä ennen Heinlahdessa maidon saannista, joksi ajaksi oli sovittu klo 20 – 21 välinen aika. Hulkkosen vaimo ei nukkumisen takia tullutkaan sovittuun paikkaa, joten partio meni noutamaan limput talosta. Kahden leivän lisäksi saatiin jauhoja ja kalaa, joista maksettiin 20 markkaa. Samalla kertoi emäntä, että hänenkin miehensä on karkurina ja oli juuri lähtenyt kotoa salolle, jossa on toisiakin miehiä. Emäntä oli ohjannut partionkin menemään  sinne sanoen siellä ruuan ja juoman riittävän. Kovan tuulen takia ei partio lähtenyt vielä sotilaskarkurien luo, vaan sousi erääseen pikku saareen, jossa viettivät yön.
                11.8. klo 7 – 8 tienoissa löydettiin karkurien Hulkkosen ja Savinotkon maan päälle rakentama korsu Hulkkosen vaimon neuvomalta salolta. Täällä järjestettiin tuliaisiksi kohta korvikkeet. Karkurit neuvoivat myös seutuja, missä liikuksi toisia karkureita, kertoivat pontikan keitosta ynnä muista touhuistaan. Ilmoittivat Heinlahden ja Pimiälahden talojen olevan sellaisia, joihin voi luottaa. Kertoivat Kostiaisen olleen heidän lähettämänään silloin, kun Kostiainen oli tarjonnut partiolle pontikkaa, ja tehtävänä oli saada selville olivatko ne ”kyttäreitä” vai ei. Olivat myyneet Kostiaiselle valmistamiaan pärekoreja kolme kappaletta 30 markan hinnasta.

Tarina jatkuu…

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 2

Kartta alueesta Ruokolahden ja Puumalan syrjäsimmillä seuduilla, josta metsäkaartilaisia jäljitettiin elokuussa 1944. Alla olevassa raportissa mainitut kylät ja muut paikat ympyröitu karttaan.

Yksi alue, jossa metsäkaartilaisia piileskeli Etelä-Karjalassa jatkosodan lopulla, oli Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajaseutu, joka oli erittäin harvaan asuttua, vaikeakulkuista ja runsaiden vesistöjen pilkkomaa aluetta. Kesällä 1944 huhut siitä, että seudulle oli siirtynyt runsaasti metsäkaartilaisia, levisivät Imatralle. Siellä ryhdyttiinkin toimiin metsakaartilaisten kiinnisaamiseksi. Tässä tapahtumista laadittu raportti, jonka olen jakanut kolmeen osaan:

-------------------------------

Erillinen sotapoliisiosasto

Virasojan Asemakomennuskunta                                              16.8.1944

Selostus partiotoiminnasta 7. – 14.8.1944.

Kun Virasojan asemakomennuskunnan tietoon oli tullut, että Ruokolahden ja Puumalan pitäjäin rajaseudulla liikkuu ja majailee sotilaskarkureita, jotka saavat paikalliselta väestöltä apua ja suojelusta, asetettiin tilanteen selville saamiseksi asemakomennuskunnan toimesta partio, jonka lähimpänä tehtävänä oli karkurien pesimispaikkoihin kiinni pääseminen. Tehtävän onnistumisen takia oli partio määrätty liikkumaan sotilaskarkurien ominaisuudessa ja tekemään havaintonsa siitä, miten paikallinen väestö suhtautuu karkureihin.
                Partion kuuluvat olivat kaikki vailla arvomerkkejä, selkäreput selässä, pistoolit taskussa lukuun ottamatta yhtä, jolla oli mukana konepistooli. Mukana miehillä oli kuiva muona, mutta oli heillä oikeus hankkia lisämuonaa taloista sikäli, kuin sitä tuntuisi olevan saatavissa.
                Partio, johon alussa kuuluivat alikersantti Matti Ahde, korpraali Toivo Pouttu ja sotamies Jooseppi Pekonen, lähti liikkeelle 7.8.1944 klo 22.00 Ruokolahden pitäjän Kemppilän kylästä. Yöpyminen tapahtui Pellisen kylän laidassa eräässä suoniittyladossa.
                8.8.1944 klo 6.30 lähti partio liikkeelle suuntana Pellisen kylässä olevat talot. Täällä eräässä talossa ruokailtiin ja ostettiin emännältä kilo voita.  Saatiin neuvoja turvallisesta kulkusuunnasta Valkosen kylän (ilmeisesti Valkeamäen kylä) kautta Peukalolammelle (kyseessä ilm. Peukalojärvi). Josta edelleen metsäpolkuja Karhunkoskelle, jonne väitettiin karkurien viime aikoina suunnistaneen. Valkosen kylä kehotettiin sivuuttamaan varoen.
                 Klo 17 tienoilla saapui partio Aleks Sinkkosen taloon, jossa isäntä tuntui erittäin suopealta. Pyysi partion oma-aloitteisesti korvikkeelle sekä neuvoi jatkamaan matkaa eräälle turvalliselle tukkikämpälle. Kehotti partiota pitämään kiirettä pakoon, koska kertoi huomanneensa pikkupoikien lähteneen viemään sanaa pidättäjille.
                Klo 20 tienoissa tuli partio pidätetyksi Sinkkosen neuvomalla tukkikämpällä ja kuljetettiin Lieviskän kylän Airakselaan. Täällä asiat selvitettiin ja partio pääsi seuraavana eli 9.8. klo 9.00 jatkamaan matkaansa veneellä saaden oppaaksensa työnjohtaja Ruotsalaisen.

Kertomus jatkuu