Kuusimäen koulu talvella 2016 |
Lappeenrannan länsialueelle Kuusimäkeen suunniteltiin uuden
koulun rakentamista jo 1950-luvun alkuvuosina. Tuumasta toimeen päästiin
kuitenkin parikymmentä vuotta myöhemmin.
Kuusimäen – Huhtiniemen alueelle valmistui marraskuussa 1972 uusi
Kuusimäen kansakoulu. Se oli saman vuoden alussa valmistuneen Mäntylän koulun
tavoin neliluokkainen ns. viipalekoulu. Viipalekoulut olivat rahoituksellisesti
eri asemassa kuin suurin osa muista kouluista. Yleensä valtio oli myöntänyt
avustuksia koulurakentamiskustannuksiin. Näiden elementeistä koottujen koulujen
rakentamiskustannuksiin ei valtio osallistunut, mutta sen sijaan myönsi
kyseisille kouluille korotettua valtionapua. Uutta oli jokaisessa luokkatilassa
ollut verhoseinällä eristettävissä oleva pienopetustila.
Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.
Tämäkin koulu tilattiin Myyntiyhdistys Puutalolta ja rakennuksen valmisti Rauma-Repola Oy:n Rauman puutalotehdas. Tilaajan velvollisuus oli tehdä perustus ja rakentaa tontille rekkakuljetuksen kestävä tiepohja. Elementeistä kootun koulun pystytys tapahtui ripeästi noin puolentoista kuukauden aikana. Urakkasumma oli 684 250 markkaa. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa oli 139 oppilasta.
Kuusimäen koulun toisen osan , josta käytettiin myös nimitystä Kourulan koulu,
rakentaminen käynnistettiin syksyllä 1979. Rakentaminen oli alkuaan tarkoitus
järjestää Kourulan Toimintakeskus Oy:n hankkeena, jolloin kaupunki olisi
vuokrannut koulutilat ja saanut vuokraan valtionavun. Vuoden 1978 lopulla
lainsäädäntö kuitenkin muuttui niin, ettei vuokramenoja luettukaan enää
valtionapuun oikeuttaviksi. Niinpä koulun rakentaminen toteutettiin kaupungin
omana hankkeena.
Kaksikerroksiseen uuteen koulurakennukseen
valmistui seitsemän tavallista luokkatilaa, ruokala, kieliluokka,
musiikkiluokka sekä kirjasto. Lisäksi koulun läheisyydessä oli kaksi laaja
kenttää liikuntaa varten. Tämän jälkeen Kuusimäen koulu toimi kahdessa eri
kiinteistössä. Niitä erotti vilkasliikenteinen Helsingintie. Tässä vaiheessa
koulun oppilasmäärä nousi yli 400:n.
Kuusimäkeen saatiin uusi koulu kertoi Etelä-Saimaa 7.11.1972 |
Eniten oppilaita koulussa oli lukuvuonna 1983 – 1984. Tällöin Kuusimäen
ala-asteella opiskeli 530 lasta. Lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta
tulleiden maahanmuuttajien lapsille tarkoitettu Palmu-luokka aloitti toimintansa
Kuusimäen koulussa syksyllä 1996. Luokassa oli kymmenen oppilasta. Palmu-luokka
siirtyi lukuvuoden 2001 – 2002 jälkeen Skinnarilan koulun yhteyteen. Kuusimäen
koulun toiminta jatkui perinteisiä latuja aina 2000-luvun ensimmäiselle
vuosikymmenelle, jolloin koulussa havaittiin vakavia sisäilmaongelmia. Työterveyslaitoksen Lappeenrannan
toimipisteen laatiman selvityksen mukaan niitä oli koulun Sunisenkadun varrella
olevassa rakennuksessa, jossa opiskelivat ensimmäiset ja toiset luokat ja toimi
iltapäiväkerho. Rakennuksessa opiskeli 65 oppilasta. Sunisenkadun koulu alkoi
olla elinkaarensa päässä, eikä siihen kannattanut tehdä mitään isoja remontteja.
Tekninen lautakunta esittikin, ettei koulua peruskorjata, vaan se puretaan
purkamista välittömästi, kun opetustoiminta on siirtynyt rakennuksesta pois.
Sunisenkadun rakennuksessa opiskelleille löytyivät nopeasti korvaavat tilat
seurakunnan omistamista tiloista sekä Katajakadulla sijaitsevasta koulun
toisesta rakennuksesta. myöskään Katajakadun tiloissa ei sisäilmaongelmilta
vältytty Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sekä Kuusimäen koulun että
Kourulan päiväkodin tiloissa todettiin eristeissä kosteus- ja mikrobivaurioita.
Koulun perustuksissa oli tapahtunut liikkumista ja alapohjissa painumista. Pahin
tilanne oli koulun keittiösiivessä. Vuonna 2014 rakennuksen ilmastointia parannettiin.
Länsialueen koulukiinteistöjen kunto johtikin syksyllä 2012 siihen, että
keskusteluun nousi kokonaan uuden koulun rakentaminen korvaamaan Skinnarilan ja
Kuusimäen laajaa peruskorjausta vaativat koulurakennukset. Useiden
vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen esitti koulutoimenjohto syksyllä 2013
Kuusimäen, Skinnarilan ja Lavolan koulut korvaavan uuden 1. - 6. vuosiluokkien
koulun rakentamista Sammonlahteen. Esitys sai myös kaupunginvaltuuston tuen.
Sammonlahden suurkoulu sai runsaasti kielteistä kansalaispalautetta. Alueen
asukkaita huolestutti pitkät koulumatkat ja pelko turvallisuudesta isossa
koulussa.
Tämän näköinen oli Sunisenkadun varrella ollut koulu ennen sen tuhopolttoa talvella 2014 |
Kuusimäen Sunisenkadun varressa olleen koulurakennuksen kohtaloksi eivät lopulta
kuitenkaan koituneet purkukoneet, vaan alaikäisten poikien tuhotyö. Käytöstä
poistettu rakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 6.2.2014. Kaksi koulupoikaa oli
sytyttänyt kolmisen vuotta tyhjillään olleen ja purkua odottaneen rakennuksen
tuleen. Poikien korvattavaksi määrätty taloudellinen vahinko oli 30 000 euroa.
Talvinen näkymä Kuusimäen koulusta anno domini 2016 |
Lappeenrannan länsialueen palveluverkko oli tämän jälkeen vilkkaan kansalaiskeskustelun ja virkamiesselvitysten kohteena. Viranhaltijatyöryhmä esitteli tammikuussa 2016 valmistuneen perusteellisen selvityksensä 28.1.2016. Selvityksessä käytiin läpi mm. alueen koulurakennusten kunto, asukas- ja oppilasennusteet, esiteltiin viisi eri vaihtoehtoa palveluverkon jatkosuunnittelulle ja käytiin läpi niiden teknis-taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Suunnitelmat eri vaihtoehtoineen esiteltiin kuntalaisille Sammonlahden koululla 5.5.2015, kaupungin verkkosivuilla eri vaihtoehtoja ja luotiin mahdollisuus palautteen antamiseen verkkosivujen kautta. Valmistelussa pyydettiin lausunnot lautakunnilta, alueen kouluilta ja koulujen henkilökunnilta. Monien vaiheiden jälkeen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessa 6.6.2016 vaihtoehdon, jossa Kuusimäessä säilyivät peruskoulun ensimmäiset ja toiset luokat, joille rakennetaan uudet tilat.
Alla yhteenveto koulun oppilasmääristä vuosina 1972 – 2011.
1972 - 1973
|
1973 - 1974
|
1974 - 1975
|
1975 - 1976
|
1976 - 1977
|
|
139
|
143
|
174
|
230
|
345
|
|
1977 - 1978
|
1978 - 1979
|
1979 - 1980
|
1980- 1981
|
1981 - 1982
|
1982 - 1983
|
237
|
322
|
337
|
428
|
484
|
503
|
1983- 1984
|
1984- 1985
|
1985-1986
|
1986 - 1987
|
1987- 1988
|
1988- 1989
|
530
|
442
|
450
|
439
|
427
|
434
|
1989- 1990
|
1990 - 1991
|
1991 - 1992
|
1992- 1993
|
1993- 1994
|
1994-1995
|
429
|
409
|
382
|
347
|
353
|
350
|
1995 - 1996
|
1996- 1997
|
1997- 1998
|
1998- 1999
|
1999 - 2000
|
2000 - 2001
|
327
|
291
|
251
|
250
|
209
|
214
|
2001 - 2002
|
2002-2003
|
2003-2004
|
2004-2005
|
2005-2006
|
2006-2007
|
212
|
198
|
208
|
188
|
169
|
164
|
2007-2008
|
2008-2009
|
2009-2010
|
2010-2011
|
||
140
|
162
|
145
|
139
|